Apua! Miten voin unohtaa?

Olen jo henkisesti ihan hajalla, pitääkö vielä ruveta itseään fyysisesti hajottamaan? Tuolla ohjeella olen pahoinpidellyt itseni sairaalakuntoon parissa päivässä... Eipä silti, sait ainakin minut hymyilemään.

Tietenkin toivon että meillä olisi vielä tulevaisuutta yhdessä, se vain edellyttää sitä että hän saa asiansa selvitetty.

Olen saanut häneltä kirjeen missä hän sanoo että he yrittävät löytää toisensa ja jatkaa suhdettaan. Hän myös sanoi että olen hänen elämänsä rakkaus ja että hän ajattelee minua koko ajan.

En vaan voi ymmärtää miten heillä voisi suhde toimia jos hänen tunteet ovat minussa?

Minun mielestä se on mahdoton yhtälö.
Onko kenelläkään kokemuksia tai ajatuksia asiasta?

Emilia63 kirjoitti:

Tietenkin toivon että meillä olisi vielä tulevaisuutta yhdessä, se vain edellyttää sitä että hän saa asiansa selvitetty.

Olen saanut häneltä kirjeen missä hän sanoo että he yrittävät löytää toisensa ja jatkaa suhdettaan. Hän myös sanoi että olen hänen elämänsä rakkaus ja että hän ajattelee minua koko ajan.

En vaan voi ymmärtää miten heillä voisi suhde toimia jos hänen tunteet ovat minussa?

Minun mielestä se on mahdoton yhtälö.
Onko kenelläkään kokemuksia tai ajatuksia asiasta?

Lue lisää

Mulla on oikeastaan ihan täsmälleen sama tilanne kuin sulla ja samat paskat fiilikset, enkä saa oikein mitään aikaan... me asuttiin yhdessä, oltiin just muuttamassa uuteen asuntoon ja sit tää toinen alko kiristää että ei näkis koskaan lapsia enää ellei tuu takasi.. niin asiassa on varmaan monta puolta, mut oon kuullut noita heidän välisiä keskusteluja eikä siinä kyllä ole kysymys mistään rakkaudesta. Mäkään en ymmärrä sitä miten se lasten äiti haluaa sen miehen takas vaik millä hinnalla kun tietää että se kuitenkin tapaa mua, ja että se on jo asunut mun kanssa yhdessä. Mutta olis kiva vaihtaa sun kanssa ajatuksia, ehkä voidaan auttaa toisiamme, kävi sit miten kävi.....

sama tilanne kirjoitti:

Mulla on oikeastaan ihan täsmälleen sama tilanne kuin sulla ja samat paskat fiilikset, enkä saa oikein mitään aikaan... me asuttiin yhdessä, oltiin just muuttamassa uuteen asuntoon ja sit tää toinen alko kiristää että ei näkis koskaan lapsia enää ellei tuu takasi.. niin asiassa on varmaan monta puolta, mut oon kuullut noita heidän välisiä keskusteluja eikä siinä kyllä ole kysymys mistään rakkaudesta. Mäkään en ymmärrä sitä miten se lasten äiti haluaa sen miehen takas vaik millä hinnalla kun tietää että se kuitenkin tapaa mua, ja että se on jo asunut mun kanssa yhdessä. Mutta olis kiva vaihtaa sun kanssa ajatuksia, ehkä voidaan auttaa toisiamme, kävi sit miten kävi.....

Lue lisää

Mitä mieltä sinun mies on asiasta ja keneen hänellä on tunteita ja onko hän nyt muuttanut takaisin x:n luo?

En todellakaan ymmärrä minun rakkauttakaan koska hän sanoi että hän on käynyt eroprosessin läpi ajatuksissaan jo 6 kk ja nyt ne eroo. Sitten tosiaan kun hän puhui avovaimolleen siitä niin tuli kauhea soppa koska avovaimon mielestä heillä oli ollut vain kriisi kun heillä oli ollut omaa elämää. Heillä ei ollut ollut mitään yhteistä perheelämää vaan jompikumpi oli aina lasten kanssa kotona.

Sitten avovaimo yhtäkkiä huomas että hän rakastaakin miestä eikä halua luopua hänestä.
Onko se sitten luopumisen pelko tai oikeata rakkautta?

Se mihin olen erittäin pettynyt on mieheen koska hän käänsi kelkan ja sanoi että ne yrittävät vielä. Kuitenkin hän myöntää että se voi olla vaikeata koska hänen tunteet on minussa ja hän ajattelee minua. Miten se voi onnistua?

Eikö miehet osaa ajatella järjellä että eihän jonkun kanssa voi olla jos rakastaa toista. Vai voiko????

tsemppiä.

Emilia63 kirjoitti:

Mitä mieltä sinun mies on asiasta ja keneen hänellä on tunteita ja onko hän nyt muuttanut takaisin x:n luo?

En todellakaan ymmärrä minun rakkauttakaan koska hän sanoi että hän on käynyt eroprosessin läpi ajatuksissaan jo 6 kk ja nyt ne eroo. Sitten tosiaan kun hän puhui avovaimolleen siitä niin tuli kauhea soppa koska avovaimon mielestä heillä oli ollut vain kriisi kun heillä oli ollut omaa elämää. Heillä ei ollut ollut mitään yhteistä perheelämää vaan jompikumpi oli aina lasten kanssa kotona.

Sitten avovaimo yhtäkkiä huomas että hän rakastaakin miestä eikä halua luopua hänestä.
Onko se sitten luopumisen pelko tai oikeata rakkautta?

Se mihin olen erittäin pettynyt on mieheen koska hän käänsi kelkan ja sanoi että ne yrittävät vielä. Kuitenkin hän myöntää että se voi olla vaikeata koska hänen tunteet on minussa ja hän ajattelee minua. Miten se voi onnistua?

Eikö miehet osaa ajatella järjellä että eihän jonkun kanssa voi olla jos rakastaa toista. Vai voiko????

tsemppiä.

Lue lisää

Mä oon yrittänyt miettii tätä asiaa joka kannalta ja jopa mikä on totuus.. mut tää mun mies on nyt ollut siellä nk exänsä luona, kuitenkin soittaa, lähettää viestejä ja haluu nähdä, ja tää toistuu päivittäin. ehkä mun pitäis sanoa ettei sit nähdä ollenkaan jos todella haluaa mennä takaisin, vaikka sit lasten takia. mulle se on sanonut että se on ainoa syy miksi se menisi takaisin, ja samaa kuin sulle että rakastaa mua. silti joku osa haluis sanoo että jos rakastaa niin sit kaikki asiat olisi jotenkin järjestettävissä... mut toisaalta en tiedä millasta se on kun on omia lapsia. mut en mä tajua miten sellanen yhteiselämä toimii jossa ollaan yhdessä lasten takia..
sen tiedän että tää nainen joko rakastaa tai on riippuvainen tosta miehestä. Ja myös tää mies antaa välillä niin ristiriitaisia viestejä mulle.. haluu olla mut ei voi juttuja. mä olen vaan niin tajuttoman rakastanut siihen etten haluis kävellä tästä uloskaan. mutta on tää niin hemmetin hajottavaa, koko ajan miettii vaan samoja asioita ja sitä millasta meillä on ollut, ja voiko toinen vaan jättää sen kaiken.
ja sit en ymmärrä miten lapsilla ees voidaan kiristää, eikai sellanen suhde voi toimia.....

Nimetön kirjoitti:

Mä oon yrittänyt miettii tätä asiaa joka kannalta ja jopa mikä on totuus.. mut tää mun mies on nyt ollut siellä nk exänsä luona, kuitenkin soittaa, lähettää viestejä ja haluu nähdä, ja tää toistuu päivittäin. ehkä mun pitäis sanoa ettei sit nähdä ollenkaan jos todella haluaa mennä takaisin, vaikka sit lasten takia. mulle se on sanonut että se on ainoa syy miksi se menisi takaisin, ja samaa kuin sulle että rakastaa mua. silti joku osa haluis sanoo että jos rakastaa niin sit kaikki asiat olisi jotenkin järjestettävissä... mut toisaalta en tiedä millasta se on kun on omia lapsia. mut en mä tajua miten sellanen yhteiselämä toimii jossa ollaan yhdessä lasten takia..
sen tiedän että tää nainen joko rakastaa tai on riippuvainen tosta miehestä. Ja myös tää mies antaa välillä niin ristiriitaisia viestejä mulle.. haluu olla mut ei voi juttuja. mä olen vaan niin tajuttoman rakastanut siihen etten haluis kävellä tästä uloskaan. mutta on tää niin hemmetin hajottavaa, koko ajan miettii vaan samoja asioita ja sitä millasta meillä on ollut, ja voiko toinen vaan jättää sen kaiken.
ja sit en ymmärrä miten lapsilla ees voidaan kiristää, eikai sellanen suhde voi toimia.....

Lue lisää

Minä tiedän millaista se on kun on lapsia koska minulla on ja me erottiin lasten isästä 10 v sitten siitä syystä että kummallakaan ei ollut toinen, mutta en voinut elää liitossa missä en tunne kunnioitusta ja rakkautta toista kohtaan.

Siksi ihmettelelenkin onko miehet erilaisia kun naiset, voiko ne tosiaan elää järkiliitossa tai ollaanko me vaan törmätty heikkoihin miehiin. Vai mistä on kyse koska minun järjen mukaan nämä liitot eivät voi toimia jos miehet rakastaa meitä..

Luulen että sinun pitää tehdä niinkuin minäkin,
eli sanoa että vetäydyt sopasta ja pyydät miestä miettimään mitä ja ketä oikeasti haluaa. Meillä meni vain viikko ja sitten hän alkoi taas ottaamaan yhteyttä. Nyt päätin että en vastaa viesteihin ennenkuin hän on tehnyt päätöksen. Ilmoitin että alan elämään, eli käyn tanssimassa jne.ja että mieti nyt kunnolla asiaa.

Helppo tämä tilanne ei ole koska rakastan häntä yli kaiken mutta se on väärin että hänella on 2 jotka haluaa häntä ja jotka ovat "varalla". Siksi haluan nyt päätöksen, kyllä mies jonka kanssa minä haluan elää loppuelämäni pitää pystyä tekemään sellaisen päätöksen.

Tiedän että vaikuksia tulee olemaan jos mies eroaa mutta vaikeudet on voitettavissa.
Sinunkin kannattaa miettiä miten suhtudut siihen että hänen lapset toisinaan asuvat teillä.
Minä tiedän että minun kohdallani se ei olisi ongelma alkuvaikeuksien jälkeen.

Emilia63 kirjoitti:

Minä tiedän millaista se on kun on lapsia koska minulla on ja me erottiin lasten isästä 10 v sitten siitä syystä että kummallakaan ei ollut toinen, mutta en voinut elää liitossa missä en tunne kunnioitusta ja rakkautta toista kohtaan.

Siksi ihmettelelenkin onko miehet erilaisia kun naiset, voiko ne tosiaan elää järkiliitossa tai ollaanko me vaan törmätty heikkoihin miehiin. Vai mistä on kyse koska minun järjen mukaan nämä liitot eivät voi toimia jos miehet rakastaa meitä..

Luulen että sinun pitää tehdä niinkuin minäkin,
eli sanoa että vetäydyt sopasta ja pyydät miestä miettimään mitä ja ketä oikeasti haluaa. Meillä meni vain viikko ja sitten hän alkoi taas ottaamaan yhteyttä. Nyt päätin että en vastaa viesteihin ennenkuin hän on tehnyt päätöksen. Ilmoitin että alan elämään, eli käyn tanssimassa jne.ja että mieti nyt kunnolla asiaa.

Helppo tämä tilanne ei ole koska rakastan häntä yli kaiken mutta se on väärin että hänella on 2 jotka haluaa häntä ja jotka ovat "varalla". Siksi haluan nyt päätöksen, kyllä mies jonka kanssa minä haluan elää loppuelämäni pitää pystyä tekemään sellaisen päätöksen.

Tiedän että vaikuksia tulee olemaan jos mies eroaa mutta vaikeudet on voitettavissa.
Sinunkin kannattaa miettiä miten suhtudut siihen että hänen lapset toisinaan asuvat teillä.
Minä tiedän että minun kohdallani se ei olisi ongelma alkuvaikeuksien jälkeen.

