Neljä vuotta sitten rakastuin avoliitossa elävään mieheen. Mies kertoi että on onneton suhteessaan, naisen kanssa hänellä on ollut monenmonet riidat ja hän oli kuulemma monesti ajatellut lopettaa koko suhteen. Itselläni on avioliitto, mutta ei tyydyttävä. Jotenkin kiinnyimme toisiimme ja myöhemmin myös tulisesti rakastuimme.
Annoimme ajan kulua ja seurasimme mihin juttu johtaa. En ollut valmis eroamaan, en uskaltanut vaikka haaveilinkin tästä uudesta miehestä. Mies taas edelleenkin jatkoi riitaista suhdettaan avokkiinsa.Luotin siihen että mies puhui totta ja että hänellä olisi vain tuo kyseinen avokkinsa.
Kuvitelmani mahdollisesta myöhemmästä yhteiselämän aloittamisesta romuttuivat täysin kun miehen asuttamaan rappukäytävään muutti uusi asukas, nainen, johon hän päätäpahkaa rakastui. Perustelut olivat ne, että koska meidän suhteemme ei voi edetä koska minä olen naimisissa.
Tuo oli isku vasten kasvoja, itkin ja itkin, keskustelimme asiasta useasti, mutta mies ei antanut minulle lupausta ettei kävisi tämän kyseisen naisen luona. Hän väitti lopettaneensa suhteensa avokkiinsa. Hänellä ei kuulemma ole kolmea naista.... Toisin kuitenkin oli. Aina kun miehelle tuli uuden naisensa kanssa riitaa, hän poikkesi "kylään" ns. entiselle avokilleen. Kun uudelle naisystävälle selvisi että minäkin olen kuvioissa, hän vaati miestä lopettamaan kanssani kaiken yhteydenpidon. Mies tekikin sen soittamalla minulle, mutta myöhemmin perui erohalunsa. Oli kuulemma sanonut minulle niin siksi että nainen oli ollut vieressä kuuntelemassa ja vaatinut.
Tätä uuden naisen kanssa seurustelua on kestänyt hänellä nyt vuoden verran. Miehellä on itsetuhoisia ajatuksia, hän puhuu useasti minulle itsemurhasta. Olin hänen luonaan käymässä kuukausi sitten jolloin hän otti kirveen ja uhkasi katkaista sillä kätensä. Olin järkyttynyt, koska en tiennyt mitä tehdä. Onneksi kuitenkin hän ei tehnyt sitä, mutta myöhemmin tuli vasta mieleen, että olisin voinut joutua syytteeseen murhasta jos hän olisi toteuttanut aikeensa, ja olin ainoa asunnossa ollut henkilö...
Tunteeni ovat nyt vähitellen kylmenneet enemmänkin ystävyyden tasolle, aika on parantanut haavoja ja olen jo tottunut siihen että tuo uusi miehen "valloitus" on olemassa ja kuvioissa mukana. Miehellä ei kylläkään mene hyvin tämän naisen kanssa, he riitelevät lähes jatkuvasti ja nainen vaatii miestä jättämään hänet rauhaan. Mies on nyt itsekin huomannut, että minä en vaikuta enää ollenkaan mustasukkaiselta hänen suhteensa. En enää itke ja voivottele.Sanoin hänelle että olen tottunut ajatukseen ja aika parantaa haavoja. Se voi olla miehelle suuri menetys, jos hän sitten koskaan edes kunnolla tajusi miten tärkeä ja rakas hän oli minulle ennen tätä uutta "naisvalloitustaan". Tunteeni vaan yksinkertaisesti ovat alkaneet kuolla. Minun kannalta se on hyvä asia, koska nyt minulla on hyvä olla.
Mies kertoi minulle eilen avoimesti kuinka hän oli ollut käymässä entisen työkaverinsa äidin luona viime viikonloppuna. Nainen on varmaan jo lähemmäs 7-kymppinen... Mies on myöntänyt olevansa kiinnostunut itseään huomattavasti vanhemmista naisista. Avokkinsakin on 15 vuotta miestä vanhempi. Tosin minä olen miestä 8 vuotta nuorempi.
