Sunnuntain Helsingin Uutiset (siis Uutiset, ei Sanomat) käsittelee työvoiman saatavuutta EK:n näkökulmasta.
Puljun edustajan mukaan tärkeintä on, että koulutuksen suunnittelussa ja itse koulutuksessa yritykset, oppilaitokset ja työvoimaviranomaiset tekisivät kiinteää yhteistyötä.
No, mikäs siinä, mutta eikö yksi taho nyt ole jäänyt unhoon? Jokohan kuluvan vuosikymmenen aikana myös koulutettavat itse - työttömät ja työntekijät - pääsisivät mukaan kehittämään yhteistyötä ja esittämään kantaansa?
Tuntuu kuin työvoima- ja koulutuspolitiikassa se tärkein eli perusihminen itse joutuisi alati seuraamaan sivusta, kun "viisaammat" päättävät miten hänen elämäänsä käytettäisiin.
Puljun edustajan mukaan tärkeintä on, että koulutuksen suunnittelussa ja itse koulutuksessa yritykset, oppilaitokset ja työvoimaviranomaiset tekisivät kiinteää yhteistyötä.
No, mikäs siinä, mutta eikö yksi taho nyt ole jäänyt unhoon? Jokohan kuluvan vuosikymmenen aikana myös koulutettavat itse - työttömät ja työntekijät - pääsisivät mukaan kehittämään yhteistyötä ja esittämään kantaansa?
Tuntuu kuin työvoima- ja koulutuspolitiikassa se tärkein eli perusihminen itse joutuisi alati seuraamaan sivusta, kun "viisaammat" päättävät miten hänen elämäänsä käytettäisiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sellainen systeemi niinkuin peruskoulussa. Liikunnallisesti lahjakkaat urheiluluokille, musiikissa vastaava yms.
Tuota sovellettaisiin jatko-opintoihin, peruskoulumenestyksen perusteella oppilaat tungettaisiin eri aloja opiskelemaan amikseen ja ajattelijat lukioon. Sitten firmoille pakkokiintiöt työntekijöiden määrään liikevaihdon perusteella. Sinne sit joutuvat ottamaan työntekijät koulutuksen perusteella... Työttömyystuet tähän organisointiin, tuilla ne peruskoulutkin porskuttavat.
Helpottaisipa tällaisen luuserityöttömän elämää!