Pyrkiikö luonnon tasapaino automaattisesti korjaamaan itsensä (kuiva kausi – sadekausi, marjakato – marjasato)?
Entä avioliitossa: etsitäänkö parisuhteessa spontaanisti tasapainotilaa, jos se välillä uhkaa horjua (vaimo uupuu – mies ottaa normaalia enemmän vastuuta kodinhoidosta; mies sairastuu – vaimo käy hoitamaan miehelle kuuluneita tehtäviä)?
Onko luonnolla ja ihmisluonnolla luontojaan sellainen ominaisuus ja kyky, että se tekee korjaavia liikkeitä?
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Entä avioliitossa: etsitäänkö parisuhteessa spontaanisti tasapainotilaa, jos se välillä uhkaa horjua (vaimo uupuu – mies ottaa normaalia enemmän vastuuta kodinhoidosta; mies sairastuu – vaimo käy hoitamaan miehelle kuuluneita tehtäviä)?
Onko luonnolla ja ihmisluonnolla luontojaan sellainen ominaisuus ja kyky, että se tekee korjaavia liikkeitä?
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisellä on kyky ja halu auttaa heikommassa asemassa olevaa - tätä ominaisuutta, joka ei juuri muille nisäkkäille (no, ehkä delfiinit ja norsut...) kuulu, ihmettelevät tiedemiehetkin. Miksi ihminen auttaa, kun parempi oli vain pakata laukku ja häipyä.
Mietin usein sitä, millaisia aviopuolisot tulevat olemaan toisiaan kohtaan, jos toinen esim. sairastuu vakavasti. Oma isäni esim. on sitä tyyppiä, joka ei jäisi äitiäni hoitaman kotiin ja 'uhraamaan' omaa elämäänsä (hän on itse näin sanonut). Äitini puolestaan on sitä tyyppiä, joka ODOTTAA muilta tulevansa hoidetuksi, jos jotain vakavaa sattuu. Hänessä on myös marttyyriaineista. Aika ristiriitaista siis.
Mielenkiintoinen pohdinnan aihe.
Pisti silmään tuo:
"Vielä ongelmallisempaa on tietysti se, jos puoliso ei alkuunkaan suostu - vaikkapa laiskuuttaan - paikkaamaan toisen jättämää aukkoa."
Entäpä kun kyse on kykenemättömyydestä, ei laiskuudesta?
Hyvä tohtori, ei luonto oikeasti pri yhtään mihinkään. Sade seuraa kuivaa kautta, koska ennemmin tai myöhemmin kosteutta tiivistyy ilmakehään tarpeeksi, jotta se tulee sateena alas. Toisinaan tulee ajoissa ja luonto virkistyy. Toisinaan taas neliökilometreittäin aroa muuttuu aavikoksi ja miljoonia ihmisiä kuolee. Se ei ole sateen, eikä ihmisten vika. Niin vaan tapahtuu.
Ihmiset käyttäytyvät huonosti. Osa pyrkii korjaamaan rikkomansa. Korjaaminen on enemmän kiinni kotikasvatuksesta ja saadyuista arvoista, kuin suhteen tarpeesta parantua. Sen kyseisen parin geenien säilymisen kannalta oli aikanaan parempi, ettäö lasten ollessa pieniä, suhde korjaantuu, jotta lapset eivät kuole ennen sukykypsyyttä. Nykyään asialla ei ole väliä. Lapsethan jjäävät jokatapauksessa eloon. Miehen geenien kannalta on parempi rynnätä siittämään lisää.
Luonto ei pyri mihinkään. Parisuhde ei ole luonnonkannalta mitenkään pyhä. Hyvä parisuhde antaa parille ja heidän lapsilleen henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen. Aika usein tämä turvallisuuden tunne arvostetaan vähempiarvoiseksi kuin ihanat uudet ihastumisen ja rakastumisen tunteet.
Sinänsä suloisia, mutta hömpähtäviä, ajatuksia viljelet.