Että, mies ei haluaisi erota sen takia, että joutuis maksaan vaimon "pihalle" talosta ?
Minusta tuntuu, että mieheni haluaa jatkaa tätä meidän kämppäkaveruutta ( muuksi ei voi sanoa ) sen takia. Heti kun kerroin hänelle, kuinka omaisuus jaetaan...niin hän alkoi vähättelemään autonsa, sekä meidän talon arvoa. Sanoin kyllä että mun mielestä voidaan myydä vaikka ulkopuoliselle. Itse en jaksa elää enään näin, edes lasten takia. Suhteestamme puuttuu kunnioitus, välittäminen, seksi jne ei enään muuta keskustella, kun kuka käy kaupassa tai hakee lapset hoidosta. Tämä ilmeisesti mieheni mielestä, normaalia !
Ihana kun löysin tieni tänne palstalle, jossa saa vapaasti purkaa ajatuksiaan ! ja joku aina kommentoi niitä positiivisestikin ! Kiitos siis teille kaikille ! Etenkin M36 on vastannut moneen kysymykseeni !!!
Minusta tuntuu, että mieheni haluaa jatkaa tätä meidän kämppäkaveruutta ( muuksi ei voi sanoa ) sen takia. Heti kun kerroin hänelle, kuinka omaisuus jaetaan...niin hän alkoi vähättelemään autonsa, sekä meidän talon arvoa. Sanoin kyllä että mun mielestä voidaan myydä vaikka ulkopuoliselle. Itse en jaksa elää enään näin, edes lasten takia. Suhteestamme puuttuu kunnioitus, välittäminen, seksi jne ei enään muuta keskustella, kun kuka käy kaupassa tai hakee lapset hoidosta. Tämä ilmeisesti mieheni mielestä, normaalia !
Ihana kun löysin tieni tänne palstalle, jossa saa vapaasti purkaa ajatuksiaan ! ja joku aina kommentoi niitä positiivisestikin ! Kiitos siis teille kaikille ! Etenkin M36 on vastannut moneen kysymykseeni !!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
menemään sieltä... ei se ukkosi voi mitään sille, että kaikki menee puoliksi. ulkopuolinen arvioi talot ja auton yms. ei siinä ääliön äijän omat pulinat auta. nykyään on tosi yleistä pysyä "kämppiksinä" omaisuuden takia. kamalaa...et usko kuinka mahtavalta tuntuu , kun muuttolaatikoiden keskellä juo kahvia, lapset nukkuu ja tietää, ettei enää ikinä tarvi katella ketään hapannaamaa, ellei itse halua. jes!
arvioitsija arvioimaan omaisuuden todellinen arvo ositusta varten. Vasta sitten laitat nimesi osituspaperiin!
Niin taitaa puuttua todellakin. Et kunnioita tai ajattele muuta kuin itseäsi. Nyt sitten kuvittelet, niin kuin suurin osa naisista, että olet kohdannut suurta vääryyttä ja kaikki on loppujenlopuksi miehen vikaa...
No, lähde nyt sieltä talosta sitten lätkimään sen vitun suuren onnen perään jota ei kuitenkaan löydy. Rakastumisen jälkeen aivotoimintasi hormonit jälleen muutamassa vuodessa tasoittuvat ja olet samassa tilanteessa.
Mutta jätä mies ja lapset sitten herranjumala sentään rauhaan äläkä pilaa heidän elämää.
Tällaisia tekstejä varmasti tarkoitin, positiivisilla!
Anteeksi nyt vaan , kun edes vaivauduin sinulle vastaamaan ! En todellakaan ole rakastunut ! sitä toivoisin, nimenomaan että omaan mieheeni !!
Yhdessä ollaan oltu kohta 11v. Josta viemeiset vuodet avat olleet, sitä että mies ei puhu mitään, vaikka yrittäisin keskustella, ei kertakaikkiaan ole asiaa.Seksiä kerran kuussa ja sillonkin mies tekee sen just niin, että häneltä tulee. Ei mitään tunteiden osoitusta, saati rakkauden tunnustuksia! Itse kun olen kertonut joskus rakastavani häntä, niin eipä ole tullut vastausta. Enkä tod. väitä että hänessä olisi vika ! Hän on hyvä isä sekä hyvä kaveri, mutta näin nuorena naisena kaipaa elämää joka ei ole kuin vanhuksilla! Haluaisi tuntea, että joku tarvitsee/ haluaa !
Lapsiani en todellakaan jätä mihinkään!
Helvetin hyvää päivänjatkoa sinulle ja toivottavasti SINÄKIN löydät joskus onnen!
T. alkuperäinen
mokomista ääliöistä... siltä on varmasti muija karannut ja nyt se vihaa kaikkia naisia. pidä pintasi. :)
Kun siihen pisteeseen ovat yhdessä avionsa päästäneet, menoksi sitten, se siitä korjaannu jos ei ole haluja ollut aikaisemminkaan.
Onnea sinulle, onnea miehellesi, onnea lastesi uuteen elämään, kyllä lapset kestää perheen hajoamisen kuin miehet.
ei kunnioita ketään.
