Pyrkiikö luonnon tasapaino automaattisesti korjaamaan itsensä (kuiva kausi – sadekausi, marjakato – marjasato)?
Entä avioliitossa: etsitäänkö parisuhteessa spontaanisti tasapainotilaa, jos se välillä uhkaa horjua (vaimo uupuu – mies ottaa normaalia enemmän vastuuta kodinhoidosta; mies sairastuu – vaimo käy hoitamaan miehelle kuuluneita tehtäviä)?
Onko luonnolla ja ihmisluonnolla luontojaan sellainen ominaisuus ja kyky, että se tekee korjaavia liikkeitä?
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Entä avioliitossa: etsitäänkö parisuhteessa spontaanisti tasapainotilaa, jos se välillä uhkaa horjua (vaimo uupuu – mies ottaa normaalia enemmän vastuuta kodinhoidosta; mies sairastuu – vaimo käy hoitamaan miehelle kuuluneita tehtäviä)?
Onko luonnolla ja ihmisluonnolla luontojaan sellainen ominaisuus ja kyky, että se tekee korjaavia liikkeitä?
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, meillä tämä toveruus/rakkaussuhde toimii niin kuin sen (meidän mielestä) pitääkin, että kun minä jäin yxkax työttömksi, mies toi leivän pöytään ja maksoi laskut, ja sitten kun sain uuden duunipaikan ja hän halusi vaihteex taas opiskella, niin minä hoidin vastavuoroisesti talouden ja laskut.
Elämäntilanteiden mukaan, niinhän se parhaimmillaan menee.
Luonnolla varmaankin, mutta eräs sanonta kuuluu "ihminen on toiselle peto" eli jos tasapaino järkkyy suhteessa se voi johtua myös siitä että toinen tahallaan järkyttää sen...
Itsellä oli kiireinen elämäntilanne kun olin opiskelemassa ja mies lupasi tukea. Kuinkas sitten kävi, hän yritti kaikin tavoin syyllistää minua "harrasteestani" ja saada keskeyttämään. Eli se siitä tasapainosta, jälkituhoja ei pysty korjaamaan, sen verran riitoja tuo aiheutti.