Vaikka olen kuinka tapellut vastaan, on pakko myöntää että ero sattuu aina, vaikka siihen olisi valmistautunut pidemmän aikaa. Omassa tapauksessa lähinnä siksi, että luotin toiseen ihmiseen pitkästä aikaa... ja tämä vain sulki oven, juuri kun olin omani avannut.
Elämä jatkuu aina, tulee uusia suhteita, uusia pettymyksiä,niin kauan kunnes olet niin vanha ettei kukaan sinua huoli, ja syy on siis pakko olla itsessä. En enää käsitä mihin uskoa ja miksi. Turhaan vollotatte särkyneitä sydämiä, ei se siitä parane, eikä tuska lopu. maailma on kylmä ja kolea paikka, paras olla kiitollinen siitä mitä on, eikä toivoa sitä mitä ei koskaan tule saamaan. Kiitos teille kaikille varsinkin sille viimeiselle, joka lopullisesti vei uskon, ja toiveet mukanaan. Eiköhän tässä ole oppinut jo vuosien ja kymmenien epäonnistuneiden yritysten jälkeen ettei tästä mitään tule.Turha siis tuomita jos olen luovuttanut, enkä usko kuin pieniin hetkiin. se ei meinaa että olisin helppo, en vain usko rakkauteen, jääköön siis osakseni seksi ilman tunteita, nimiä ei tarvitse muistaa, eikä puhelinnumeroita vaihtaa.Noidankehä jatkukoon.
Elämä jatkuu aina, tulee uusia suhteita, uusia pettymyksiä,niin kauan kunnes olet niin vanha ettei kukaan sinua huoli, ja syy on siis pakko olla itsessä. En enää käsitä mihin uskoa ja miksi. Turhaan vollotatte särkyneitä sydämiä, ei se siitä parane, eikä tuska lopu. maailma on kylmä ja kolea paikka, paras olla kiitollinen siitä mitä on, eikä toivoa sitä mitä ei koskaan tule saamaan. Kiitos teille kaikille varsinkin sille viimeiselle, joka lopullisesti vei uskon, ja toiveet mukanaan. Eiköhän tässä ole oppinut jo vuosien ja kymmenien epäonnistuneiden yritysten jälkeen ettei tästä mitään tule.Turha siis tuomita jos olen luovuttanut, enkä usko kuin pieniin hetkiin. se ei meinaa että olisin helppo, en vain usko rakkauteen, jääköön siis osakseni seksi ilman tunteita, nimiä ei tarvitse muistaa, eikä puhelinnumeroita vaihtaa.Noidankehä jatkukoon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
yrittää vielä korjata tilannettanne?Ikinä ei kannata luovuttaa.Se on pahin virhe,jonka elämässä voi tehdä.Ongelmia ja tuskaa varmasti tulee jatkossakin,mutta luovuttamalla elämä vaikeentuu entisestään.Ole rehellinen muille ja itsellesi äläkä vaivu epätoivoon,vaan taistele vastaan.
Kyse ei ole epätoivosta, vaan realiteeteista.Varmasti ajattelit hyvää, mutta pointti oli siinä , että ei sais liikaa miettiä sitä mitä ei ole, kuluttaa aikaa turhaan olemattoman perässä juoksemiseen. On paljon asioita jotka ovat ihmisille itsestään selvyyksiä, ja meidän jokaisen tulisi muistaa se, kun kaikki muu menee puihin.Mielestäni turha itsensä hajoittaminen on haitallista niin itselle, kuin muillekkin läheisille. Jokainen tietysti saa uskoa siihen että auttaa velloa siellä tuskan syövereissä, jotka minä ainakin olen nähnyt liian läheltä, liian monta kertaa.Miksi turhaan riskeerata kaikki, kun saman saa ilman kyyneleitä.
Mä voin kertoa sulle, että sä et ole itkenyt turhaan, mikäli pystyt vielä palauttamaan uskosi takaisin. Ne kyyneleet on olleet hyvin arvokkaita ja tehneet susta sen mikä olet nyt, ja avartaneet mieltäsi. Jos uskallat olla tarpeeksi vahva uskomaan taas rakkauteen, niin saat huomata kuinka mieletönta on se, että Sinä itse osaat ja pystyt oikeasti rakastamaan toista ihmistä. Sen huomaa varmasti sellainen ihminen joka tietää sen omakohtaisestikin. Rakastuminen on riski, mutta sitä ei oteta turhaan, vaan siksi, että esimerkiksi Sinä tiedät kuinka hyvä voisit olla toiselle ja tehdä hänen maailmansa kauniiksi.
Ilman elämän kolhuja ja kompastumisia et voisi edes sanoa eläneesi. Ihmissuhteet on kiemuraisia...ja sydän kovenee ja kylmenee kyllä kun kerran kolhaistaan kunnolla. Kyllä se sydän siitä lämpenee ihan ilman omaa tahtoa kun oikea ihminen eteen astelee...ota rennosti hetki äläkä ota numeroita etkä nimiä...mut lopeta hetkeksi tunteettomat touhut koska se on itsensä huijaamista ettei se vaikuta mihinkään...tunteisiin...pysähdy...tuut huomaamaan että se on vain rohkeudesta kysymys antaako rakkaudelle avaimen vai ei...
Toivossa on hyvä elää, miksi et siis toivo? Toivo ja epätoivo on eri asia. Ilmeisesti olet aiemmin toivonut liian vähän ja ollut sen sijaan epätoivoinen.
Sotket asiat kyllä aika pahasti. Olen jo kerran vastannu että en ole epätoivoinen. Hälläväliä asenne istuu mulle hyvin, ja näin olen löytänyt tasapainon.Miksi toivoa jotain sellaista mille ei itse voi mitään? Toista ihmistä ei voi koskaan omistaa, tai hänen ajatuksiaan lukea.Täytyy vielä sanoa, että mulla on monta läheistä ihmistä joita rakastan, ja jotka rakastavat minua. Ehkä olen siksi löytänyt rauhan näin. Ihminen ei tarvitse paria ollakseen ehjä, ja elääkseen hyvän elämän.
Oletko miettinyt syitä sille miksi ne äijät aina lähtee menemään? Oletteko riidelleet paljon, onko mennyt noin muuten huonosti? Löydätkö sä aina ne tietyntyyppiset miehet käsiisi?
...Kaikki on. Mutta ei, ei tappeluita, ei ainakaan pahoja.Ja tiedän kyllä miksi tämä viimeinen otti jalat alleen.Meni helvetisti aikaa, että pystyin luottamaan.Sitten kun vihdoinkin luotin, ja olin onnellinen, niin herra menee ja ihastuu johku toiseen. Näin se siis meni.Itkin yhden illan ja jatkoin elämää. Paha olo ja pettymys tulee välillä aaltoina päälle, mutta itkemään en kykene.En tuollaisten sikojen vuoksi.