Nyt on alkanut todella nyppiä. Mies hyppii kukasta kukkaan ja kertoo sen vielä noin avoimesti! Kuukausi sitten mies kertoi kuinka hänen entinen naisystävänsä oli yrittänyt saada häntä käymään luonaan mutta hän ei ollut mennyt. Vai oliko sittenkin mennyt??? Enhän tuota tiedä varmasti...
Mies on sanonut minulle, että hän ei kestäisi jos jättäisin hänet, kaiken muun kuulemma vielä voisikin kestää mutta ei sitä. Minä puolestani olen jo ihan valmis jättämään hänet.
Annoimme ajan kulua ja seurasimme mihin juttu johtaa. En ollut valmis eroamaan, en uskaltanut vaikka haaveilinkin tästä uudesta miehestä. Mies taas edelleenkin jatkoi riitaista suhdettaan avokkiinsa.Luotin siihen että mies puhui totta ja että hänellä olisi vain tuo kyseinen avokkinsa.
Kuvitelmani mahdollisesta myöhemmästä yhteiselämän aloittamisesta romuttuivat täysin kun miehen asuttamaan rappukäytävään muutti uusi asukas, nainen, johon hän päätäpahkaa rakastui. Perustelut olivat ne, että koska meidän suhteemme ei voi edetä koska minä olen naimisissa.
Tuo oli isku vasten kasvoja, itkin ja itkin, keskustelimme asiasta useasti, mutta mies ei antanut minulle lupausta ettei kävisi tämän kyseisen naisen luona. Hän väitti lopettaneensa suhteensa avokkiinsa. Hänellä ei kuulemma ole kolmea naista.... Toisin kuitenkin oli. Aina kun miehelle tuli uuden naisensa kanssa riitaa, hän poikkesi "kylään" ns. entiselle avokilleen. Kun uudelle naisystävälle selvisi että minäkin olen kuvioissa, hän vaati miestä lopettamaan kanssani kaiken yhteydenpidon. Mies tekikin sen soittamalla minulle, mutta myöhemmin perui erohalunsa. Oli kuulemma sanonut minulle niin siksi että nainen oli ollut vieressä kuuntelemassa ja vaatinut.
Tätä uuden naisen kanssa seurustelua on kestänyt hänellä nyt vuoden verran. Miehellä on itsetuhoisia ajatuksia, hän puhuu useasti minulle itsemurhasta. Olin hänen luonaan käymässä kuukausi sitten jolloin hän otti kirveen ja uhkasi katkaista sillä kätensä. Olin järkyttynyt, koska en tiennyt mitä tehdä. Onneksi kuitenkin hän ei tehnyt sitä, mutta myöhemmin tuli vasta mieleen, että olisin voinut joutua syytteeseen murhasta jos hän olisi toteuttanut aikeensa, ja olin ainoa asunnossa ollut henkilö...
Tunteeni ovat nyt vähitellen kylmenneet enemmänkin ystävyyden tasolle, aika on parantanut haavoja ja olen jo tottunut siihen että tuo uusi miehen "valloitus" on olemassa ja kuvioissa mukana. Miehellä ei kylläkään mene hyvin tämän naisen kanssa, he riitelevät lähes jatkuvasti ja nainen vaatii miestä jättämään hänet rauhaan. Mies on nyt itsekin huomannut, että minä en vaikuta enää ollenkaan mustasukkaiselta hänen suhteensa. En enää itke ja voivottele.Sanoin hänelle että olen tottunut ajatukseen ja aika parantaa haavoja. Se voi olla miehelle suuri menetys, jos hän sitten koskaan edes kunnolla tajusi miten tärkeä ja rakas hän oli minulle ennen tätä uutta "naisvalloitustaan". Tunteeni vaan yksinkertaisesti ovat alkaneet kuolla. Minun kannalta se on hyvä asia, koska nyt minulla on hyvä olla.
Mies kertoi minulle eilen avoimesti kuinka hän oli ollut käymässä entisen työkaverinsa äidin luona viime viikonloppuna. Nainen on varmaan jo lähemmäs 7-kymppinen... Mies on myöntänyt olevansa kiinnostunut itseään huomattavasti vanhemmista naisista. Avokkinsakin on 15 vuotta miestä vanhempi. Tosin minä olen miestä 8 vuotta nuorempi.