Lue lisää

Sä olet ollut vahvempi, hyvä niin. mulla tää tilanne alkoi kuukausi sitten, ja ei se tunnu muuttuvan miksikään. vajaa pari viikkoa sitten ajattelin että mun on ihan pakko sanoa sille että joko tai, ja kappas, sitten tää mies halusi ehdottomasti nähdä, vei mut syömää, oli varannut pöydän, ja lähdettiin viikonlopuksi reissuun.. ja kaikki olikin yhtäkkiä muka hyvin. tai niin se käyttäytyi kunnes tuli taas tää lähtöpäivä takaisin kotiin.
mistä siis tuli tunne ettei se osaa luopua mutta ei jäädäkään, tai ettei siis tiedä edes mitä itse tekee. mä tiedän että olen tyhmä kun teen ite tollasta, näen sitä kun sille sopii, eikä se kuitenkaan edes yritä salata näitä tapaamisia siltä sen lasten äidiltä.
nyt oon ihan samassa tilanteessa kun koko alkupiste,olisi pakko sanoa että mene sitten jos se on sulle parempi.. ja aina välillä olen sanonutkin, mutta... sit tulee näitä "rakastan sua" juttuja, etten osaakaan luopua siitä ja edes sen osittaisesta läheisyydestä. vaikka loppu peleissä se on enemmän raastavaa. eikä osaa elää omaa elämää ollenkaan.
oot oikeassa kyllä tossa ajatuksessa että haluaisi miehen joka pystyy tekemään päätöksiä, pitäviä.. enkä todella ymmärrä tajuaako se itsekään millasta sen elämä sitten on jos palaa sinne just nk. järkisyistä. vai aatteleeko se vaan et pystyy elämään siinä jos tapais vaikka jonkun helpomman toisen ihmisen johon ei tarvi sitoutua.. mutta kun tääkin itse nimenomaan halusi muuttaa mun kanssa yhteen, etten ymmärrä yhtään mitään enää...
lapset ei oo mulle ongelma, alusta lähtien pyysin saada nähdä niitä, ja että olisivat voineet olla "meillä. mutta se ei sopinut tälle naiselle, ja mies sai nähdä niitä vain menemällä sinne.
ehdotin kyllä nyt hiljattain että voisivat asua meilläkin, tai voitais muuttaa siihen lähelle, ja että kai muutkin ihmiset ovat tollasesta selvinneet, ettei kukaan voi estää näkemästä omia lapsia... mut en sit tiedä, miksi tää mies aikoo suostua siihen että on sitten pakko asua tän naisen kanssa kimpassa. tuliko jo sekava juttu...
mutta hienoa et sä oot saanut tehtyä tollasen päätöksen, tiedän että se ois kyllä ainoa keino. ja varmaan ainoa keino senkin tajuta todellisuus ja tehdä asialle jotain. mut miten oot selvinnyt jokasesta päivästä... mulla on ainakin nytkin ihan hirveä olo.

sama tilanne kirjoitti:

Sä olet ollut vahvempi, hyvä niin. mulla tää tilanne alkoi kuukausi sitten, ja ei se tunnu muuttuvan miksikään. vajaa pari viikkoa sitten ajattelin että mun on ihan pakko sanoa sille että joko tai, ja kappas, sitten tää mies halusi ehdottomasti nähdä, vei mut syömää, oli varannut pöydän, ja lähdettiin viikonlopuksi reissuun.. ja kaikki olikin yhtäkkiä muka hyvin. tai niin se käyttäytyi kunnes tuli taas tää lähtöpäivä takaisin kotiin.
mistä siis tuli tunne ettei se osaa luopua mutta ei jäädäkään, tai ettei siis tiedä edes mitä itse tekee. mä tiedän että olen tyhmä kun teen ite tollasta, näen sitä kun sille sopii, eikä se kuitenkaan edes yritä salata näitä tapaamisia siltä sen lasten äidiltä.
nyt oon ihan samassa tilanteessa kun koko alkupiste,olisi pakko sanoa että mene sitten jos se on sulle parempi.. ja aina välillä olen sanonutkin, mutta... sit tulee näitä "rakastan sua" juttuja, etten osaakaan luopua siitä ja edes sen osittaisesta läheisyydestä. vaikka loppu peleissä se on enemmän raastavaa. eikä osaa elää omaa elämää ollenkaan.
oot oikeassa kyllä tossa ajatuksessa että haluaisi miehen joka pystyy tekemään päätöksiä, pitäviä.. enkä todella ymmärrä tajuaako se itsekään millasta sen elämä sitten on jos palaa sinne just nk. järkisyistä. vai aatteleeko se vaan et pystyy elämään siinä jos tapais vaikka jonkun helpomman toisen ihmisen johon ei tarvi sitoutua.. mutta kun tääkin itse nimenomaan halusi muuttaa mun kanssa yhteen, etten ymmärrä yhtään mitään enää...
lapset ei oo mulle ongelma, alusta lähtien pyysin saada nähdä niitä, ja että olisivat voineet olla "meillä. mutta se ei sopinut tälle naiselle, ja mies sai nähdä niitä vain menemällä sinne.
ehdotin kyllä nyt hiljattain että voisivat asua meilläkin, tai voitais muuttaa siihen lähelle, ja että kai muutkin ihmiset ovat tollasesta selvinneet, ettei kukaan voi estää näkemästä omia lapsia... mut en sit tiedä, miksi tää mies aikoo suostua siihen että on sitten pakko asua tän naisen kanssa kimpassa. tuliko jo sekava juttu...
mutta hienoa et sä oot saanut tehtyä tollasen päätöksen, tiedän että se ois kyllä ainoa keino. ja varmaan ainoa keino senkin tajuta todellisuus ja tehdä asialle jotain. mut miten oot selvinnyt jokasesta päivästä... mulla on ainakin nytkin ihan hirveä olo.

Lue lisää

Siis päivistä selviän, vaikka hän on mielessä satoja kertoja, sillä että minulla on koko ajan jotain tekemistä.

Aamuisin on aamurutiinit ja arkipäivät menee töissä. Sitten pitää käydä ruokakaupassa ja laittaa ruokaa. Ei kannata ostaa seuraavan päivän ruoat valmiiksi eikä kokata seuraavalle päivälle.

Sen jälkeen käyn kävelemässä, aerobicissa tai jossakin kylässä. Kunto on noussut kohisten koska urheilen 3-4 kertaa viikossa. Illat menee mukavasti näillä keskustelupalstoilla ja treffisivuilla, laitoin profiilinkin ja vastailen miehille. Se ei ole mitään muuta kuin ajanvietettä, en etsi tosissani ketään sieltä.

Viikonloputkin menee hyvin tällä tavalla. Olen viimeiset viikot käynyt pe tai la tanssimassa ja silloin tulee nukuttua kauemmin.

En sano että elämä helppoa olisi mutta jos suunnittelee tarpeeksi ohjelmaa itselleen niin aika menee paremmin eikä tarvitse itsesäälissä ja tuskissaan makaa sohvalla telkkaria katsomassa.

Tsemppiä!

Emilia63 kirjoitti:

Siis päivistä selviän, vaikka hän on mielessä satoja kertoja, sillä että minulla on koko ajan jotain tekemistä.

Aamuisin on aamurutiinit ja arkipäivät menee töissä. Sitten pitää käydä ruokakaupassa ja laittaa ruokaa. Ei kannata ostaa seuraavan päivän ruoat valmiiksi eikä kokata seuraavalle päivälle.

Sen jälkeen käyn kävelemässä, aerobicissa tai jossakin kylässä. Kunto on noussut kohisten koska urheilen 3-4 kertaa viikossa. Illat menee mukavasti näillä keskustelupalstoilla ja treffisivuilla, laitoin profiilinkin ja vastailen miehille. Se ei ole mitään muuta kuin ajanvietettä, en etsi tosissani ketään sieltä.

Viikonloputkin menee hyvin tällä tavalla. Olen viimeiset viikot käynyt pe tai la tanssimassa ja silloin tulee nukuttua kauemmin.

En sano että elämä helppoa olisi mutta jos suunnittelee tarpeeksi ohjelmaa itselleen niin aika menee paremmin eikä tarvitse itsesäälissä ja tuskissaan makaa sohvalla telkkaria katsomassa.

Tsemppiä!

Lue lisää

joo kyllä mäkin yritän tehdä jotain, lenkillä oon käynyt aina ja se onneksi on pysynyt tässäkin kuviossa, ekat kaks viikkoa tosin meni niin turtana etten nukkunut enkä syönyt, mut ei sitäkään kauaa jaksa... saati et ainakaan auttais.
se on vaan niin et oli sitä missä vaan niin tuo mies on silti ajatuksissa koko ajan. en ees tajua miten se voikin olla niin hallitseva tunne...
kaverit on joutuneet kuuntelemaan mun juttuja, no, onneksi on niitä, ja neuvothan on tosi vaihtelevia. tosin pääasia se että saa purkaa fiiliksiään, vaikka toinen ei osais sanoakaan mitään rakentavaa.
mutta kiitos sulle, on ollut kiva jutella toisen ihmisen kanssa jolla on samanlainen tilanne, ja palataan vielä juttuun jos sulle käypi.
nyt tarvii ehkä kuitenkin mennä nukkuun et jaksaa huomenna.
voimia sulle sinne !

kiitos.. kirjoitti:

joo kyllä mäkin yritän tehdä jotain, lenkillä oon käynyt aina ja se onneksi on pysynyt tässäkin kuviossa, ekat kaks viikkoa tosin meni niin turtana etten nukkunut enkä syönyt, mut ei sitäkään kauaa jaksa... saati et ainakaan auttais.
se on vaan niin et oli sitä missä vaan niin tuo mies on silti ajatuksissa koko ajan. en ees tajua miten se voikin olla niin hallitseva tunne...
kaverit on joutuneet kuuntelemaan mun juttuja, no, onneksi on niitä, ja neuvothan on tosi vaihtelevia. tosin pääasia se että saa purkaa fiiliksiään, vaikka toinen ei osais sanoakaan mitään rakentavaa.
mutta kiitos sulle, on ollut kiva jutella toisen ihmisen kanssa jolla on samanlainen tilanne, ja palataan vielä juttuun jos sulle käypi.
nyt tarvii ehkä kuitenkin mennä nukkuun et jaksaa huomenna.
voimia sulle sinne !

Lue lisää

Minullakin on samoja kokemuksia syömisestä ja positiivinen asia tässä helv.... on ollut se että painoa on pudonnut 4 kg kun ei vaan ole nälkä ja joutuu pakottamaan itseensä syämään.

Ja minäkin olen miettinyt miksi tunne on niin hallitseva. Onko se niin että se on elämäni suurin rakkaus vai olinko niin rakkauden ja läheisyyden puutteessa kun olin ollut sinkkuna vuoden ennenkuin törmättiin? En ole vaan koskaan rakastunut niin nopeasti kun häneen. Näimme toisiamme silmiin junassa ja alettiin juttelemaan. Sovittiin että tavataan illalla. Siinä ei mennyt kuin se yksi ilta puhutessa ja olin silmittömästi rakastunut.

Minäkin olen puhunut ja puhunut kavereiden ja jopa ventovieraiden (netissä) kanssa asiasta.
Minua se auttaa, enkä olisi pärjännyt, jos en saisi puhua asiasta koko ajan.

Meni taas tämä yö levottomasti, heräsin jo viideltä enkä saanut unta uudelleen kun ajatukset vaan pyörii päässä. En kyllä ymmärrä miksi elämä pitää olla niin vaikea?

Täytyy vaan yrittää olla optimistinen että kyllä se tilanne kohta selkintyy ja että palaset loksahtaa paikoilleen. Olen ajatellut että oli sitten lopputulos pahin,( että hän päättää että haluaa tosissaan jatkaa avovaimon kanssa),niin se on kuitenkin parempi kun tämä "odottaminen" ja epätietoisuus. Se vaan edellyttää sitä että hän voi sanoa (ja että uskon) että hän oikeasti on rakastunut uudelleen avovaimoon...

Ehkä voidaan joskus nauraa koko tälle asialle, ei heitetä kirvestä kaivoon vielä.

Hyvää viikonalkua sinulle.

Emilia63 kirjoitti:

Minullakin on samoja kokemuksia syömisestä ja positiivinen asia tässä helv.... on ollut se että painoa on pudonnut 4 kg kun ei vaan ole nälkä ja joutuu pakottamaan itseensä syämään.

Ja minäkin olen miettinyt miksi tunne on niin hallitseva. Onko se niin että se on elämäni suurin rakkaus vai olinko niin rakkauden ja läheisyyden puutteessa kun olin ollut sinkkuna vuoden ennenkuin törmättiin? En ole vaan koskaan rakastunut niin nopeasti kun häneen. Näimme toisiamme silmiin junassa ja alettiin juttelemaan. Sovittiin että tavataan illalla. Siinä ei mennyt kuin se yksi ilta puhutessa ja olin silmittömästi rakastunut.

Minäkin olen puhunut ja puhunut kavereiden ja jopa ventovieraiden (netissä) kanssa asiasta.
Minua se auttaa, enkä olisi pärjännyt, jos en saisi puhua asiasta koko ajan.

