Olen 26v. mies ja seurustellut ja asunut yhdessä kihlattuni kanssa 4 vuotta.Ongelmani on etten tunne häntä kohtaan mitään muuta kuin ystävyyttä,seksi on vain joku pakollinen rituaali josta hän nauttii mutta minä en.Tahtoisin lähteä mutta...en uskalla.Enkä tiedä miksi.Haluaisin kokea elämässäni vielä paljon mutta alan olla varma että en tyttöystäväni kanssa.Toisaalta vanhempamme ja muut ystävämme luulevat että meillä on kaikki hyvin.En kyllä tiedä mitä tehdä,miten sanoa että en rakasta häntä enää...Drown in sorrow,lost in the ozone.
rakkaus muuttui ystävyydeksi
lost in the ozone
92769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ehket uskalla lähteä, koska välität kumppanistasi edelleen niin paljon. Silloin ei kannatakaan lähteä.
Ystänkin kanssa voi elää koko elämänsä. Rinnassa roihuva rakkaus päätty kaikkien kanssa aikanaan.
Ai, kun seksi on rituaali, joka tyydyttää vain toisen? Kauhistuttaa ajatella, miltä kaikki muut hellyydenosoitukset tuntuvat... Ei tunteiden kuolemiselle mitään voi, vähintäänkin pitäisi kuitenkin keskustella partnerin kanssa. Voihan olla, että asialle voisi tehdä jotain?
En kehota lähtemään, mutta enpä kehota jäämäänkään. Mielestäni olet velvollinen antamaan sille toiselle osapuolelle mahdollisuuden uuteen rakkauteen, jos omasi on kadonnut. Ei yhden sinnittely pidä yhtäkään suhdetta kasassa.
tunteiden "kuolemiselle" voi paljonkin. Eri asia kuka viitsii ja näkee sen arvoiseksi. Että parisuhde kestää vuosikymmeniä, pitää osata hoitaa sitä suhdetta, ja yksi suhteen hoitotapa on rakastua siihen kumppaniin uudelleen, nähdä taas ne piirteet mihin aikoinaan rakastui. Mutta...tämän päivän trendi lienee se, että erotaan kun rakkaus "kuolee". Ja sama tulee eteen seuraavassakin suhteessa -aivan varmasti. Koska jossakin välissä suhdetta jää elämä aina hetkeksi polkemaan paikalleen ja tuntuu ettei tunteita kumppaniin enään ole. Se ei kuitenkaan ole eron kohta, vaan oman miettimisen, että minkä pitäisi muuttua että suhteessa olisi taas hyvä olla.
Toi on totta erppu!
Äkkiä vaan eroon koska mitä myöhemmäksi se menee niin sitä enemmän vahinkoa tulee. Toivottavasti ei ole yhteistä lainaa, lapsia, koiraa jne... Mä pidin ite pari v paskaa suhdetta yllä just turvallisuuden takia ja sen jälkeen kyllä vitutti ihan kybällä ne menetetyt vuodet. Muutaman viikon jälkeen kyllä suakin sitten vituttaa just se ettei ole seksiä, mutta se kuulemma kuuluu ihmiselämään ja on saman tarinan mukaan kestettävissä. Ei saa jossitella sitten enää vaan on uskottava että on tehnyt oikean ratkaisun.
Elämä jatkuu.
Lähde hetkeksi pois. Sano että kokeillaan miltä tuntuu olla hetki erossa kun juttu on käynyt niin arkiseksi että sä et muuten tiedä voitteko enää olla ollenkaan yhdessä. Siten se ei ole niin radikaalia.
Voihan olla että sä tahdot palata takaisin muutaman kuukauden (?) päästä, jos muualla ei olekaan parempi olla. Tai että sä löydät oman elämäsi jostain muualta, ja päätös on helpompi kun kerran ei tarvi miettiä mihin sä joudut kun jätät hänet.
Jos sä päätät jatkaa naisen kanssa, niin kokeilkaa jotain erilaisia seksihommia, sellaisia mitkä kiinnostaa sua. Sano suoraan että on vähän puhti mennyt sänkypuuhista. Ja jos kaikkien kokeilujen jälkeen toteat että se onkin ainoastaan se nainen itse joka ei enää kiinnosta, niin sitten on varmaan pakko laittaa poikki. Ei se ole suhde eikä mikään jos seksi ei toimi.
Se ihastuminen ja rakastuminen kyllä häipyy vuosien varrella aika olemattomiin vaikka kuinka olisit Sen Oikean kanssa, mutta jos sä et todellakaan enää edes TAHDO häntä, niin se on kyllä sitten jotain muuta.
seiso sinä omilla jaloissasi ja päätä että alat katsoa elämää eteenpäin itsenäisesti ja lopeta sinulle mitään antamaton suhteesi. Ihmisellä on vain yksi elämä ja sinä vaikututat tosi masentuneelta joten koe jotain uutta, tee itsellesi uusia asioita joita et ole uskaltanut tehdä ennen, repäise irti epätyydyttävästä suhteestasi. Jopa uudet tuttavuudetkin saattavat antaa sen puuttuvan kipinän sinun elämääsi.
Mieti mitä sinä todella haluat. Luuletko tosiaan ettei tyttöystäväsi vaistoa sinun vaikean olosi koska ei sitä oikein pysty piilottamaankaan ja on hyvä ihan tulevaisuuttakin ajatellen oppia puhumaan ja ruotimaan niitä vaikeitakin asioita ja tunteita. Sekä itse että toisen kanssa.
Lykkyä tykö sinulle ja leuka pystyyn, kevät tulee muutaman kuukauden kuluttua ja ystäviäkään ei ole koskaan liikaa...
hei
hyvä mies, sä loukkaat toista jos elät valheessa koska olet sanonut rakastan sua ja voitko sanoa hänelle niin mieti sitä ja puhukaa suhteeseen kuuluu avoimuus rakkaus voi kuolla ja joskus ystävyys on parempi ´vaihtoehto
Olin seurustellut poikaystäväni kanssa 3vuotta ja aloin tuntea samalla tavalla. Meillä oli vain se ero, että meillä on pieni tyttö. Oli vaikea miettiä mitä tekisi. Välillä ajattelin vain lasta. Luulin etten rakastaisi häntä enään...mikään ei tuntunut miltään. Loppujen lopuksi jätin hänet. Kaipasin vain vaihtelua, mutta ei ruoho olekkaan vihreämpää aidan toisella puolella. Tajusin kaiken liian myöhään. Rakastamme toisiamme edelleen, mutta mies ei itse halua nyt seurustella, vaan olla sinkku ja nauttia siitä. Joskus kärsii omista virheistä, mieti tarkkaan mitä haluat.