Olen jo yli viisikymppinen naishenkilö, osatyökyvytt. eläkkeellä. Minulla on ollut koko avion ajan (20 v) mies, joka osoittautuikin peräkammarinpojaksi. Hän narrasi olevansa töissä. Meillä on 19 v perillinen, joka ei asu enää kotona. Mieheni on laistanut kaikin verukkein työhön menemisen ja taloudellisen vastuun.
Eli olen ollut rekenä ja aurana tässä huushollissa.
Ennen oli appela, jossa mieheni vietti kaiki mahd vapaa-ajat ja minä kärvistelin kahden lapseni kanssa pikkukaksiossa. Mutta kun appivanhemmat olivat kuolleet, niin mies on täysin ripustautunut minuun. Hän on erakko ja vaatii seuraani vapaa-ajalla. Olen täysin uupunut työn jälkeen ja viikonloppuisin. Hän pakottaa minua monen tunnin liikuntasuorituksiin ja en saa omaa aikaa hengähtää ja tehdä sitä, mistä itse nautin. Hän tulee työpaikalleni milloin vain. Hän on vihainen menemisistäni ja puhisee vihaisena, kun olen palannut harvoilta omilta menoiltani kotiin. Ja hän sotkee täällä kotona päivisin. Olen kaikin puolin sidottu ja vielä elätän sitojani.
Olen tottunut lapsesta saakka itsenäiseen elämään. Ja ilmaisen hyvin vahvasti miehelleni, että tarvitsen omaa rauhaa ja omaehtoista ajan ohjelmointia. Hän on hyvin aggressiivisen oloinen ja pelottava, kun epäilee minusta jotakin... eli vierasta miestä. Ja kun syytä ei ole... ja vaikka olisikin, niin mitäpäs hälle kuuluu. Olen ollut tässä suhteessa mm. tilavan asunnon takia.
Olen nyt niin väsynyt, että muutto omaan rauhaan
näyttää ainoalta ratkaisulta. Mutta ennenkuin muutan ja asuntomyyntiasiat hoituvat, niin haluaisin aluksi vain levätä ja olla omassa rauhassani viikonloppuisin. Voisiko joku ystävällisesti tarjota minulle huonetta, jossa huilata. Maksaisin siitä vähän. Voisin olla vaikka viikonloppuvahti, kun olet mökillä tai matkoilla. Tai tietäisittekö jotain foorumia, johon voisin laittaa tällaisen ilmoituksen. Elän hyvin niukin varoin, kuten arvata saattaa.
Minuun voi ottaa yhteyttä: [email protected]
Kiitos kun luit. Ja en toivo saavani ikävää kritiikkiä ...olen saanut sitä kylliksi. Minulla on ollut muitakin syitä tähän tilanteeseen.
Eli olen ollut rekenä ja aurana tässä huushollissa.
Ennen oli appela, jossa mieheni vietti kaiki mahd vapaa-ajat ja minä kärvistelin kahden lapseni kanssa pikkukaksiossa. Mutta kun appivanhemmat olivat kuolleet, niin mies on täysin ripustautunut minuun. Hän on erakko ja vaatii seuraani vapaa-ajalla. Olen täysin uupunut työn jälkeen ja viikonloppuisin. Hän pakottaa minua monen tunnin liikuntasuorituksiin ja en saa omaa aikaa hengähtää ja tehdä sitä, mistä itse nautin. Hän tulee työpaikalleni milloin vain. Hän on vihainen menemisistäni ja puhisee vihaisena, kun olen palannut harvoilta omilta menoiltani kotiin. Ja hän sotkee täällä kotona päivisin. Olen kaikin puolin sidottu ja vielä elätän sitojani.
Olen tottunut lapsesta saakka itsenäiseen elämään. Ja ilmaisen hyvin vahvasti miehelleni, että tarvitsen omaa rauhaa ja omaehtoista ajan ohjelmointia. Hän on hyvin aggressiivisen oloinen ja pelottava, kun epäilee minusta jotakin... eli vierasta miestä. Ja kun syytä ei ole... ja vaikka olisikin, niin mitäpäs hälle kuuluu. Olen ollut tässä suhteessa mm. tilavan asunnon takia.
Olen nyt niin väsynyt, että muutto omaan rauhaan
näyttää ainoalta ratkaisulta. Mutta ennenkuin muutan ja asuntomyyntiasiat hoituvat, niin haluaisin aluksi vain levätä ja olla omassa rauhassani viikonloppuisin. Voisiko joku ystävällisesti tarjota minulle huonetta, jossa huilata. Maksaisin siitä vähän. Voisin olla vaikka viikonloppuvahti, kun olet mökillä tai matkoilla. Tai tietäisittekö jotain foorumia, johon voisin laittaa tällaisen ilmoituksen. Elän hyvin niukin varoin, kuten arvata saattaa.
Minuun voi ottaa yhteyttä: [email protected]
Kiitos kun luit. Ja en toivo saavani ikävää kritiikkiä ...olen saanut sitä kylliksi. Minulla on ollut muitakin syitä tähän tilanteeseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heips, unohdin mainita, että asuskelen pääkaupunkiseudulla. Luulen, että jos olen muutaman viikonlopun poissa, niin "Wagner" uskoo, että olen tosissani ja tarvitsen omaa rauhaa ja omaa ohjelmointia ajalleni.