Meni taas tämä yö levottomasti, heräsin jo viideltä enkä saanut unta uudelleen kun ajatukset vaan pyörii päässä. En kyllä ymmärrä miksi elämä pitää olla niin vaikea?

Täytyy vaan yrittää olla optimistinen että kyllä se tilanne kohta selkintyy ja että palaset loksahtaa paikoilleen. Olen ajatellut että oli sitten lopputulos pahin,( että hän päättää että haluaa tosissaan jatkaa avovaimon kanssa),niin se on kuitenkin parempi kun tämä "odottaminen" ja epätietoisuus. Se vaan edellyttää sitä että hän voi sanoa (ja että uskon) että hän oikeasti on rakastunut uudelleen avovaimoon...

Ehkä voidaan joskus nauraa koko tälle asialle, ei heitetä kirvestä kaivoon vielä.

Hyvää viikonalkua sinulle.

Lue lisää

Joo mäkään en nukkunun, ja ärsyttää niin suunnattomasti tuo aamuyöllä herääminen, ja se miksei sitä voi ajatella jotain muuta, edes hetken...
Se on totta, tämä odottaminen on vaikeinta. tosin mä en edes odota sitä että se sanois rakastavansa tätä toista, kun en usko että niin tapahtuu. mullehan se vaan koko ajan selittää pakko tilanteesta ja rakkaudesta muhun. pitäisi löytää se oma rohkeus sanoa et tää on loppu jos olet siellä muualla, mut jos oon sanonut niin, menee päivä kun tää tuleekin käymään tai pyytää jonnekin, ja sitten menen kun en osaa olla ilman sitä. ja kaikki vanhat juttelut vesittyy samalla.
niin en tiedä miten toinen voi kolahtaa niin vahvasti, ja siksi tuo luopuminen kuulostaa hirveältä ajatukselta. tuntuu ettei koskaan enää tapaa samanlaista ihmistä, johon olisi yhtä vahva tunnelataus..
mutta pakkohan tähän on joku päätös saada, nyt tunnelma on vaan koko ajan odottava, vaikka yrittäisi päättää mitä tahansa. ja tuun hulluksi tälleen...
sit sitä miettii että ajatteleeko se kuitenkaan siellä ollessa mitään? vai onko miehille vaan niin yksinkertaista et enpä mieti tätä juttua tällä hetkellä enempää, ja ite sitä vaan kärsii.. toisaalta onko se sitten edes oikeaa rakkautta (mua kohtaan) jos on valmis tekemään noin, vai voittaako se rakkaus lapsiin ihan kaiken? ja miksei niitä voi yhdistää...... ei tajua.

sama tilanne kirjoitti:

Joo mäkään en nukkunun, ja ärsyttää niin suunnattomasti tuo aamuyöllä herääminen, ja se miksei sitä voi ajatella jotain muuta, edes hetken...
Se on totta, tämä odottaminen on vaikeinta. tosin mä en edes odota sitä että se sanois rakastavansa tätä toista, kun en usko että niin tapahtuu. mullehan se vaan koko ajan selittää pakko tilanteesta ja rakkaudesta muhun. pitäisi löytää se oma rohkeus sanoa et tää on loppu jos olet siellä muualla, mut jos oon sanonut niin, menee päivä kun tää tuleekin käymään tai pyytää jonnekin, ja sitten menen kun en osaa olla ilman sitä. ja kaikki vanhat juttelut vesittyy samalla.
niin en tiedä miten toinen voi kolahtaa niin vahvasti, ja siksi tuo luopuminen kuulostaa hirveältä ajatukselta. tuntuu ettei koskaan enää tapaa samanlaista ihmistä, johon olisi yhtä vahva tunnelataus..
mutta pakkohan tähän on joku päätös saada, nyt tunnelma on vaan koko ajan odottava, vaikka yrittäisi päättää mitä tahansa. ja tuun hulluksi tälleen...
sit sitä miettii että ajatteleeko se kuitenkaan siellä ollessa mitään? vai onko miehille vaan niin yksinkertaista et enpä mieti tätä juttua tällä hetkellä enempää, ja ite sitä vaan kärsii.. toisaalta onko se sitten edes oikeaa rakkautta (mua kohtaan) jos on valmis tekemään noin, vai voittaako se rakkaus lapsiin ihan kaiken? ja miksei niitä voi yhdistää...... ei tajua.

Lue lisää

Niin, onkohan se vaan miehen logiikka että ne ei ajattele loppuun mitään asioita? Ajatteeleeks ne että kaksoiselämää voi elää loputtomiin ja että lasten äidin kanssa voi olla vaikka tunteet on muualla?

Me ei olla nähty nyt yli 2 viikkoon, ollaan oltu vain sähköposti ja tekstari yhteydessä. Se tosiaan lähti siitä että sanoin että en voi elää näin. Haluan jompikumpi seurustella oikeasti tai en ollenkaan. Mies on kyllä myöntänyt että ei se hänenkään mielestä olisi oikeata minuakaan kohtaan jos nähtäis esim, vain seksin merkeissä.

Tässä sitä nyt sitten kärsii..ja odottaa...
lähden kuitenkin taas viikonloppuna ulos tuulettumaan...ehkä mies vähän huolestuu...

Terveisiä sateisesta eteläsuomesta.

Emilia63 kirjoitti:

Niin, onkohan se vaan miehen logiikka että ne ei ajattele loppuun mitään asioita? Ajatteeleeks ne että kaksoiselämää voi elää loputtomiin ja että lasten äidin kanssa voi olla vaikka tunteet on muualla?

Me ei olla nähty nyt yli 2 viikkoon, ollaan oltu vain sähköposti ja tekstari yhteydessä. Se tosiaan lähti siitä että sanoin että en voi elää näin. Haluan jompikumpi seurustella oikeasti tai en ollenkaan. Mies on kyllä myöntänyt että ei se hänenkään mielestä olisi oikeata minuakaan kohtaan jos nähtäis esim, vain seksin merkeissä.

Tässä sitä nyt sitten kärsii..ja odottaa...
lähden kuitenkin taas viikonloppuna ulos tuulettumaan...ehkä mies vähän huolestuu...

Terveisiä sateisesta eteläsuomesta.

Lue lisää

joo.. mä vasta kotiuduin ja jauhoin tätä samaa juttua kaverille viimeset pari tuntia. etelä-suomessa muuten minäkin...
mulla alkaa olla ajatukset niin sekasin ja on niiiiin väsynyt tähän kaikkeen, ja silti ei osaa tehdä mitään muuta.
toi miesten logiikka olis kyllä äärettömän kiva ymmärtää, plus se että sattuuko vaan nää meidän miehet olemaan tollasia tahdottomia kun tulee sellanen paikka et pitäis tehdä isompia päätöksiä....

sama tilanne kirjoitti:

joo.. mä vasta kotiuduin ja jauhoin tätä samaa juttua kaverille viimeset pari tuntia. etelä-suomessa muuten minäkin...
mulla alkaa olla ajatukset niin sekasin ja on niiiiin väsynyt tähän kaikkeen, ja silti ei osaa tehdä mitään muuta.
toi miesten logiikka olis kyllä äärettömän kiva ymmärtää, plus se että sattuuko vaan nää meidän miehet olemaan tollasia tahdottomia kun tulee sellanen paikka et pitäis tehdä isompia päätöksiä....

Lue lisää

Sain sähköpostia mieheltä jossa hän vastasi kysymykseeni miksi han antoi ymmärtää että ero on viittä vaille valmis kun tavattiin.

Hän sanoo että hän oli kuvitellut käyneensä eron läpi ja että hän on vapaa mutta unohtanut sen tosiasian että hän ei ole yksin. Hän ei kuitenkaan vielä tiedä mitä pitää tehdä vaan puntaroi kahden vaiheilla. Viittaa sanomaan "älä tee mitään niin et tee mitään väärin".
(Hoh, hoh heijaa.. sanon minä)

Kysyin myös jos hän on nyt onnellinen johonka hän vastaa että ei ole.
(Päätöksenteko näköjään vaikeata..sanon minä)

Olin jo päättänyt että en vastaa vähän aikaan mutta alkoi niin suututtaa että vastasin vähän ilkeästi. Haukuin häntä jahkailijaksi ja että hän elää mielikuvitusmaailmassa ja että hän ei näköjään kykene tekemään päätöksiä. Sanoin vielä että olin luullut että hän on vahva, realistinen ja tasapainoinen ihminen ja että olin näköjään erehtynyt hänen luonteesta.

Näin se on kun tunteet myllertää niin vihan ja rakkauden kuilu on olematon.

Päivä kerrallaan jatketaan tästä eteenpäin, jollain tavalla. Vähän tuli huono itsetunto kun kaveri sai tietää että hänen äidillä on parantumaton syöpä ja 2-3 kk elinaikaa jäljellä. Eihän tässä ole elämästä ja kuolemasta kuitenkaan kyse.
Sitä vaan itse eläytyy niin voimakkaasti tähän tilanteeseen ja ehkä jollain tavalla suurentaa asioita eikä pysty ottamaan huomiota että pahempiakin tilanteita voi olla.

Katsotaan miten tässä käy.

Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Sain sähköpostia mieheltä jossa hän vastasi kysymykseeni miksi han antoi ymmärtää että ero on viittä vaille valmis kun tavattiin.

Hän sanoo että hän oli kuvitellut käyneensä eron läpi ja että hän on vapaa mutta unohtanut sen tosiasian että hän ei ole yksin. Hän ei kuitenkaan vielä tiedä mitä pitää tehdä vaan puntaroi kahden vaiheilla. Viittaa sanomaan "älä tee mitään niin et tee mitään väärin".
(Hoh, hoh heijaa.. sanon minä)

Kysyin myös jos hän on nyt onnellinen johonka hän vastaa että ei ole.
(Päätöksenteko näköjään vaikeata..sanon minä)

Olin jo päättänyt että en vastaa vähän aikaan mutta alkoi niin suututtaa että vastasin vähän ilkeästi. Haukuin häntä jahkailijaksi ja että hän elää mielikuvitusmaailmassa ja että hän ei näköjään kykene tekemään päätöksiä. Sanoin vielä että olin luullut että hän on vahva, realistinen ja tasapainoinen ihminen ja että olin näköjään erehtynyt hänen luonteesta.

Näin se on kun tunteet myllertää niin vihan ja rakkauden kuilu on olematon.

Päivä kerrallaan jatketaan tästä eteenpäin, jollain tavalla. Vähän tuli huono itsetunto kun kaveri sai tietää että hänen äidillä on parantumaton syöpä ja 2-3 kk elinaikaa jäljellä. Eihän tässä ole elämästä ja kuolemasta kuitenkaan kyse.
Sitä vaan itse eläytyy niin voimakkaasti tähän tilanteeseen ja ehkä jollain tavalla suurentaa asioita eikä pysty ottamaan huomiota että pahempiakin tilanteita voi olla.

Katsotaan miten tässä käy.

Emilia

Lue lisää

hei, no täällä on tapahtunut kummia... olin siis noin kaks päivää puhumatta tän miehen kanssa ja se sitten eilen pyysi jos nähtäisiin.. ja kerto mulle ettei tunne mitään tätä lasten äitiä kohtaan, no, tietty paitsi kaveruutta, mikä ei kovin hyvä pohja ole suhteelle. sanoi että silä on siellä koko ajan hankala olo, ja aattelee kuulemma mua siellä..
no jotenkin sit puhuttiin siitä että kai tää lapsihomma on ratkaistavissa, ja se oli sitä mieltä et jos kuitenkin tulisi takaisin.
nyt sit jännityksellä odotan mitä tänään tapahtuu kun se menee hoitamaan lapsia.
ei osaa ihan uskoa et tää kuitenkin järjestyisi ja se muuttaisi takaisin kun tää on tällästä soutamista ollut. tosin olis myös äärimmäisen julmaa jos se sittenkin muuttaisi mielensä siellä.
en oo yhtään varma mihin uskoa. tällä hetkellä on parempi olo koska toivo on iso, mut samalla pelko ettei se toteudukaan.
katotaan kuinka tässä käy...huomenna saattaa olla vaan entistä kurjempi olo kun ehtii jo hetken elää toivossa.
voimia sinne sullekin.

niin ja joo tiedän tuon viha rakkaus tunteen.. sitä joskus palaa kokonaan hihat ja antaa tulla vaan kaikki mikä ärsyttää, sit tavallaan jälkeenpäin kaduttaa. :( vastasiko se sun pukaus viestiin mitenkään?

sama tilanne kirjoitti:

hei, no täällä on tapahtunut kummia... olin siis noin kaks päivää puhumatta tän miehen kanssa ja se sitten eilen pyysi jos nähtäisiin.. ja kerto mulle ettei tunne mitään tätä lasten äitiä kohtaan, no, tietty paitsi kaveruutta, mikä ei kovin hyvä pohja ole suhteelle. sanoi että silä on siellä koko ajan hankala olo, ja aattelee kuulemma mua siellä..
no jotenkin sit puhuttiin siitä että kai tää lapsihomma on ratkaistavissa, ja se oli sitä mieltä et jos kuitenkin tulisi takaisin.
nyt sit jännityksellä odotan mitä tänään tapahtuu kun se menee hoitamaan lapsia.
ei osaa ihan uskoa et tää kuitenkin järjestyisi ja se muuttaisi takaisin kun tää on tällästä soutamista ollut. tosin olis myös äärimmäisen julmaa jos se sittenkin muuttaisi mielensä siellä.
en oo yhtään varma mihin uskoa. tällä hetkellä on parempi olo koska toivo on iso, mut samalla pelko ettei se toteudukaan.
katotaan kuinka tässä käy...huomenna saattaa olla vaan entistä kurjempi olo kun ehtii jo hetken elää toivossa.
voimia sinne sullekin.

niin ja joo tiedän tuon viha rakkaus tunteen.. sitä joskus palaa kokonaan hihat ja antaa tulla vaan kaikki mikä ärsyttää, sit tavallaan jälkeenpäin kaduttaa. :( vastasiko se sun pukaus viestiin mitenkään?

