Onko muita kohtalotovereita? Mulla meni niin että rakastuin työkaveriin n. 5v. sitten ja jätin silloisen kihlatun... Muutetiin heti yhteen ku toisemme tunnettiin töistä. Se oli virhe!!! Oltiin yhdes melkein 3 vuotta ja sit nainen jätti mut! Olen kokenut kaks suhdetta tämän jälkeen, Nyt etsin asuntoa ku ei onnistunut tämä suhde vaik on sama jonka jätin työkaverini vuoksi vuosia sitten.. Tämä työkaveri oli elämäni rakkaus ja toista sellaista en tule kokemaan!! 2 vuotta oon haikaillut tämän naisen perään! Hän menetti erossa vain minut, mutta minä menetin hänen lisäksi työpaikan(en jaksanut vaikka 8 kuukautta yritin), menetin myös luottotiedot, ystävät ja perheen... nyt sinnittelen päivä kerrallaan koirani ja kissani avulla.. Menestystä ja onnea kaikille
Onko saman kohtalon...
Kokeneita
41224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedänpä hyvinkin miltä tuntuu...kokenut hyvin samanlaisen tapahtuman.
Jos kerran oli elämäsi parasta aikaa? Ei se tee suhteesta virhettä että se ei kestänyt koko loppuelämää!
Niinhän se on,rakastuminen on kahden kauppa jossa vain toinen häviää.
Kaikki vahvistaa vaikket sitä nyt ymmärrä.
Suosittelen kumminkin jatkamaan omaa elämääsi ja antaa ajan tehdä tuhojaan sielusi arville,parasta sinulle on unohtaa koko suhde mielestäsi.
Älä sorru virheeseen että haikailet menetetyn perään,sillä saat vaan asian pysymään pidempään mielessäsi.
Jos sinua helpottaa tieto että yleensä aina se jättäjän roolissa elävä ei tunne eikä havaitse tehneensä mitään virhettä.
Rakkaus syttyy ja palaa suurella liekillä,sinulle jäi kivat muistot yhdessä eletystä ajasta,kaikki muu on turhaa ja asia täytyy vaan hyväksyä.
Moni tekee virheen jossa kuvittelee tuon elämänsä rakkauden myös miettivän ja katuvan tekojaan,mutta kuten jo kerroin asia ei ole näin.
Heidän osaltaan rakkaus on sammunut ja heillä on jo uusi roihu sisällään eivätkä he edes muista vanhoja asioitaan.
Rakkaus joskus nirhaa,mutta siitä selvitään uskomalla parempaan huomiseen.
Kyllä sen tiedän ettei entinen mua ajattele. harmi et mun elämä ei mene tästä eteenpäin (olen siis häviäjä) Yritän olla miettimättä mut unissa entinen on melkein joka yö ja sitä ku herää todellisuuteen ni päivä on pelkkää haikailua. ei ooo helppoo.. Ps. meil oli myös yhteinen auto (punainen astra joka oli mulle tärkeä), sen exän vanhemmat lunasti multa pois ku rikkaita oli... Ei täs enää oo elämää ku tie nousee joka suunnas pystyyn...