Minulla on ihan hyvä anoppi. Tilanteita tulee, mutta ne menee ohi, kun ohittaa ikävät asiat ja jatkaa. Mieheni on hyvä ja hänen kanssa minä
naimisissa olen. Anoppi ja appi tulee siinä
valitettavasti mukana.
naimisissa olen. Anoppi ja appi tulee siinä
valitettavasti mukana.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voin yhtyä ajatukseesi. Ihana ja sivistynyt anoppi minullakin. Minä se olen mustasukkainen, jos joku. Mieheni "pikkusisko", yli kolmekymppinen spinster on appivanhempieni lempilapsi, kun taas miehelleni ei heru sitä samaa rakkautta saati sitten taloudellista herkkua. Miestäni tämä ei häiritse, joten ei pitäisi minuakaan. Anopin kanssa olemme hyviä ystäviä, jopa lomailemme yhdessä. Elämä on ihanaa!
Tuntuu uskomattomalta, että joku lomailee anoppinsa kanssa.
Maailman paras lahja olisi minulle se, että pääsisin kerran elämässä reissulle miniän/miniöiden kanssa.
Ei ole ollut riitaa heidän kanssaan, mutta he ovat niin moderneja, että eivät lähtisi tällaisen lintta-leenan kanssa edes marketissa käymään.
Meillä on ollut sellaisiakin lomia, jonne lähtee minun avomieheni ja minä, veljeni, hänen avovaimonsa ja tyttärensä (2v), sisareni ja hänen poikaystävänsä, toinen sisar (12v.) ilman poikaystävää, sekä äitini ja isäni. Mummo ja pappakin olisivat mahtuneet matkaan, jos olisi ollut autossa tilaa =) Tuo on tavallinen minimikokoonpano juhannuksen mökkireissulla ja joulun matkalla mummolaan/mökille.
Useamman kerran on tullut äidin kanssa tehtyä sellaisia äiti tyttäret käly -reissuja, ja hauskaa on =)
Mutta rehellisyyden nimissä oman anoppini (vai avoppini?) kanssa en voisi kuvitellakaan minkäänlaista reissua. Hänessä ei ole yhtään mitään vikaa, mutta onpahan vain sen verran etäinen persoona, että viimeisen 6 vuoden aikana vaihdetut lauseet voi laskea sormilla...
ydin juuri onkin. Kuka nyt ei oman sukunsa kanssa viihtyisi. Yleensä se onkin juuri miehen suku, joka hylätään miniän toimesta.
Niin. Kyllä meillä on vanhempieni vävyt ja miniät olleet ihan sulassa sovussa mukana matkoilla. That was my point.
Minä en ole ketään hylännyt, eikä ole miehenikään. Mutta jos anopin kuulumisia kysyy, vastaus on "hmph". Kysyn kyllä sitkeästi =) Ja pidän hänestä, ei minulla ole mitään häntä vastaan. Emme vain ole niin samanlaisia, että yhteinen matka kuulostaisi järkevältä.
sitten puheliaampi kuin miniäni. Minä en saa mitään vastausta jos kuulumisia kyselen.
Sinulta kiva, että jaksat kysyä. Miniäni ei ole koskaan kysynyt minulta, mitä kuuluu.
Riemukkaita lomia edelleen sinulle.
että anoppi ja appi tulevat mukana, kun kerran ainakin anoppi, ja ilm. myös appi, ovat ihan hyviä? Ensin kiittelet ja sitten vedät maton pois jalkojen alta.
Appivanhemmillekin tulee, mitä todennäköisimmin, tilanteita, jotka he joutuvat ohittamaan, jos haluavat jatkaa.
Ilman appivanhempia ei olisi hyvää miestäsikään ja hänen suhtautumisensa sinuun saattaa olla paljolti peräisin siitä, minkälaisen kasvatuksen hän on saanut ja myös siitä, minkälaisen esikuvan hänen äitinsä ja isänsä ovat parisuhteesta antaneet. Ainakin oman poikamme kohdalla huomaan selvästi hänen suhtautumisensa vaimoonsa heijastelevan paljolti sitä, mihin hän on kotona tottunut. Ja mielestäni hyvä niin.
En nyt sitten taas väitä, että tämä kaikkien kohdalla pitäisi paikkansa.
Ehkä olet itse joskus anoppi, jolloin on syytä muistaa, että oletpa kuinka hyvä tahansa, saatat miniäsi mielestä vain valitettavasti roikkua mukana.