Lue lisää

..toi sun tilanne. Näyttää siltä että tosta voi tulla jotakin jos mies on jo myöntämässä asioita.
Pidän peukkuja!

Minun mies vastasi minulle että on tosi asia että hän on sekaisin koska paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Hän vetooaa siihen että ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä koska päätökset vaikuttaa loppuelämään.

Huomenna on 3 viikkoa siitä kun nähtiin viimeksi ja nyt kun hän taas sanoi että olisi kiva tavata, mutta ei tiedä onko se hyvä ajatus vielä, niin minulla on ollut perhosia vatsassa koko päivän.

Vastasin, (vaikka olin suunitellut että en vastaa) että olin itse ajatellut tapaamista viimeistään ensi viikolla. Mielenkiinnolla odotan miltä tuntuu nähdä hänet. Tää on hullua mutta rakastan tätä miestä niin tajuttoman paljon että en itse edes ymmärrä miten se on mahdollista.

Nyt täytyy lähteä aerobiciin että saa jotain muuta ajateltavaa.

Lycka till!

Emilia63 kirjoitti:

..toi sun tilanne. Näyttää siltä että tosta voi tulla jotakin jos mies on jo myöntämässä asioita.
Pidän peukkuja!

Minun mies vastasi minulle että on tosi asia että hän on sekaisin koska paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Hän vetooaa siihen että ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä koska päätökset vaikuttaa loppuelämään.

Huomenna on 3 viikkoa siitä kun nähtiin viimeksi ja nyt kun hän taas sanoi että olisi kiva tavata, mutta ei tiedä onko se hyvä ajatus vielä, niin minulla on ollut perhosia vatsassa koko päivän.

Vastasin, (vaikka olin suunitellut että en vastaa) että olin itse ajatellut tapaamista viimeistään ensi viikolla. Mielenkiinnolla odotan miltä tuntuu nähdä hänet. Tää on hullua mutta rakastan tätä miestä niin tajuttoman paljon että en itse edes ymmärrä miten se on mahdollista.

Nyt täytyy lähteä aerobiciin että saa jotain muuta ajateltavaa.

Lycka till!

Lue lisää

Täällä mä nyt ihmettelen taas missä mennään... pelottaa jo taas valmiiksi.
tai pelottihan tää jo päivällä miten tässä taas käy. se sano mulle et joutuu mennä sinne hoitaan niit lapsia mut tulee illaksi takas. no nyt on sit ilta eikä siitä kuulu mitään..
soitin sille äsken eikä se vastannut, ja laitoin viestin.
joo :( musta on ihan järkyttävän kurjaa jos se on taas muuttanut mielensä. eilinen oli niin ihana kuten myös tämä päivä siihen asti kun se joutu lähtemään.
ennkä todella ymmärrä jos tilanne on nyt taas eri... ja miks se puhuis mulle tollasia asioita jos ei sit kuitenkaan aio tehdä niin.
palasina täällä taas odotellaan siis.
se on kyllä joo niin ihmeellistä miten jotain voi rakastaa noin paljon... mä en olisi ikinä uskonut et oikeesti edes suostuisin tälläseen kohteluun keltään, mut kuten säkin, rakastan sitä niin hemmetin paljon...
koskas te tapaatte? toivotaan että sujuu hyvin.
mulla täällä kurja odotus fiilis :(

sama tilanne kirjoitti:

Täällä mä nyt ihmettelen taas missä mennään... pelottaa jo taas valmiiksi.
tai pelottihan tää jo päivällä miten tässä taas käy. se sano mulle et joutuu mennä sinne hoitaan niit lapsia mut tulee illaksi takas. no nyt on sit ilta eikä siitä kuulu mitään..
soitin sille äsken eikä se vastannut, ja laitoin viestin.
joo :( musta on ihan järkyttävän kurjaa jos se on taas muuttanut mielensä. eilinen oli niin ihana kuten myös tämä päivä siihen asti kun se joutu lähtemään.
ennkä todella ymmärrä jos tilanne on nyt taas eri... ja miks se puhuis mulle tollasia asioita jos ei sit kuitenkaan aio tehdä niin.
palasina täällä taas odotellaan siis.
se on kyllä joo niin ihmeellistä miten jotain voi rakastaa noin paljon... mä en olisi ikinä uskonut et oikeesti edes suostuisin tälläseen kohteluun keltään, mut kuten säkin, rakastan sitä niin hemmetin paljon...
koskas te tapaatte? toivotaan että sujuu hyvin.
mulla täällä kurja odotus fiilis :(

Lue lisää

Kuulostaa huolestuttavalta jos mies sanoo tulevansa, ei tule, eikä vastaa puhelimeen.

Luulen ihan oikeasti että sinun pitäisi olla tapaamatta ja vastaamatta puhelin/tekstareihin ainakin viikon ajan. Tiedän että se on vaikeata mutta pystytkö lähtemään vaikka viikon äkkilähdölle matkoille tai jotain?

Minulla oli kauhea tilanne päivällä kun olin syömässä ystävätteren kanssa niin pöytäämme tuli rakkauteni avovaimo juttelemaan. Hän ei ole samasta kaupungista mutta sattui olemaan täällä ja just samassa lounasravintolassa kun minä!

Ei muuta mutta kun jutut oli ihan eri kun mitä mies on minulle viestittänyt sähköposteissa.
Nainen antoi ymmärtää että kiitos meidän suhteen ja että heillä oli kriisi kaikki on nyt niin hyvin ja he ymmärtävät että he rakastavat toisiaan ja ovat niin onnellisia.

Hän sanoi myös että mies oli sanonut että minä olen yrittänyt ottaa yhteyttä ja että mies ei tykänyt siitä mutta...

Mies otti minuun yhteyttä, en minä ja minulle hän on sanonut että ei ole onnellinen..Joten jompi kumpi valehtelee. En juuri nyt jaksa spekuloida asiaa mutta oudolta kuulostaa. Hän muutenkin vähätteli koko meidän juttua tyylin ihastus kun heillä se on rakkautta.

Joten, mene ja tiedä. Onneksi minulla on koko viikonlopuksi suuniteltu paljon ohjelmaa eikä tarvitse istua kotona murjottamassa.

Tavattiin kesällä joten meidän romanssi oli lyhyt mutta sitäkin intensiivinen enkä ole rakastanut ketään yhtä tulisesti kuin häntä. Miten pitkään teidän suhde on jatkunut?

Tsemppiä!

Haluaisin kuitenkin tietää mikä oli syy että erositte ja palasitte yhteen monta kertaa. Mies,sinä,vaimo???

Mistä joku muu oli varoittanut, eli onko jotain piirteitä tai käyttäytymistä joka "pitäisi herättää"?

Kerro mielellään lisää. Oletteko vielä yhdessä?

Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Haluaisin kuitenkin tietää mikä oli syy että erositte ja palasitte yhteen monta kertaa. Mies,sinä,vaimo???

Mistä joku muu oli varoittanut, eli onko jotain piirteitä tai käyttäytymistä joka "pitäisi herättää"?

Kerro mielellään lisää. Oletteko vielä yhdessä?

Emilia

Lue lisää

Hei taas.. piti vastata tähän kohtaan kun tonne alle ei enää näköjään voinut..
Eka tuohon sun viestiin niin sä siit jotenkin tunnet/tiedät tämän ko avovaimon? oliko tuttu jo aikaisemmin vai ootteko jotenkin osuneet yhteen tässä suhteen aikana? mä nimittäin en ole koskaan tätä toista nähnyt eikä se mua.
mutta turhaan varmaan olet sen puheista huolissaan, kuulostaa enemmän siltä että se ajattelee että jos saa sut uskomaan sen jutut, niin et haluaisi enää nähdä tätä miestä.
ja jos asia todella olisi niin et mies olisi siellä nyt onnellinen , niin eihän sillä olisi mitään syytä valehdella sulle. sehän vaan sitten olisi siellä ja olisi unohtanut sut, mutta kun näin ei ole... niin enpä usko että tuon naisen jutuissa on mitään perää. sanoitko tai kommentoitko sille itse mitään teidän suhteesta?

mulla sen sijaan... joo, juttu jatkuu ihan yhtä epäselvänä. me oltiin kuitenkin taas eilinen yhdessä ja yö ja, niinku ennenkin.. mutta kas, mies oli taas kun kysyin yhtä hemmetin epävarma siitä mitä tekee. se sanoi mulle että oon just sellanen nainen jollaisen se on aina halunnut, ja me halutaan samoja asioita, mutta ei silti vielä TIEDÄ VARMASTI...... joopa joo. ja ettei halua mennä lapsista oikeuteen.. no sen mä ymmärrän mutten nyt oikein uskoisi että se nainenkaan tosipaikassa niin tekisi. kai sitä kuitenkin ajattelisi siinä vaiheessa sekin lapsiaan?..
me ollaan oltu ja asuttu vuoden alusta lähtien yhdessä, ja siksi mun on vaikea ymmärtääkin miten tästä just nyt tuli niin iso asia.
mutta se, että tää mies sanoi mulle pari päivää sitten et tulee takaisin, ja nyt sit taas ei tiedäkään, ja kuitenkin on mun kanssa, niin... helvetti, on musta tosi epäreilua.

kuitenkin meidän olis tarkoitus mennä tänään yöksi reissuun, ellei nyt sekin muutu... ensin toivoin sanovani etten tule jos nyt taas olet yhtä epävarma, mut miten se onkin niin vaikeaa. toisaalta ajattelen et kun me vietetään aikaa yhdessä niin mies huomaa selvemmin sen että meillä tosiaan on yhdessä hyvä olla. koska sen ainakin tiedän että se on mun kanssa onnellinen, eri asia sit riittäkö se tässä tapauksessa...

mutta en tiedä, silti tilanne on ihan yhtä epävarma ku ennenkin. tämä voi taas kääntyä kumpaan suuntaan vain. mutta kovin kauaa en tätä enää jaksa, elämä on niin hankalaa näin. en vain tiedä onko se kuitenkin parempi kuin kokonaan ilman. tahtois olla jo onnellinen..

vielä muuten, mitä luulet mitä se ko avovaimo on kertonut sille sun miehelle tuosta teidän keskustelusta? ja eikö kannattaisi sanoa sille miehelle siitä? tuskin sekään nyt kovin tyytyväinen on kun se on mennyt tollasii selittämään... ?

sama tilanne kirjoitti:

Hei taas.. piti vastata tähän kohtaan kun tonne alle ei enää näköjään voinut..
Eka tuohon sun viestiin niin sä siit jotenkin tunnet/tiedät tämän ko avovaimon? oliko tuttu jo aikaisemmin vai ootteko jotenkin osuneet yhteen tässä suhteen aikana? mä nimittäin en ole koskaan tätä toista nähnyt eikä se mua.
mutta turhaan varmaan olet sen puheista huolissaan, kuulostaa enemmän siltä että se ajattelee että jos saa sut uskomaan sen jutut, niin et haluaisi enää nähdä tätä miestä.
ja jos asia todella olisi niin et mies olisi siellä nyt onnellinen , niin eihän sillä olisi mitään syytä valehdella sulle. sehän vaan sitten olisi siellä ja olisi unohtanut sut, mutta kun näin ei ole... niin enpä usko että tuon naisen jutuissa on mitään perää. sanoitko tai kommentoitko sille itse mitään teidän suhteesta?