....siis TÄH!?
ne ei paljoa maksa, saat olla päivän pari rauhassa. Tosin eipä tunnu turvalliselta tuo vkonlopun katoaminen. Tiedä mitä tollainen ripustautuja tekee.
Eikö sulla sitten ole yhtään kaveria/ystävää -edes töistä?? Sukulaisia?
Opettele nyt sanomaan EI! Olen väsynyt, haluan lukea, haluan olla rauhassa. En mä silti ymmärrä että yhden ukonretjakkeen takia pilaa elämänsä.. Herää jo vähän!
Eroa, niin kyllä ne rahavarat siitä kasvaa kun ei kahta tarvi elättää!
Hei, enpä tullut aatelleeksi, että olisi halpoja
risteilyjä. Paitsi että laivoissa on haittana mekkalaa ja tupakinsavua. Mutta hätätapauksessa ihan hyvä vaihtoehto.
Niin, saakohan omistusasunnon omaava sossusta apua, että pääsee vuokra-asuntoon aluksi? Ja miten lähtisin kerimään tätä asuntoasiaa eteenpäin? Olen aika sairas ja uupunut. Jäänen kokonaan sairauseläkkeelle vuoden sisällä sairausloman kautta ...
Sitten käy sääliksi tuo "Waakneri", että miten hän pärjää. Meneekö ihan sekaisin? Ja miten perillisen
opinnot menevät sekaisin, kun isä alkaa tukeutua
lapsoseensa? Ja muu miehen suku?
Niin, kun olemme eläneet erakkoelämää, niin tuttuja ei ole kertynyt. Ja en viitsi sotkea muutamia ystäviäni tähän soppaan. Ulkopuoliset esim. naapurit eivät varmaan tiedä omituisesta miehestäni totuutta. Osaa niin olla edukseen kunnon miestä ulospäin. Yksi hyvä naisystäväni ei edes tiedä tilannettani. En ole paljastanut. Hän on sellainen kaunosielu ja olen säästänyt hänet syvimmiltä murheiltani.
Mutta Kuopiossa minulla on extra hyvä naisystävä. Hänellä on iso asunto ja hän on pyytänyt minua sinne. Matka vain on kallis ja en voi mennä moneksi viikonlopuksi. Ehkä pitäisi kysyä kimppakyytiä ... onko kellään kokemusta kimppamatkoista? Lomalla tietty voin olla pitempään.
Mutta vielä lisään, että olen hyvin kotona viihtyvää sorttia. Eli kylässä nukkuminen ja oleminen on aika stressi. Miten viihdyn yksiössä jossain Korson perämetsässä? Miten te palstalaiset olette sopeutuneet yksin elämiseen? Jos olette muuttaneet yksin? Olen ajatellut jopa erästä E-Suomen kaupunkia n. 100 km päästä Hgistä, kun siellä on hyvä naisystäväni ja halvat asunnot. Mutta työ sitoo tällä hetkellä. - Silleen....
Ainahan eroaminen tuo stressiä.. Eli jos muutamaa yötä et pysty ystäväsi luona nukkumaan, niin tuskin susta on sitten eroajaksikaan.
Mitäs ystäviä ne on kelle ei voi tilanteesta puhua? Ja laivoissa ei ole tänäpäivänä tupakansavua.
Laitapa nyt rahaa säästöön piiloon.. Kai se ukkokin nyt jotain rahaa saa että voit pikkuhiljaa jemmata euron vaikka päivässä. Jätä vaikka ukon puhelinlasku maksamatta tai jotain jos on ihan rahaton.. Mitä sillä on väliä jos eroaa kuitenkin..
Käy sossussa puhumassa. Siellä ne neuvoo..
Paljon on kyllä omituisuuksia sun kirjoituksessa.. Onko tottakaan?
Tietenkin voit ottaa yhteyttä sossúun asuntoasiassa, ehkä sieltä apua ja neuvoja saat.
Toinen,johon voisit soittaa on oman alueesi turvakoti. Etsi netistä missä sellainen sijaitsee,jos et muuten tiedä.
Turvakodin henkilökunta on erikoistunut väkivaltaisten perheiden ongelmien ratkomiseen ja eroavan osapuolen neuvomiseen.
En havainnut tekstissäsi viitteitä fyysisestä väkivallasta, mutta kuvaamasi tilanne,jossa puolisosi "roikkuu" sinussa vapaa-ajallasi ja elää kustannuksellasi voisi olla esimerkki henkisestä väkivallasta.
Joten tältä pohjalta neuvon on sinua ottamaan yhteyttä turvakotiin ja kysymään neuvoja sieltä.
Itse suosittelen sinulle avioeron ottamista, omaan (vuokra-asuntoon) muuttamista ja oman eläman kaikinpuolista haltuunottamista ajan - ja rahankäyttöä myöten.
Voisit myös kysyä turvakodista mahdollisuutta levätä siellä muutamia päiviä tai vaikka viikonlopun verran. Hyvinkin mahdollista.
Miestäsi sinun ei kannata sääliä. Hän on aikuinen ja itsestään vastaava ihminen,joten keskity nyt hyvä ihmine huolehtimaan omasta elämästäsi ja hyvinvoinnistasi.
Tsemppiä sinulle