Onko nämä edes vastakohdat?
Minua kiinnostaa pikkasen tämä miesten logiikka tässä asiassa. Itselläni on ajatus, että vahva voi olla vahva, mutta myös tällä tunteitten kohdalla heikko. Nimittäin tarkoitan, että ei kestä tunteita, ei kestä niitten näyttämistä...ja ikävä kyllä häpeää tunteitten näyttämistä. Tämä on minun mielestäni heikkoutta vahvuudessa.
Voisiko tunteista olla vahvuudeksi?
Mitä mieltä olette?
*menee lukeen Suomen Kuvalehden*
Tuun kohta takasin.
Minua kiinnostaa pikkasen tämä miesten logiikka tässä asiassa. Itselläni on ajatus, että vahva voi olla vahva, mutta myös tällä tunteitten kohdalla heikko. Nimittäin tarkoitan, että ei kestä tunteita, ei kestä niitten näyttämistä...ja ikävä kyllä häpeää tunteitten näyttämistä. Tämä on minun mielestäni heikkoutta vahvuudessa.
Voisiko tunteista olla vahvuudeksi?
Mitä mieltä olette?
*menee lukeen Suomen Kuvalehden*
Tuun kohta takasin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hiukan aikaista ruveta filosofiseksi, menee yleensä krapulassa paremmin. Mutta: Vahvuutta on hallita tunne-elämänsä, heikkoutta antaa tunne-elämänsä hallita itseään. Nuo tunteiden näyttämiset sun muut ovat sitten vain persoonan osia, varsinainen taisto käydään pään sisällä.
Tässä se pointti onkin. Minkälainen taisto? Enhän minä tarkoittanutkaan tunteitten näyttämistä, vaan KÄYTTÄMISTÄ.
Nimittäin, kun tunnistaa tunteensa, niitä hallitsee eikä tarvia pahimmassa tapauksessa torjua. Semmone torjunta tekee niitä patoumia ja on ikäänkuin lukko toiminnan esteenä.
Tunteita voi käyttää hyväksi. Mites se tapahtuu?
Miten käsittelet vaikeitatunteitaherättäviä asioita? Miten esität tunteitasi?
Nyt on puhe monenlaisista tunnetiloista(siis nyt en tiä tarkalleen meneekö käsitteet oikein, mutta tarkoitan näitten olotilojen AIHEUTTAMIA tunteita, tunnereaktioita): turhautuminen, pettymys, yllätys, viha, suru, myötätunto, himo, hellyys, pelko, innostus, ilo, rohkeus, vastuuntunto, peräänantamattomuus, kyllästyminen, sitoutuminen, luopuminen...
Ihan vaan keskustelua herättääkseni...
Kas olit editoinut vastausta. No, koitetaan kun ei o muutakaan tekemistä:
Taiston luonne on lähinnä seuraava: Pitää kyetä tunnistamaan omat tunteensa, tuntemaan itsensä riittävän hyvin jotta tietää mistä tunne kumpuaa, ymmärtää kulloinenkin paikkansa universumissa, tunnistaa erilaiset vaihtoehdot reagoida ja valita motivaation mukainen, mahdollisimman linjassa oleva reaktio. Aivojen etulohko hoitaa nämä hommat.
Vahvuutta on kyetä tekemään tuo kaikki hallitusti, eikä antaa primitiivireaktioiden (niin hauskaa ja helppoa kuin se välillä onkin) ohittaa koko systeemiä. Tunteiden täydellinen torjuminen taas tahtoo johtaa hamppuköydessä kiikkumiseen.
Kiitos erittäin hyvästä vastauksesta. Tosiaankin, piti hiukan muotoilla uudelleen vastausta, kun näytti olevan tarve korjauksen korjaukseen. Liian nopeasti yritin kirjoittaa ja jäi tärkeä sana pois.
Kun oot näin hyvä, kerropa miten mies käyttää tunteitaan hyväkseen. Millaisia tunteita voisi käyttää?
Että mitenkös käytetään hyväkseen. Noh, kaikkein selvin tapa on empatian käyttö. Jahka on sinut omien tunteidensa kanssa, pystyy asettamaan itsensä toisen kenkiin ja periaatteessa tuntemaan samoja tunteita. Reaktiothan ovat henkilökohtaisia. Tästä on hyötyä (ja nyt päästään siihen kapitalismiin) erityisesti myyntityössä, ihmissuhteissa jne. Siis empatiakykyäkin voi käyttää 'väärin'.
Jätetään tuo samaistuminen pois ja katsotaanpa miten omia tunteita voi hyödyntää. Tunnehan ei yleensä synny tyhjästä, vaan jokin sen herättää. Voisi ajatella, että omistaa toisen setin aivoja, jotka toimivat itsekseen. Ja tuplateho tietenkin on parempi kuin yksinkertainen, kunhan eivät tappele keskenään.
Otetaanpa vaikka aggressio, nyrkkeilykehässä voi käyttää hyödykseen pelon tunteen, muuntamalla sen itsepuolustusreaktioksi. Samassa tilanteessa vihan tunne antaa lisää potkua lyöntiin, keskushermoston totellessa luonnollisesti. Tässä siis ihan mekaaninen esimerkki.
Kun eletään suuressa ihmisjoukossa, omat tunteet ovat oikeastaan ainoa tapa pysyä kärryillä. Tunteet yleistävät salamannopeasti tilanteen kuin tilanteen, tuota tietoa voi sitten käyttää purkamalla saavutetun yleistyksen pieniin palasiin aktiivisesti ajattelemalla.