mulla sen sijaan... joo, juttu jatkuu ihan yhtä epäselvänä. me oltiin kuitenkin taas eilinen yhdessä ja yö ja, niinku ennenkin.. mutta kas, mies oli taas kun kysyin yhtä hemmetin epävarma siitä mitä tekee. se sanoi mulle että oon just sellanen nainen jollaisen se on aina halunnut, ja me halutaan samoja asioita, mutta ei silti vielä TIEDÄ VARMASTI...... joopa joo. ja ettei halua mennä lapsista oikeuteen.. no sen mä ymmärrän mutten nyt oikein uskoisi että se nainenkaan tosipaikassa niin tekisi. kai sitä kuitenkin ajattelisi siinä vaiheessa sekin lapsiaan?..
me ollaan oltu ja asuttu vuoden alusta lähtien yhdessä, ja siksi mun on vaikea ymmärtääkin miten tästä just nyt tuli niin iso asia.
mutta se, että tää mies sanoi mulle pari päivää sitten et tulee takaisin, ja nyt sit taas ei tiedäkään, ja kuitenkin on mun kanssa, niin... helvetti, on musta tosi epäreilua.

kuitenkin meidän olis tarkoitus mennä tänään yöksi reissuun, ellei nyt sekin muutu... ensin toivoin sanovani etten tule jos nyt taas olet yhtä epävarma, mut miten se onkin niin vaikeaa. toisaalta ajattelen et kun me vietetään aikaa yhdessä niin mies huomaa selvemmin sen että meillä tosiaan on yhdessä hyvä olla. koska sen ainakin tiedän että se on mun kanssa onnellinen, eri asia sit riittäkö se tässä tapauksessa...

mutta en tiedä, silti tilanne on ihan yhtä epävarma ku ennenkin. tämä voi taas kääntyä kumpaan suuntaan vain. mutta kovin kauaa en tätä enää jaksa, elämä on niin hankalaa näin. en vain tiedä onko se kuitenkin parempi kuin kokonaan ilman. tahtois olla jo onnellinen..

vielä muuten, mitä luulet mitä se ko avovaimo on kertonut sille sun miehelle tuosta teidän keskustelusta? ja eikö kannattaisi sanoa sille miehelle siitä? tuskin sekään nyt kovin tyytyväinen on kun se on mennyt tollasii selittämään... ?

Lue lisää

Siinä mielessä tunsin että olin puhunut puhelimessa ja tavannut kerran kun meillä oli treffit aika lähellä heidän kotia huoltoaseman pihalla. Hän tiesi siitä koska mies oli kertonut menevänsä tapamaan minua, me juteltiin tuntitolkulla tilanteestamme ja yhtäkkiä avovaimo ilmestyi paikalle ja alkoi syyttelemään minua vaikka mistä.

Ymmärrän toki että hän ei voinut syyttää omaa avomiestään vaan se on helpompi syyttää ulkopuolista. Hän ei halunnut kuunnella kun yritin selittää että mies tosiaan oli sanonut että he eroavat ja että en olisi ryhtynyt suhteeseen varatun miehen kanssa.

Laitoin tekstarin miehelle lounaan jälkeen että toiste en valehtele hänen puolesta ja että jutut meneen heillä ristiin. Mies vastasi kyllä ihan fiksusti että ei minun tarvitse suojella tai valehdella hänen puolesta koska hänen sotkuhan tämä on. Eli ihan fiksu vastaus. Avovaimo oli myös kertonut heti tapaamisemme jälkeen että oltiin nähty.

Kyllä minä jotenkin luulen että avovaimo vähän liioitteli asioita koska hän on huolissaan.
Eli jotenkin uskon mieheen sanomisiin enemmän.

Siitäkin asiasta olen ihan tyytyväinen että kun sanoin silloin 3 viikkoa sitten että en voi jatkaa näin, että me nähdään vaikka sä asut toisen kanssa etkä osaa päättää, niin mies ymmärsi sen eikä ruinaa tapaamisia. Sehän tarkoittaa sitä että hän ei ainakaan halua 2 epämääräistä suhdetta vaan haluaa selvittää asiat rauhassa.

Tietenkin toivoisin että asiat selkeytyisivät mahdollisimman nopeasti. Olen niin pimeä että hyväksyisin senkin päätöksen että han haluaa rakentaa suhdettaan uudelleen jos voin olla varma siitä että hän oikeasti on siinä suhteessa onnellinen. Niin paljon rakastan häntä, ihan oikeasti. Minulla olisi silloin vaan helpompi jatkaa omaa elämää eteenpäin.

Sen tiedän kuitenkin että jos tiemme eroavat osa minun sydämestä tulee kuulumaan hänelle loppuelämäni. Minulla on niin paljon ihania
muistoja ajastamme yhdessä ja koin niin paljon ennenkokematonta hänen kanssaan.

Nyt täytyy lähteä suihkuun koska olen lähdössä baanalle tanssimaan.

Voimia,
Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Siinä mielessä tunsin että olin puhunut puhelimessa ja tavannut kerran kun meillä oli treffit aika lähellä heidän kotia huoltoaseman pihalla. Hän tiesi siitä koska mies oli kertonut menevänsä tapamaan minua, me juteltiin tuntitolkulla tilanteestamme ja yhtäkkiä avovaimo ilmestyi paikalle ja alkoi syyttelemään minua vaikka mistä.

Ymmärrän toki että hän ei voinut syyttää omaa avomiestään vaan se on helpompi syyttää ulkopuolista. Hän ei halunnut kuunnella kun yritin selittää että mies tosiaan oli sanonut että he eroavat ja että en olisi ryhtynyt suhteeseen varatun miehen kanssa.

Laitoin tekstarin miehelle lounaan jälkeen että toiste en valehtele hänen puolesta ja että jutut meneen heillä ristiin. Mies vastasi kyllä ihan fiksusti että ei minun tarvitse suojella tai valehdella hänen puolesta koska hänen sotkuhan tämä on. Eli ihan fiksu vastaus. Avovaimo oli myös kertonut heti tapaamisemme jälkeen että oltiin nähty.

Kyllä minä jotenkin luulen että avovaimo vähän liioitteli asioita koska hän on huolissaan.
Eli jotenkin uskon mieheen sanomisiin enemmän.

Siitäkin asiasta olen ihan tyytyväinen että kun sanoin silloin 3 viikkoa sitten että en voi jatkaa näin, että me nähdään vaikka sä asut toisen kanssa etkä osaa päättää, niin mies ymmärsi sen eikä ruinaa tapaamisia. Sehän tarkoittaa sitä että hän ei ainakaan halua 2 epämääräistä suhdetta vaan haluaa selvittää asiat rauhassa.

Tietenkin toivoisin että asiat selkeytyisivät mahdollisimman nopeasti. Olen niin pimeä että hyväksyisin senkin päätöksen että han haluaa rakentaa suhdettaan uudelleen jos voin olla varma siitä että hän oikeasti on siinä suhteessa onnellinen. Niin paljon rakastan häntä, ihan oikeasti. Minulla olisi silloin vaan helpompi jatkaa omaa elämää eteenpäin.

Sen tiedän kuitenkin että jos tiemme eroavat osa minun sydämestä tulee kuulumaan hänelle loppuelämäni. Minulla on niin paljon ihania
muistoja ajastamme yhdessä ja koin niin paljon ennenkokematonta hänen kanssaan.

Nyt täytyy lähteä suihkuun koska olen lähdössä baanalle tanssimaan.

Voimia,
Emilia

Lue lisää

joo no me ei nähty tänään, piti kuulemma lähteä perheen mukaan toiseen kaupunkiin..kiva kiva. no sen selitys oli että lähtee vain siksi että näkee siellä omia kavereitaan jota ei ole nähnyt aikoihin.
enkä nyt tiiä...sanoin sille et ymmärrän enkä ole siitä vihainen, kerroin sit et lähden varmaan itsekin tänään jonnekin, (viestillä) ja soitto tuli samassa sekunnissa että mihin menen, ja nähdään huomenna kun se tulee takaisin..
nyt on ihan hassu olokin kun tavallaan musta olikin parempi ettei me lähdetty viikonlopun viettoon, vaan että täs on edes päivä välissä.
ihan vaan siksi että kun nyt ollaan nähty koko ajan, ja olisin maanantain tullessa ollut ihan paskana jos se olis sit taas vaan tavallisesti palannut toiseen kotiin, nyt sillä on päivä välissä aikaa miettiä et mitä tuon toisen kanssa taas elämä on... äh, sekava selitys, mutta hyvä myös että se ei ajattele et mä aina vain odotan kotona koska se tulee, vaan et mullakin on sit jotain menoa. vaikka kuitenkin haluaisinkin viettää kaiken vapaa ajan sen kanssa :(

mullakin on tollanen olo et oon kokenut sen kanssa asioita mitä ei muiden kanssa ja tehty kaikkea uusia juttuja.
toivottavasti sulle tulee kiva ilta ja pystyt nauttimaan ulkona olosta. mulla itsellä on vähän niin et tulee kyl välillä lähdettyä kun kotona kaatuu seinät päälle, mutta sit jossain vaiheessa iltaa ajattelen vain että voikun se olisi täällä mun kanssa. ja yksinäiseen kotiin paluu on kurjaa.

mä siis odottelen taas huomista ja mitä se mahtaa tuoda tullessaan, tällänen ikuinen pelko samoista asioista joka päivä.... :(

sama tilanne kirjoitti:

joo no me ei nähty tänään, piti kuulemma lähteä perheen mukaan toiseen kaupunkiin..kiva kiva. no sen selitys oli että lähtee vain siksi että näkee siellä omia kavereitaan jota ei ole nähnyt aikoihin.
enkä nyt tiiä...sanoin sille et ymmärrän enkä ole siitä vihainen, kerroin sit et lähden varmaan itsekin tänään jonnekin, (viestillä) ja soitto tuli samassa sekunnissa että mihin menen, ja nähdään huomenna kun se tulee takaisin..
nyt on ihan hassu olokin kun tavallaan musta olikin parempi ettei me lähdetty viikonlopun viettoon, vaan että täs on edes päivä välissä.
ihan vaan siksi että kun nyt ollaan nähty koko ajan, ja olisin maanantain tullessa ollut ihan paskana jos se olis sit taas vaan tavallisesti palannut toiseen kotiin, nyt sillä on päivä välissä aikaa miettiä et mitä tuon toisen kanssa taas elämä on... äh, sekava selitys, mutta hyvä myös että se ei ajattele et mä aina vain odotan kotona koska se tulee, vaan et mullakin on sit jotain menoa. vaikka kuitenkin haluaisinkin viettää kaiken vapaa ajan sen kanssa :(

mullakin on tollanen olo et oon kokenut sen kanssa asioita mitä ei muiden kanssa ja tehty kaikkea uusia juttuja.
toivottavasti sulle tulee kiva ilta ja pystyt nauttimaan ulkona olosta. mulla itsellä on vähän niin et tulee kyl välillä lähdettyä kun kotona kaatuu seinät päälle, mutta sit jossain vaiheessa iltaa ajattelen vain että voikun se olisi täällä mun kanssa. ja yksinäiseen kotiin paluu on kurjaa.

mä siis odottelen taas huomista ja mitä se mahtaa tuoda tullessaan, tällänen ikuinen pelko samoista asioista joka päivä.... :(

Lue lisää

Ehkä vähän aiheesta poiketen, mutta samantapinen juttu.
Samoja kokemuksia ja inhoan tilannetta että tehdään lapsia ja käytetään niitä aseena ja kiristyskeinona.Onko lapsen hyvä kasvaa ilmapiirissä kun vanhemmat eivät ole onnellisia ja mitä todennäköisemmin vain riitelevät.Eivät todellakaan tiedän sen omasta kohdaltani lapsuudesta, kun monesti itkin, että ettekö voi erota ja tuollainen jättää jälkensä lapseen.. Ja mielestäni suhde ei ole kunnossa jos vieraisiin mennään. Mielestäni ainoa perusteltu syy tehdä lapsia on rakkaudesta ja niin että kumpikin osapuoli niitä haluaa. Itselläni kävi niin, että suuri rakkauteni meni exänsä kanssa sänkyyn ja eukko "paneutui paksuksi", jotta voi takertua mieheen, joka rakastaa toista. Tässä kohtaa vihaan tällaisia naisia koska ajatellaan vain toisen sitominen eikä ajatella yhtään lapsen tulevaisuutta, viaton kärsii taas.Ja miehet ovat niin tyhmiä, että tähän lankaan menevät.

vihaksi pistää kirjoitti:

Ehkä vähän aiheesta poiketen, mutta samantapinen juttu.
Samoja kokemuksia ja inhoan tilannetta että tehdään lapsia ja käytetään niitä aseena ja kiristyskeinona.Onko lapsen hyvä kasvaa ilmapiirissä kun vanhemmat eivät ole onnellisia ja mitä todennäköisemmin vain riitelevät.Eivät todellakaan tiedän sen omasta kohdaltani lapsuudesta, kun monesti itkin, että ettekö voi erota ja tuollainen jättää jälkensä lapseen.. Ja mielestäni suhde ei ole kunnossa jos vieraisiin mennään. Mielestäni ainoa perusteltu syy tehdä lapsia on rakkaudesta ja niin että kumpikin osapuoli niitä haluaa. Itselläni kävi niin, että suuri rakkauteni meni exänsä kanssa sänkyyn ja eukko "paneutui paksuksi", jotta voi takertua mieheen, joka rakastaa toista. Tässä kohtaa vihaan tällaisia naisia koska ajatellaan vain toisen sitominen eikä ajatella yhtään lapsen tulevaisuutta, viaton kärsii taas.Ja miehet ovat niin tyhmiä, että tähän lankaan menevät.