Nyt on alkanut todella nyppiä. Mies hyppii kukasta kukkaan ja kertoo sen vielä noin avoimesti! Kuukausi sitten mies kertoi kuinka hänen entinen naisystävänsä oli yrittänyt saada häntä käymään luonaan mutta hän ei ollut mennyt. Vai oliko sittenkin mennyt??? Enhän tuota tiedä varmasti...
Mies on sanonut minulle, että hän ei kestäisi jos jättäisin hänet, kaiken muun kuulemma vielä voisikin kestää mutta ei sitä. Minä puolestani olen jo ihan valmis jättämään hänet.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitä siitä miehestä haluat?
Haluatko häntä yleensäkään?
Miksi?
Jotain hyvväkin miehessä ilmeisesti on, tai oli, se ei kyllä tullut esiin kirjoituksessasi.
Tuosta sotkusta olisi parempi pyrkiä eroon, vaan haluatko?
"Minä puolestani olen jo ihan valmis jättämään hänet."
No et kai tosissasi, noin hyvää miestä ;-). Mitä sinä tuosta suhteesta olet saanut, ihmettelen vaan.
Siis tä?? Sinä olet kuitenkin naimisissa... missä sun miehes on??
Miks vaan kelaat koko ajan tuota (sairasta) sivusuhdetta?
Minkä ikäinen olet?
Käynti terapeutilla voisi palauttaa sut maan pinnalle...!!!
"Olin hänen luonaan käymässä kuukausi sitten jolloin hän otti kirveen ja uhkasi katkaista sillä kätensä."
Tällainen ihminen kaipaa vahvaa psyykenlääkitystä. Ehkä jopa ovia joissa on kahvat vain ulkopuolella ja takkia, jonka hihat sidotaan selän taakse. Tämä ei muuten ole ihan terveen ihmisen toimintaa.
"Nainen on varmaan jo lähemmäs 7-kymppinen... Mies on myöntänyt olevansa kiinnostunut itseään huomattavasti vanhemmista naisista. Avokkinsakin on 15 vuotta miestä vanhempi."
Haaveileekohan mies salaa äidistään?
Yhtä kaikki, lähde nyt ihmeessä menemään. Tällä miehellä ei ole päässä kaikki kohdallaan, hän kohtelee sinua huonosti eikä anna sinulle mitään mikä viittaisikaan kunnon elämään ... ansaitset muuta. Et saa sitä jos roikut tällaisen surkimuksen kanssa joka on kiinnostunut isoäideistä ja uhkailee jollain niin typerällä kuin kätensä katkaisemisella.
päästä unelmien miestä karkuun, vaan roiku hänessä hamaan maailman loppuun saakka, sillä tuollaisia uljaita ja täydellisiä prinssejä on maailmassa ainoastaan 1 ja se on kohta sinun omasi.
Naiset ovat suhdeasioissa pääsääntöisesti järkeviä, mutta auta armias, jos hiventäkään sekoittuu tunnetta mukaan, niin missään toimissa ei ole pienintäkään järjen hiventä.
Taidat olla harvinaisen oikeassa.
Nyt se mies hoitoon ja äkkiä, ennenkuin hän tappaa muitakin itsensä lisäksi! Jos olet jonkinlaisessa ystävyyssuhteessa hänen kanssaan niin suostuttele keskustelemaan lääkärin kanssa. Nyt on jotain tosi pahasti vialla. Mies tuntuu olevan aivan sekaisin ja ahdistunut, ehkä hän haluaisikin apua, mutta ei sitä kykene hakemaan.
Kirjoituksesi on ala-arvoinen provo tai sitten sinä
haaveilet maailman vanhimman ammatin harjoittamisesta.
Tuo ylläoleva viesti oli tarkoitettu ketjun aloittajalle.
Anna niiden tunteitten sitten oikeasti kuollakin. Eiköhän ole jo aika että saat revittyä itsesi siitä sopasta irti. Vaikuttaa aika hullulta äijältä loppujenlopuksi kirveineen, uhkailuineen, kukasta kukkaan hyppimisineen kaikkineen. Jätä hänet, on aika satavarmaa ettei se tee mitään itselleen. Pitää sua vaan hihnassaan tekeytymällä tuollaiseksi. Juokse karkuun ja lujaa, äläkä katso taaksesi!