Tiedän juuri miltä ap:lla tuntuu, kun mies viis veisaa tunteista ja alistaa ja kohtelee epäkunnioittavasti. Kukaan ei sellaista jaksa, et edes sinä, mikäli tämä kohdallesi sattuisi. Hyvä sinun on sanoa ja panetella mikäli et tilanteesta tiedä mitään. Taitaa olla itselläsi vaimo karannut tai eronnut käytöksesi vuoksi. Jos tälläistä et ole saanut, niin en todellakaan ihmettele.
on se kumma tänä päivänä kun kuulee kaikkien naisten suusta tuota samaa p***** tunteet on kuollut ja ollaan kuin kämppiksiä vain! kannattaas ajatella että aina suhteissa on ylä ja alamäkiä ja tasaista vaihetta niittenkin yli selviää kun vain haluaa ja arvostaa sitä toistakin välillä (molemmat), toinenkin voi välillä tehdä aloitteen yms miettikäähän nyt kuitenkin kokonaisuutena noita asioita eikä hetken mielijohteena kuten yleensä on tapana...
itse en ainakaan toimi hetken mielijohteesta, tätä on jatkunut jo pari vuotta...olen odotellut niitä kunnon mäkiä...jossain vaiheessa tulee piste, että ei jaksa enään yrittää, kun ei kerran hyödytä !
Kuka meistä on määrittelemään, mikä suhteessa on suurta mikä pientä vääryyttä; jos suhteessa on hyvin negatiivinen, epäkunnioittava henki, niin se voi tuntua vuosikausia kestettyään vääryydeltä, vaikka väkivaltaa tai alkoholia ei olisikaan kuvioissa (nämä yleensä mielletään 'suuriksi vääryyksiksi').
Olen itse joutunut 'tuomituksi' lähdettyäni 'niin ihanan miehen' luota. Minut ovat tuominneet henkilöt, jotka sattuivat tulemaan hyvin toimeen tämän ex-mieheni kanssa. Ex-mieheni ja minä sovimme asiat keskenämme, mutta silti oli ihmisiä, jotka katsoivat oikeudekseen arvostella valintaamme. En ymmärrä tällaisia ihmisiä.
Jokaisen ihmisen tulisikin kunnioittaa ennen kaikkea itseään, jotta osaa tehdä realistisen arvion omasta tilanteestaan.
Itse lähdin ihan ns. pilkkahinnalla mm. lasten takia, jotta saivat edelleen asua siinä tutussa kämpässä kavereidensa lähellä. Välit ovat kaikilla ihan ok, toimiva yhteishuoltajuus ja kaikki - eikä niin sitten ketään ulkopuolista arvioijaa tai selvittelijää ole tarvittu missään vaiheessa, kaikki ns. paperitkin on tehty itse. Ei ole riitoja eikä taloudellisia vaikeuksia yms.
Mielestäni mielenrauhasta kannattaa jotain maksaa, sen mitä siitä on valmis maksamaan päättäköön jokainen itse.
Ai niin - minä olen mies.
Tällä palstalla on minustakin hyvä purkaa tuntoja. Uskon, että aika harva meistä päätyy avioeroon hetken mielijohteesta. Ainakin minä harkitsin asiaa pitkään (liiankin). Aina täältä löytyy tukea mutta aina myös joku "kärtty", jota elämä on huonosti kohdellut ja joka haluaaa omat turhautumansa purkaa tällä palstalla.Minulla oli samanlainen tilanne kuin sinulla. Halusin lunastaa mieheltäni omakotitalomme puolikkaan. Hän hinnoitteli sen niin korkealle, että minulla ei ollut siihen varaa. Hän ei kuitenkaan suostunut laittmaan taloa myyntiin tai edes siihen, että kutsuisimme ulkopuolisen arvioimaan taloamme eikä suostunut muuttamaan pois. Kun emme päässeet asiasta sopuun niin muutin itse pois yhteisestä talostamme. Nyt hän itse asuu talossamme ja ajattelee lunastavansa talon minulta. Talon hinta on hänen mielessään laskenut 100 000 !!!euroa siitä mitä se oli silloin kuin minä olisin talon lunastanut.
Olen nyt hakenut pesänselvittäjää ja saan sitä kautta ulkopuolisen arvioimaan taloamme. Tämä on kallis ja aikaavievä vaihtoehto, joten suosittelen, että yrität sopia asioista ilman ulkopuolisia, jos vain mahdollista
seuraava ketju
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001391&posting=22000000019041227
Hei,
Älä ukon vähättelyistä piittaa vaan käy parissa autoliikkeessä kyselemässä auton tämänhetkinen käypä arvo, samaten asunnonvälitysfirmoista asunnostanne hinta-arvio molempiin kirjallisena ja muutamasta eri liikkeestä.
Esitä tiedot sitten kirjallisena ukollesi ja mahdollisen erotilanteen edessä niistä saadaan sopivat ositusdokumentit avioeropapereita varten.
Kenenkän ei tarvitse sietää moista käytöstä. Tsemppiä.
... jos todella olet päättänyt erota, vaihtoehdot tutkittu ja yrittämiset yritetty ... niin kai aika pistää toimeksi -- hätiköidystä päätöksestä tuskin on kyse.
Hyviä neuvoja oletkin saanut siihen, miten omaisuus voidaan arvioida. Tosin aivan oikean tiedon markkinahinnasta saa vasta myymällä.
Neuvoni on olla yhteydessä juristiin ... kyllähän ammattilainen aina hieman maksaa, mutta voi olla pienimmän riesan tie ja saada miehesi ymmärtämään miten juttu etenee -- uskon että sovitteluhalukkuutta löytyy, kun hänelle selvitetään kuinka paljon maksaa(tosin molemmille) jos joudut vaatimaan oikeudesta pesänjakajaa.
Voit tiedustella asiaa myös kunnan oikeusaputoimistosta, mistä voit saada oikeusavustajan edullisemmin kuin vapailta markkinoilta.
Jaksamista, malttia, ja sovittelua teille toivon ... kun laiha sopu aina lihavaa riitaa parempi.