Lue lisää

tahallaan hakeutuvat raskaaksi. Uskoo ken tahtoo ja mies on vain tämän pahan vaimon heiteltävissä. Toiset naiset tuppaa uskomaan, että se miehen puoliso on joku mieletön hirviö, joka tekee kaiken pahuuttaan. Saisinko kysyä, kannattaiskiko tämän miehen katsoa ensin peiliin? Ei jaksa tällaista paskaa, kun itse on tahtomattaan seurannut vastaavaa kuviota jo vuosia.

sama tilanne kirjoitti:

joo no me ei nähty tänään, piti kuulemma lähteä perheen mukaan toiseen kaupunkiin..kiva kiva. no sen selitys oli että lähtee vain siksi että näkee siellä omia kavereitaan jota ei ole nähnyt aikoihin.
enkä nyt tiiä...sanoin sille et ymmärrän enkä ole siitä vihainen, kerroin sit et lähden varmaan itsekin tänään jonnekin, (viestillä) ja soitto tuli samassa sekunnissa että mihin menen, ja nähdään huomenna kun se tulee takaisin..
nyt on ihan hassu olokin kun tavallaan musta olikin parempi ettei me lähdetty viikonlopun viettoon, vaan että täs on edes päivä välissä.
ihan vaan siksi että kun nyt ollaan nähty koko ajan, ja olisin maanantain tullessa ollut ihan paskana jos se olis sit taas vaan tavallisesti palannut toiseen kotiin, nyt sillä on päivä välissä aikaa miettiä et mitä tuon toisen kanssa taas elämä on... äh, sekava selitys, mutta hyvä myös että se ei ajattele et mä aina vain odotan kotona koska se tulee, vaan et mullakin on sit jotain menoa. vaikka kuitenkin haluaisinkin viettää kaiken vapaa ajan sen kanssa :(

mullakin on tollanen olo et oon kokenut sen kanssa asioita mitä ei muiden kanssa ja tehty kaikkea uusia juttuja.
toivottavasti sulle tulee kiva ilta ja pystyt nauttimaan ulkona olosta. mulla itsellä on vähän niin et tulee kyl välillä lähdettyä kun kotona kaatuu seinät päälle, mutta sit jossain vaiheessa iltaa ajattelen vain että voikun se olisi täällä mun kanssa. ja yksinäiseen kotiin paluu on kurjaa.

mä siis odottelen taas huomista ja mitä se mahtaa tuoda tullessaan, tällänen ikuinen pelko samoista asioista joka päivä.... :(

Lue lisää

Rankka viikonloppu takana, olen ollut ulkona tuulettumassa nyt sekä perjantaina ja lauantaina. En muista milloin olisin juhlinut näin paljon aikaisemmin. Kaikkea se elämäntilanne saa aikaiseksi.

Minulla oli kuitenkin todella hauskaa ja unohdin kaikki murheet edes hetkeksi. Aamuyöstä kun tulin kotiin oli kuitenkin heikko hetki enkä voinut hillitä itseäni. Lähetin tekstarin..Nyt kaduttaa..

Oletko harkinnut sitä vaihtoehtoa että olisit luja ja vetäytyisit tosta jutusta sanomalla miehelle että et voi jatkaa näin ja että vetäydyt sopasta. Sanot hänelle että mieti mitä oikeasti haluat elämästäsi. Sitten olette ottamatta mitään yhteyttä toisiinne edes viikon tai kaks. Luulen nimittäin että se voisi selkeyttää tilanetta.

Kokeile.
Tsemppiä.
Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Rankka viikonloppu takana, olen ollut ulkona tuulettumassa nyt sekä perjantaina ja lauantaina. En muista milloin olisin juhlinut näin paljon aikaisemmin. Kaikkea se elämäntilanne saa aikaiseksi.

Minulla oli kuitenkin todella hauskaa ja unohdin kaikki murheet edes hetkeksi. Aamuyöstä kun tulin kotiin oli kuitenkin heikko hetki enkä voinut hillitä itseäni. Lähetin tekstarin..Nyt kaduttaa..

Oletko harkinnut sitä vaihtoehtoa että olisit luja ja vetäytyisit tosta jutusta sanomalla miehelle että et voi jatkaa näin ja että vetäydyt sopasta. Sanot hänelle että mieti mitä oikeasti haluat elämästäsi. Sitten olette ottamatta mitään yhteyttä toisiinne edes viikon tai kaks. Luulen nimittäin että se voisi selkeyttää tilanetta.

Kokeile.
Tsemppiä.
Emilia

Lue lisää

Heippa. mulla vähän kesti tää kirjoittaminen, ja oikeestaan en oo yhtään varma edes miten mun asiat on, ehkä selvii tänään enempi...
me ollaan nyt oltu tuosta lauantaista lähtien tosi tiiviisti yhdessä, ja tänää sillä on taas tuo lastenhoito päivä, joten jännityksellä odotan miten siellä menee, ja mitä sen jälkeen.
ainakin mä tiedän että se oikeasti haluaa ja haluais olla mun kanssa,ja just nyt musta tuntuu melko hyvältä, mut toisaalta, onhan sitä ennenkin tultu ryminällä alas. et saapa nähdä millainen tilanne taas huomenna. :(

mitenkäs sulla sujuu? pitikös teidän tällä viikolla tavata?

sama tilanne kirjoitti:

Heippa. mulla vähän kesti tää kirjoittaminen, ja oikeestaan en oo yhtään varma edes miten mun asiat on, ehkä selvii tänään enempi...
me ollaan nyt oltu tuosta lauantaista lähtien tosi tiiviisti yhdessä, ja tänää sillä on taas tuo lastenhoito päivä, joten jännityksellä odotan miten siellä menee, ja mitä sen jälkeen.
ainakin mä tiedän että se oikeasti haluaa ja haluais olla mun kanssa,ja just nyt musta tuntuu melko hyvältä, mut toisaalta, onhan sitä ennenkin tultu ryminällä alas. et saapa nähdä millainen tilanne taas huomenna. :(

mitenkäs sulla sujuu? pitikös teidän tällä viikolla tavata?

Lue lisää

Sovittiin tänään että nähdään huomenna, ei olla nähty 4 viikkoon. Tajusin vaan heti puhelun jälkeen,ei olla oltu edes puhelinyhteydessä, että en voi tavata häntä vielä.

Vatsaan sattui ja tunteet myllersivät. Itkin puoli tuntia koska tajusin että rakastan häntä vieläkin ihan mielettömästi. Luulin että voisin olla vahva mutta ei. Tosiasiahan on se että koska hän haluaa yrittää paikata vanhaa liittoaan on turha että satutan itseäni enemmän tapaamalla häntä.

Sinulla on onneksi parempia uutisia. Pidän peukkuja että miehesi on tapeeksi vahva tekemään ratkaisua!

Emilia63 kirjoitti:

Sovittiin tänään että nähdään huomenna, ei olla nähty 4 viikkoon. Tajusin vaan heti puhelun jälkeen,ei olla oltu edes puhelinyhteydessä, että en voi tavata häntä vielä.

Vatsaan sattui ja tunteet myllersivät. Itkin puoli tuntia koska tajusin että rakastan häntä vieläkin ihan mielettömästi. Luulin että voisin olla vahva mutta ei. Tosiasiahan on se että koska hän haluaa yrittää paikata vanhaa liittoaan on turha että satutan itseäni enemmän tapaamalla häntä.

Sinulla on onneksi parempia uutisia. Pidän peukkuja että miehesi on tapeeksi vahva tekemään ratkaisua!

Lue lisää

voih. ootko varma ettei kuitenkin kannattaisi nähdä.. mä taas ajattelisin niin et kun se taas näkee sut, niin se huomaa että sä oot kuitenkin se johon sillä on voimakkaat tunteet, ja että sun kanssa haluisi olla?
tiedän että se on niin tuskaista nähdä kun ei tiedä mihin se johtaa, kärsin siitä monet kerrat ku näin tätä miestä ja menin sen luo aina itkun sekaisin fiiliksin. mutta samalla se kuitenkin osoitti sille että rakastan sitä ihan oikeasti ja kaikesta huolimatta.
tosin tietty neljä viikkoa on niin pitkä aika, ja tunteet herää pintaan valtavina..että tietty jos oot sitä mieltä että aiot yrittää unohtaa hänet, niin sitten varmaan se ei kannata, mut ootko valmis siihenkään? kuulosti hölmöltä lauseelta, mut ymmärrät kai mitä tarkoitan.
mä jotenkin vaan olisin sitä mieltä että näkeminen voisi sun kohdallakin muuttaa asiat vielä hyväksi?
toivon todella et niin kävisi sullekin.
niin, vaikken nyt varma ole tästäkään, mut ainakin tää vaikuttaa hyvältä. tosin nyt jos tän jälkeen vielä tapahtuu jotain, niin sit oon valmis luovuttamaan, ku sittenhän tää ei loppuis koskaan, mut nyt se on ainakin tulossa hoitokeikaltakin kotiin.
paljon voimia sulle, ja pliis näe se.....

sama tilanne kirjoitti:

voih. ootko varma ettei kuitenkin kannattaisi nähdä.. mä taas ajattelisin niin et kun se taas näkee sut, niin se huomaa että sä oot kuitenkin se johon sillä on voimakkaat tunteet, ja että sun kanssa haluisi olla?
tiedän että se on niin tuskaista nähdä kun ei tiedä mihin se johtaa, kärsin siitä monet kerrat ku näin tätä miestä ja menin sen luo aina itkun sekaisin fiiliksin. mutta samalla se kuitenkin osoitti sille että rakastan sitä ihan oikeasti ja kaikesta huolimatta.
tosin tietty neljä viikkoa on niin pitkä aika, ja tunteet herää pintaan valtavina..että tietty jos oot sitä mieltä että aiot yrittää unohtaa hänet, niin sitten varmaan se ei kannata, mut ootko valmis siihenkään? kuulosti hölmöltä lauseelta, mut ymmärrät kai mitä tarkoitan.
mä jotenkin vaan olisin sitä mieltä että näkeminen voisi sun kohdallakin muuttaa asiat vielä hyväksi?
toivon todella et niin kävisi sullekin.
niin, vaikken nyt varma ole tästäkään, mut ainakin tää vaikuttaa hyvältä. tosin nyt jos tän jälkeen vielä tapahtuu jotain, niin sit oon valmis luovuttamaan, ku sittenhän tää ei loppuis koskaan, mut nyt se on ainakin tulossa hoitokeikaltakin kotiin.
paljon voimia sulle, ja pliis näe se.....

Lue lisää

Hei, En kyllä voinut mennä tapaamiseen vaan olen todennut että tavata sitten kuin tunteet ovat laantuneet koska ystävä haluaisin olla hänen kanssaan.

Eihän sitä tiedä vaikka meistä joskus tulisi pari mutta en voi odottaa vuositolkulla että hän päättää mitä ja miten hän haluaa elää. Katselen nyt vain eteenpäin ja yritän unohtaa häntä. Olin taas eilen ulkona tanssimassa ja mitä enemmän tekee sellaista josta nauttii niin ajatukset on pitkiksi ajoiksi muualla.

Kyllä luulen että löydän rakkautta vielä jostakin, tai etsiä en viitsi mutta jos on tullakseen niin tulee.

Miten teidän tilanne?

Emilia63 kirjoitti:

Hei, En kyllä voinut mennä tapaamiseen vaan olen todennut että tavata sitten kuin tunteet ovat laantuneet koska ystävä haluaisin olla hänen kanssaan.

Eihän sitä tiedä vaikka meistä joskus tulisi pari mutta en voi odottaa vuositolkulla että hän päättää mitä ja miten hän haluaa elää. Katselen nyt vain eteenpäin ja yritän unohtaa häntä. Olin taas eilen ulkona tanssimassa ja mitä enemmän tekee sellaista josta nauttii niin ajatukset on pitkiksi ajoiksi muualla.