Otetaan nyt vaikka se ikuinen baaritilanne. Hyvin nopeasti aivot keräävät tietoa aistien kautta ja synnyttävät tunteita, vinkkejä siitä mihin päin kannattaa suunnata. Sitten pää keksii tuhat tekosyytä miksei sinne mene :) Suurin osa meistä jopa tiedostaa tämän toiminnan.
Ja onhan aina se yksi ala jossa tunteet ovat pääasiassa: Taide. Mitä muuta taide on, kuin tunteiden välittämistä välikappaleen avulla ?
Tälläistä pikku nirppimistä jumalattoman laajaan aiheeseen.
Nythän lohkasit! Meinaakko tosiaan, että taiteessa ei muuta tehtävää ole? PAH. Taide välittää myös tunteita,mutta enimmäkseen erilaista informaatiota...joka ehkä vaikuttaa tunteisiin.
Älä enää avaa suutas taiteesta! 8O
Hihii. No, täytyyy myöntää etten oikeastaan tiedä hevon helvettiä taiteesta, mutta kuulosti pirun hyvältä :-D Aina pitää yrittää..
Näyttää niitä paitsi että se kenelle ne haluaisin näyttää kaikessa loistossaan ei voi ottaa niitä vastaan. Enkä voi niitä hänelle osoittaa. Siis kovin varattu. Tunteet on hölmöläisiä kun eivät ota huomioon siviilisäätyä.
Mitä neuvot?
esille esim. kirjahyllyyn. Toiset laittaa ne piiloon, tumppuun.
ajattelet. Voihan vahva olla myös niin, ettei tunne voimakkaita tunteita eikä näin ollen ole mitään "salattavaa", kai.
Tunteet voi olla heikkous, jos antautuu liiaksi tunteidensa ohjaamaksi.
Voisiko ajatella niin, että jos kumppani on hyvin tunteellinen ja itse on tunteeton, niin tunteet on heikkous. Ja jos itsekkin on tunteellinen, niin tunteet olisi vahvuus.
Tuossahan ekassa vastauksessa jo tuli, että hallinta on se pointti.
Minä, kun satun olemaan voimakas ihminen, niin sitä hallintaa on ollut opeteltava. Ymmärtäjää ja kanssakulkijaa ei ole löytynyt. Väitän, että vahva kestää voimakkaat tunteet JA osaa hallita niitä. Heikot ei osaa hallita...pikemminkin pyrkivät torjumaan(siis ei kokemaan) ja tukahduttamaan tunteet.
Edelleen väitän, että kaikilla on tunteet. Täällä vaan väitetään vahvoiksi niitäkin, jotka torjuvat tunteitansa-->patoavat sisäänsä, kokematta niitä. Olen nimittäin sitä mieltä että tämmöiseltä kun lähtee homma hanskasta, tapahtuu kauheita.
kaikilla jonkinlaiset tunteet on mutta kyllähän se elämässä näkyy, että joillain ne on hyvin voimakkaat ja toiset on melkein tunteettomia.
No niin, onkos tunteelliset niitä, jotka eivät näytä tunteita, näyttää siltä että hallitsevat tunteensa. Siis pystyvät ratkaisuihin asiapohjalta vai?
Onko tunteelliset niittä, jotka hallitsevat tunteensa, vaikka näyttävätkin niittä. Osaavat toimia ja tehdä erinäisiä ratkaisuja.
Onkos tunteelliset niittä, jotka eivät hallitse tunteitaan ja näyttävät niittä missä sattuu, osaavatkotämmöiset tehäminkäänlaisia ratkaisuja?
on niitä, joilla ylipäätään on voimakkaat tunteet, hallitsi niitä tai ei, näytti niitä tai ei. Vai voiko hyvin tunteellinen ihminen edes olla näyttämättä tunteitaan, ei taida voida.
Minkälainen on tunteeton ihminen. Onko esim. sellainen mies tunteeton, joka voi raiskata naisen?
on idiootti!
Kyllä väitän, että minä joka olen vahva tunteissani olen myös vahva muutenkin. Enkä ihan tyhmäkään. Joku voi sanoa tunteelliseksi semmosta, joka sanoo aika suoraan toisille, mitä ajattelee. Tietenkin voi opetella tahdikkaaksi. Kiukustumista voi käyttää hyväksi niin, että pistää asioita järjestykseen...ei tartte pimahtaa tai käyttäytyä sopimattomasti. Semmone on tunteitten hallintaa.
Se miksi minä jankkaan tätä tässä, on että haluaisin tietää mitä käsite 'tunteellinen' sitten tarkoittaa?
Mielestäni kaikki ihmiset ovat semmoisia joilla tunteet. Sitten on näitä eroja tunteitten hallinnassa. Tunneskaalaan ja tunteitten voimakkuus on myös asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Tunneskaala...no semmoinen laaja kirjo tunnelämää on. Tunteitten voimakkuus, kyllä se minun mielestäliittyy ihmisen henkiseen voimaan yleensä. Noh, en tiä, kun en ole asiantuntija.
Olis minun mielestä esimes monelle miehelle hyväksi itkeä tirauttaa kuin jatkuvasti juopotella ja ikäänkuin paeta, kunnes lopulta on niin deeku, että sitte itkee jotain sekavaa tai raivoaa jotain sekavaa.
Ajoissa pitäs 'purkaa' tunteet, ettei ne purkaudu. Tunteitten hallinta sekoitetaan minun mielestäni liian usein tunteitten tukahduttamiseen, niitten kieltämiseen.