olen tuntenut x:n 3 vuotta, ikinä ei olla seurusteltu, ei kuulemma tykkää musta niin paljon kuin mä siitä... molemmilla seurusteluja on ja off tänä aikana.
silti me ei päästä toistemme elämistä pois..3-6kk:n välein vuoron perään otetaan yhteyttä nähdää, jutellaan ja harrastetaan seksiä. Kun me nähää kaikki on niin kuin ennenkin ja kemian tuntee. ymmärretään täysin toisiamme ja ollaan kuin aina oltais oltu.
Silti meistä ei voi koskaan tulla mitään, mies ei halua...etsii ilmeisesti aina sitä parempaa. nykyisestään sanoi "tää on vaan läpihuutoa"
kummaltakaan ei ole vuosiin kukaan "vienyt jalkoja alta", mikään ei tunnu missään tms.
silti mies käyttäytyy kuin välittäisi silittelee ja pussailee..
mikä helvetti siinäkin on, että mikään ei riitä???
silti me ei päästä toistemme elämistä pois..3-6kk:n välein vuoron perään otetaan yhteyttä nähdää, jutellaan ja harrastetaan seksiä. Kun me nähää kaikki on niin kuin ennenkin ja kemian tuntee. ymmärretään täysin toisiamme ja ollaan kuin aina oltais oltu.
Silti meistä ei voi koskaan tulla mitään, mies ei halua...etsii ilmeisesti aina sitä parempaa. nykyisestään sanoi "tää on vaan läpihuutoa"
kummaltakaan ei ole vuosiin kukaan "vienyt jalkoja alta", mikään ei tunnu missään tms.
silti mies käyttäytyy kuin välittäisi silittelee ja pussailee..
mikä helvetti siinäkin on, että mikään ei riitä???
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täysin samanlainen tilanne mullakin. Ei taida riittää vaikka kaikki muu olisikin lähes kohdallaan :/
sitä kun sanot ettei mikään tunnu miltään jne,,
no ei kai kun kaiken saa liian helposti!
seksikin on kuin kaupan hyllyltä poimittua..
jos tavarasta saa heti parhaat palat niin miksi ihmeessä vaivautua muuhun..jot itse tilanteesi rakennat.saa valittaa,ei siinä mitään mut joskus kannattaa myös kysyä onko oma toiminta sellasta joka johtaa kyseiseen asiaan...!!toki teitä on kaksi,yksin ei minkäänlaista suhdetta voi rakentaa..
kai jokainen odottaa vaan sitä WAU tyyppiä joka vie jalat alta... mutta sekin kestää vain hetken ennenkuin arki tulee vastaan sen WAU tyypinkin kanssa. Kaikkein vaikeinta on työstää suhdetta sen arjen läpi... ja tahtoahan joka suhteessa tarvitaan. Sääli ettei se sun X ymmärrä että juuri tuollaiset pienet hetket on parhaita joista näkee, että tunnetta kuitenkin on ja että siitä vois tullakin jotain jos TAHTOO=) elämä on vaikeeta...