Kyllä luulen että löydän rakkautta vielä jostakin, tai etsiä en viitsi mutta jos on tullakseen niin tulee.

Miten teidän tilanne?

Lue lisää

Hei! Meillä on mennyt ihan hyvin ainakin vielä viime aikoina, mutta näköjään sitä itse ei osaa olla vielä varma miten asiat tässä kehittyy. Ollaan ainakin juteltu paljon ja se on käynyt selväksi että se mun kanssa haluaa elää, tosin sitten vastapainona tää lasten äiti on yrittänyt keksiä mitä tahansa juttuja että mies tulisi sinne. Kuten että pelottaa kotona kun sitä seurataan jne.
Että huoh.... no, aika tässä näyttää miten käy oikeasti, mutta ollaan ainakin eletty yhdessä kuten ennenkin, ja se tuntuu hyvältä.
Samalla sit taas itseä pelottaa mitä sen exä oikein vielä keksii ja pystyykö se kuitenkin jossain vaiheessa erottamaan meidät.

Mitenkäs sulla? mitä mieltä mies oli kun et halunnutkaan nähdä?

sama tilanne kirjoitti:

Hei! Meillä on mennyt ihan hyvin ainakin vielä viime aikoina, mutta näköjään sitä itse ei osaa olla vielä varma miten asiat tässä kehittyy. Ollaan ainakin juteltu paljon ja se on käynyt selväksi että se mun kanssa haluaa elää, tosin sitten vastapainona tää lasten äiti on yrittänyt keksiä mitä tahansa juttuja että mies tulisi sinne. Kuten että pelottaa kotona kun sitä seurataan jne.
Että huoh.... no, aika tässä näyttää miten käy oikeasti, mutta ollaan ainakin eletty yhdessä kuten ennenkin, ja se tuntuu hyvältä.
Samalla sit taas itseä pelottaa mitä sen exä oikein vielä keksii ja pystyykö se kuitenkin jossain vaiheessa erottamaan meidät.

Mitenkäs sulla? mitä mieltä mies oli kun et halunnutkaan nähdä?

Lue lisää

kanssani siitä että ei hänkään ollut valmis tapaamiseen. Eli tarkoittaa että hänellä on tunteita. Sanoin hänelle silloin että en ole katkera vaan kunnioitan hänen päätöstään (tai päättämättömyyttään)eron suhteen.

Parempi antaa ajan mennä ja katsoa mitä tapahtuu. Töissä on ollut hirveän kiirettä, ja on vähän aikaa eteenpäin, joten en edes ehdi murehtia ja miettiä niin paljon kun energiaa menee muualle. Olen käynyt aika ahkerasti treffeilläkin joten katsotaan optimistisesti kuitenkin eteenpäin. Yleensä asiat järjestyy.

Jos sinun mies oikeasti on päättänyt mitä ja ketä haluaa minun mielestä exä ei voi keksiä mitään millä saada mies takaisin.

Vaikeuksia voi olla mutta jos jotakin haluaa niin sen eteen täytyy olla valmis tekemään töitä.

Tsemppiä.

Emilia63 kirjoitti:

kanssani siitä että ei hänkään ollut valmis tapaamiseen. Eli tarkoittaa että hänellä on tunteita. Sanoin hänelle silloin että en ole katkera vaan kunnioitan hänen päätöstään (tai päättämättömyyttään)eron suhteen.

Parempi antaa ajan mennä ja katsoa mitä tapahtuu. Töissä on ollut hirveän kiirettä, ja on vähän aikaa eteenpäin, joten en edes ehdi murehtia ja miettiä niin paljon kun energiaa menee muualle. Olen käynyt aika ahkerasti treffeilläkin joten katsotaan optimistisesti kuitenkin eteenpäin. Yleensä asiat järjestyy.

Jos sinun mies oikeasti on päättänyt mitä ja ketä haluaa minun mielestä exä ei voi keksiä mitään millä saada mies takaisin.

Vaikeuksia voi olla mutta jos jotakin haluaa niin sen eteen täytyy olla valmis tekemään töitä.

Tsemppiä.

Lue lisää

Katotaan nyt kuinka tää alkaa tässä sujumaan kaikkien käytännön asioiden kanssa. Pakko sanoa että meillä on kyllä ollut ihanaa yhdessä, silti mua varjostaa pieni epäilys siitä miten tää kestää kaiken. Oon kyllä valmis itse tekemään asian hyväksi melkein mitä vaan, mutta tää tarvitsisi jonkinlaisen virallisen päätöksen.. lähinnä ehkä nyt se että voisi muuttaa viimeinki ihan virallisesti yhteen, vaikka se mun luona asuukin niin se ei ole ihan sama. Se olisi samalla myös viesti sille naiselle että mies on oikeasti ihan tosissaan.
Pyysin että nyt oikeasti myös näkisin ne lapset, että tilanne etenisi tästä johonkin, ja mies on siitä yrittänyt myös exälle puhua, joka edelleen on kielteinen, mutta kun näinhän tämä tilanne ei ikuisesti voi jatkua.
silti oon hirveän onnellinen miehen läsnäolosta, rakastan sitä kyllä niin älyttömän paljon. Mutta katsotaan miten käy loppu peleissä...

Ihan hienoa että olet saanut omaan elämään toimintaa ja nähnyt uusia ihmisiäkin, vaikka sekään ei varmasti ole kovin helppoa. Mäkin yritin sitä tuossa välissä kerran, että kävin treffeillä, mutta siitä tuli melkein vaan enemmän surkeampi olo. Silti, kuten totesitkin, niin elämän täytyy tietty mennä eteenpäin.

Onko se mies nyt sitten päättänyt että jää todellakin sinne exänsä luo? vai onko se edelleen epävarma mitä tekisi?

Voimia sulle :) Toivotaan että kaikki kääntyy parhain päin, mikä se sitten onkaan..

sama tilanne kirjoitti:

Katotaan nyt kuinka tää alkaa tässä sujumaan kaikkien käytännön asioiden kanssa. Pakko sanoa että meillä on kyllä ollut ihanaa yhdessä, silti mua varjostaa pieni epäilys siitä miten tää kestää kaiken. Oon kyllä valmis itse tekemään asian hyväksi melkein mitä vaan, mutta tää tarvitsisi jonkinlaisen virallisen päätöksen.. lähinnä ehkä nyt se että voisi muuttaa viimeinki ihan virallisesti yhteen, vaikka se mun luona asuukin niin se ei ole ihan sama. Se olisi samalla myös viesti sille naiselle että mies on oikeasti ihan tosissaan.
Pyysin että nyt oikeasti myös näkisin ne lapset, että tilanne etenisi tästä johonkin, ja mies on siitä yrittänyt myös exälle puhua, joka edelleen on kielteinen, mutta kun näinhän tämä tilanne ei ikuisesti voi jatkua.
silti oon hirveän onnellinen miehen läsnäolosta, rakastan sitä kyllä niin älyttömän paljon. Mutta katsotaan miten käy loppu peleissä...

Ihan hienoa että olet saanut omaan elämään toimintaa ja nähnyt uusia ihmisiäkin, vaikka sekään ei varmasti ole kovin helppoa. Mäkin yritin sitä tuossa välissä kerran, että kävin treffeillä, mutta siitä tuli melkein vaan enemmän surkeampi olo. Silti, kuten totesitkin, niin elämän täytyy tietty mennä eteenpäin.

Onko se mies nyt sitten päättänyt että jää todellakin sinne exänsä luo? vai onko se edelleen epävarma mitä tekisi?

Voimia sulle :) Toivotaan että kaikki kääntyy parhain päin, mikä se sitten onkaan..

Lue lisää

Aikaa on vierähtänyt ja tilanne muuttunut. En tiedä alanko sekoamaan tunnemylleryksessä vai olenko vain niin fiksu että ymmärsin että turha haikailla jonkun perään joka on niin kykenemätön tekemään päätöstä.

Koska, minähän tapasin joku viikko sitten miehen jonka kanssa olen käynyt syömässä ja tanssimassa ja nyt huomaan olevani rakastumassa häneen...

Oliko se sittenkin niin että koska rakkaus roihahti niin nopeasti niin se sammuukin sen takia niin nopeasti????

Tunteet viilenee sitä mukaan kunn voimistuvat tätä toista kohtaan. Sitäpaitsi näen paljon positiivisempia asioita tämän uuden suhteen. Yksi on tietenkin se että hänellä ei ole lapsia ja koska minun alkaa olemaan jo aika isoja meillähän on huomattavasti enemmän aikaa toisillemme kun jos jaloissa pyörisi liuta pieniä lapsia.

Katsotaan päivä kerrallaan mutta nyt tuntuu tosi hyvälle ja siltä kun olisin saanut lottovoiton. Mies on muutenkin aivan uskomaton, samat elämänarvot kuin minulla ja samanlainen tunneihminen kuin minä. Joten katsotaan miten käy??

Tsemppiä sinulle ja elämääsi.
Pärjäile ja kirjoitele kuulumisia.
Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Aikaa on vierähtänyt ja tilanne muuttunut. En tiedä alanko sekoamaan tunnemylleryksessä vai olenko vain niin fiksu että ymmärsin että turha haikailla jonkun perään joka on niin kykenemätön tekemään päätöstä.

Koska, minähän tapasin joku viikko sitten miehen jonka kanssa olen käynyt syömässä ja tanssimassa ja nyt huomaan olevani rakastumassa häneen...

Oliko se sittenkin niin että koska rakkaus roihahti niin nopeasti niin se sammuukin sen takia niin nopeasti????

Tunteet viilenee sitä mukaan kunn voimistuvat tätä toista kohtaan. Sitäpaitsi näen paljon positiivisempia asioita tämän uuden suhteen. Yksi on tietenkin se että hänellä ei ole lapsia ja koska minun alkaa olemaan jo aika isoja meillähän on huomattavasti enemmän aikaa toisillemme kun jos jaloissa pyörisi liuta pieniä lapsia.

Katsotaan päivä kerrallaan mutta nyt tuntuu tosi hyvälle ja siltä kun olisin saanut lottovoiton. Mies on muutenkin aivan uskomaton, samat elämänarvot kuin minulla ja samanlainen tunneihminen kuin minä. Joten katsotaan miten käy??

Tsemppiä sinulle ja elämääsi.
Pärjäile ja kirjoitele kuulumisia.
Emilia

Lue lisää

Moi taasen .. oi kun ihanaa että olet löytänyt uuden onnen, oon todella iloinen sun puolesta. ajattelinkin silloin tuota sun viestiä lukiessa että tuo on varmasti paljon parempi ratkaisu kuin tämä mun oma.
ja siltä se nyt alkaa kuitenkin tuntumaan että ero kai tässä taas on, tuon hetken onnen jälkeen..
täydellinen mieshän tuo ei ole koskaan ollut, en vain edes tajua miten voin rakastaa sitä niin paljon, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että pilaan oman elämäni jos jatkan tätä..
tällä viikolla kaikki on mennyt pieleen, mies on juonut lähes joka päivä ja ollut öitä poissa kotoa, toisen siellä lastensa luona (kännissä) ja toinen ilta venähti liian pitkäksi kaverilla.. joo ja sit kun torstaina kyselin et missäs nyt mennään ja en ymmärrä käytöstä, niin silloin tietysti lässytin, ja se meni yöksi taas "vanhaan" kotiin.
kuten tänäänkin....sen sijaan soitti mulle juuri, yllättäen humalassa, ja haukkui mua siitä et mulla on täällä joku muu mies. (hmm, joka siis ei pidä paikkaansa, mut mustasukkaisuus siinä samassa, vaikka taas itse on näköjään palaamassa vanhan luo)
Nyt ylipäänsä vituttaa kun se herätti mut, kun en saa nukuttuu enää, ja taas joudun miettimään samoja asioita, ja sitä et tähänkö tämä nyt sit taas loppui.
Tiedän että nyt pitäis jo luovuttaa, kun tää on yhtä soutamista, vaikka se lupaisi mitä. vielä vajaa viikko sitten laitettiin yhteinen asuntohakemus ja kaikki oli hyvin. nyt sit taas.. sama kuin elokuun alussa.
että sä taidat olla kyllä todella hyvässä asemassa, mä putosin taas siihen alkutilanteeseen.
Täs nyt vaan toivon voimia et osaisin sanoa et nyt tämä todella loppuu, ja vielä jotenkin selvitä siitä tuskastakin. :(

Kirjoittele ja voi sinä hyvin :)

sama tilanne kirjoitti:

Moi taasen .. oi kun ihanaa että olet löytänyt uuden onnen, oon todella iloinen sun puolesta. ajattelinkin silloin tuota sun viestiä lukiessa että tuo on varmasti paljon parempi ratkaisu kuin tämä mun oma.
ja siltä se nyt alkaa kuitenkin tuntumaan että ero kai tässä taas on, tuon hetken onnen jälkeen..
täydellinen mieshän tuo ei ole koskaan ollut, en vain edes tajua miten voin rakastaa sitä niin paljon, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että pilaan oman elämäni jos jatkan tätä..
tällä viikolla kaikki on mennyt pieleen, mies on juonut lähes joka päivä ja ollut öitä poissa kotoa, toisen siellä lastensa luona (kännissä) ja toinen ilta venähti liian pitkäksi kaverilla.. joo ja sit kun torstaina kyselin et missäs nyt mennään ja en ymmärrä käytöstä, niin silloin tietysti lässytin, ja se meni yöksi taas "vanhaan" kotiin.
kuten tänäänkin....sen sijaan soitti mulle juuri, yllättäen humalassa, ja haukkui mua siitä et mulla on täällä joku muu mies. (hmm, joka siis ei pidä paikkaansa, mut mustasukkaisuus siinä samassa, vaikka taas itse on näköjään palaamassa vanhan luo)
Nyt ylipäänsä vituttaa kun se herätti mut, kun en saa nukuttuu enää, ja taas joudun miettimään samoja asioita, ja sitä et tähänkö tämä nyt sit taas loppui.
Tiedän että nyt pitäis jo luovuttaa, kun tää on yhtä soutamista, vaikka se lupaisi mitä. vielä vajaa viikko sitten laitettiin yhteinen asuntohakemus ja kaikki oli hyvin. nyt sit taas.. sama kuin elokuun alussa.
että sä taidat olla kyllä todella hyvässä asemassa, mä putosin taas siihen alkutilanteeseen.
Täs nyt vaan toivon voimia et osaisin sanoa et nyt tämä todella loppuu, ja vielä jotenkin selvitä siitä tuskastakin. :(

Kirjoittele ja voi sinä hyvin :)

Lue lisää

Kyllä on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. En meinaa pysyä mukana itsekkään. Tuntuu uskomattomalta mutta tämä mies jota olen nyt tavannut on kyllä tehnyt minuun sellaisen vaikutelman että... Hän on aivan fantastinen, ei sellaisia miehiä voi olla olemassa. Elämänarvot just samanlaiset kuin minulla eli rehellisyys, luottamus, uskollisuus, avoimuus..

Sitäpaitsi hän on fantastinen kokki ja teki minulle kynttiläillallisen lauantaina, rakastaa tanssimista yhtä paljon kuin minä jne..

Minulla on nimittäin aika huonoja kokemuksia miehistä. Olen seurustellut väkivaltaisen miehen kanssa ja alkoholistin kanssa. Osaat arvata että alkoholistilla ei ole minkäänlaisia elämänarvoja. Totuudessa hän ei pysynyt koskaan puhumattakaan uskollisuudesta...

Minulla on 7 vuoden suhde hänen rinnalla ja pakko myöntää että helv... se elämä oli. Hän aina katosi juomaan, koskaan en tiennyt milloin. Pisin putki oli 2 viikkoa mutta tavallisesti 2-3 päivää. Hän ei vastannut puhelimeen joten ei ollut kiva murehtia kotona missä ja kenen kanssa mies on.

Sitäpaitsi hän ei osannut päättää haluaako olla minun tai lastensa äidin kanssa ja hän teki kanssani bänät ainakin 50 kertaa. Kuitenkin hän palasi aina luokseni. Pakko myöntää että en ymmärrä miten olen alistunut moiseen pelleilyyn mutta rakastin häntä silloin niin paljon ja luotin että hän muuttuu.

Kerron tämän koska toivon että miehesi ei ole samanlainen. Alkoholisti ei kykene tekemään päätöksiä elämässä vaan hän soutaa ja huopaa ja voi huonosti. Itseluottamus on nollassa paitsi alkoholin vaikutuksen alaisena. Muita naisia on aina, tosin kesti monta vuotta ennenkuin hän tunnusti sitä...

Ajattelen kuitenkin nyt jälkeenpäin että ehkä minun piti kokea sekin helv... jotta osaisin arvostaa ja tietää mitä elämältä haluan.

Tiesin monta vuotta että suhteesta ei voi tulla mitään mutta kun tunteita oli ja hän oli niin mukava selvin päin. Sain kuitenkin voimia irtaantua suhteesta keväällä 2005 mutta toipumiseen meni yli vuosi jolloin istuin vain kotona kunnes kesällä siis tapasin tämän josta tää meidän yhteydenotto alkoi.

Nyt on siis uusi lehti kääntynyt elämässäni ja toivon että olen löytänyt elämäni miehen joka on yhtä "hyvä" ja kiltti ihminen kuin minä.
Ainakin vaikutta siltä ja minä olen ainakin valmis tekemään töitä suhteen eteen. Edellytyksiä täytyy kuitenkin olla ja olen erittäin kriittinen kokemani perusteella.

Tässä kaikki tällä kerralla, toivottavasti sinäkin saat elämäsi jonkinlaiseen järjestykseen!!

Emilia

Emilia63 kirjoitti:

Kyllä on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. En meinaa pysyä mukana itsekkään. Tuntuu uskomattomalta mutta tämä mies jota olen nyt tavannut on kyllä tehnyt minuun sellaisen vaikutelman että... Hän on aivan fantastinen, ei sellaisia miehiä voi olla olemassa. Elämänarvot just samanlaiset kuin minulla eli rehellisyys, luottamus, uskollisuus, avoimuus..

Sitäpaitsi hän on fantastinen kokki ja teki minulle kynttiläillallisen lauantaina, rakastaa tanssimista yhtä paljon kuin minä jne..

Minulla on nimittäin aika huonoja kokemuksia miehistä. Olen seurustellut väkivaltaisen miehen kanssa ja alkoholistin kanssa. Osaat arvata että alkoholistilla ei ole minkäänlaisia elämänarvoja. Totuudessa hän ei pysynyt koskaan puhumattakaan uskollisuudesta...

Minulla on 7 vuoden suhde hänen rinnalla ja pakko myöntää että helv... se elämä oli. Hän aina katosi juomaan, koskaan en tiennyt milloin. Pisin putki oli 2 viikkoa mutta tavallisesti 2-3 päivää. Hän ei vastannut puhelimeen joten ei ollut kiva murehtia kotona missä ja kenen kanssa mies on.

Sitäpaitsi hän ei osannut päättää haluaako olla minun tai lastensa äidin kanssa ja hän teki kanssani bänät ainakin 50 kertaa. Kuitenkin hän palasi aina luokseni. Pakko myöntää että en ymmärrä miten olen alistunut moiseen pelleilyyn mutta rakastin häntä silloin niin paljon ja luotin että hän muuttuu.

Kerron tämän koska toivon että miehesi ei ole samanlainen. Alkoholisti ei kykene tekemään päätöksiä elämässä vaan hän soutaa ja huopaa ja voi huonosti. Itseluottamus on nollassa paitsi alkoholin vaikutuksen alaisena. Muita naisia on aina, tosin kesti monta vuotta ennenkuin hän tunnusti sitä...

Ajattelen kuitenkin nyt jälkeenpäin että ehkä minun piti kokea sekin helv... jotta osaisin arvostaa ja tietää mitä elämältä haluan.

Tiesin monta vuotta että suhteesta ei voi tulla mitään mutta kun tunteita oli ja hän oli niin mukava selvin päin. Sain kuitenkin voimia irtaantua suhteesta keväällä 2005 mutta toipumiseen meni yli vuosi jolloin istuin vain kotona kunnes kesällä siis tapasin tämän josta tää meidän yhteydenotto alkoi.

Nyt on siis uusi lehti kääntynyt elämässäni ja toivon että olen löytänyt elämäni miehen joka on yhtä "hyvä" ja kiltti ihminen kuin minä.
Ainakin vaikutta siltä ja minä olen ainakin valmis tekemään töitä suhteen eteen. Edellytyksiä täytyy kuitenkin olla ja olen erittäin kriittinen kokemani perusteella.

Tässä kaikki tällä kerralla, toivottavasti sinäkin saat elämäsi jonkinlaiseen järjestykseen!!

Emilia

Lue lisää

Tarvis varmaan vaihtaa tuota nimimerkkiä.. :)
Kirjotanpa nyt jotain kuulumisia... Me käytiin kyl varsinainen keskustelu, vihdoinkin kunnolla ja oikeasti, eikä vaan ohimennen asioista, joten nyt on mennyt ihan kivasti, joo, ainakin vielä.. (sitä jotenkin odottaa et koska tulee jokin seuraava pommi)

Mä luulen että mies nyt jotenkin tajusi asioita ja vaikuttais olevan tosissaan.., on hoitanut meidän asuntoasioita ja kaikkiea kotiin liittyvää, mikä omasta mielestä tuntuis siltä että se oikeasti haluaa sitä.
Ehkä iso juttu oli myös se että näin vihdoin hänen lapset, ja se meni oikeestaan tosi hyvin, ja luulen että se oli miehellekin aika helpotus että siitä ei tule mitään hankalaa vaan et tilanne tuntu ihmeen normaalilta.

Tiedä sitten miten tää tästä jatkuu, mut annoin vielä anteeksi tuon viimekertaisen ja todella toivon että asiat ovat nyt järjestyksessä. No nyt just ainakin tuntuu hyvältä...

Miten sun suhde on jatkunut? Ihanaa että olet onnellinen!!! kertoile kuulumisia kun ehdit.

Heippis :)

sama tilanne kirjoitti:

Tarvis varmaan vaihtaa tuota nimimerkkiä.. :)
Kirjotanpa nyt jotain kuulumisia... Me käytiin kyl varsinainen keskustelu, vihdoinkin kunnolla ja oikeasti, eikä vaan ohimennen asioista, joten nyt on mennyt ihan kivasti, joo, ainakin vielä.. (sitä jotenkin odottaa et koska tulee jokin seuraava pommi)

Mä luulen että mies nyt jotenkin tajusi asioita ja vaikuttais olevan tosissaan.., on hoitanut meidän asuntoasioita ja kaikkiea kotiin liittyvää, mikä omasta mielestä tuntuis siltä että se oikeasti haluaa sitä.
Ehkä iso juttu oli myös se että näin vihdoin hänen lapset, ja se meni oikeestaan tosi hyvin, ja luulen että se oli miehellekin aika helpotus että siitä ei tule mitään hankalaa vaan et tilanne tuntu ihmeen normaalilta.

Tiedä sitten miten tää tästä jatkuu, mut annoin vielä anteeksi tuon viimekertaisen ja todella toivon että asiat ovat nyt järjestyksessä. No nyt just ainakin tuntuu hyvältä...

Miten sun suhde on jatkunut? Ihanaa että olet onnellinen!!! kertoile kuulumisia kun ehdit.

Heippis :)

Lue lisää

Kuulostaa hyvältä jos olet saanut tavata lapset, sehän tarkoittaa sitä että mies on tosissaan, eihän hän muuten lapsiaan sinulle esittelisi.

Tärkeintä elämässä on mielestäni terveys ja onnellisuus joten toivon sinulle kaikkea onnea.
Vastoinkäymisiä tulee varmasti olemaan mutta jos on valmis tekemään työtä suhteen eteen se voi kestää tosi pitkään, ehkä loppuelämän.

Minulla on mielettömän hyvä olla, olen saanut lottovoiton!!! Tällaisia miehíä ei ole olemassa.
Luotan häneen 100% hän on rehellinen, uskollinen, hyvä laittamaan ruokaa, mahtava remonttireiska,hyvä tanssimaan, puhuu ja on avoin jne.
Elämänarvot ovat samat kuin minulla ja kaikki läheiseni ovat hyväksyneet hänet ja sanonneet että pidä kiinni tuosta miehestä.

Ollaan tavattu päivittäin ja kaikki tuntuu mielettömän hyvälle. On niin rauhallinen ja levollinen olo hänen kanssaan.
Odotan innolla tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan.

Onnea sinulle!!!
Emilia

Kiva että teilläkin menee hyvin. Me ollaan tosi tiivisti yhteydessä ja nähdään päivittäin. Minulla on uskomattoman hyvä olla. Aika kuluu tosin nopeasti.

On se merkillistä, silloin kuin aloitettiin olemaan yhteydessä tuntui että iltaan
ja nukkumaanmenoaikaan oli tosi pitkä aika.

Minulla on sähköpostiosoite profiiliani varten, profiilin olen tosin poistanut jo monta viikkoa sitten. Voisit käyttää sitä, en usko että kukaan lukee näitä vanhoja viestejä enää joten annan sen. Osoite on [email protected]. Ollaan kohta menossa tanssikursseille joten kuulemisiin.

Onnea sinulle!
Emilia