oikeus omaisuuteen

... ihan neuvottelemalla exäsi kanssa. Ehdotapa ostaa ne häneltä?

Mutta elle, niin silloin voi olla hieman vaikea tilanne. Exäsi voi vedota ositussopimukseen, missä todetaan omaisuuden jaetuksi ... eli ne olisivat nyt hänen.

Toisaalta, todistuksesi lienevät henk.koht. omaisusuuttasi, joten sinulla niihin oikeus tuosta hulimatta.

Pirauta kunnan oikeusaputoimistoon, josko sieltä tulisi konkreettisempia apuja.

On hienoa, että ihminen uskoo idealistisesti ihmisten kykyihin toimia - todellisuudessa - eroprosessin jälkeen ja pölyjenkin jo laskeuduttua - harvoin tilanne on sellainen, että siinä mitään jutustellaan tai edes vaaditaan omia takaisin. Vihonviimeistä on jos ihminen joutuu ostamaan omansa pois, miten ihmeessä moinen edes tuli mieleen M36:lle. Ehkäpä M36 on eronnut toisissa sfääreissä kuin useimmat. Siis myönnän kyllä, että itse olen aina uskonut puhumisen voimaan ja siihen , että keskustelemalla asiat selviävät - mutta vaikeaa se on seinälle puhua, vielä vaikeampaa sille maata kuopivalle villisialle mikä rähähtää kaikesta ja on keskittänyt oman persoonasi tinkimättömään "Ei muuten käy" linjaan jo kiusan vuoksi jos ei muuten..

Jos toinen osapuoli on kylmä, hankala ja välinpitämätön, miten ihmeessä sellaiselle mitään esität jos tämä on päättänyt pysyä omassa kannassaan, et yksinkertaisesti mitenkään voi saada tätä kääntämään katsantoaan.

Yksinkertaisuudessaan tilanne on se, että voit kysyä neuvoa oikeusaputoimiston suunnalta. Tosin he todennäköisesti ohjaavat sinut, kuten minutkin joskus aikoinaan hankalassa tilanteessa poliisin pakeille - tekemään ilmoituksen henkilökohtaisen omaisuutesi hallussapidosta ilman lupaasi ja kiellostasi huolimatta (siis kyseessähän on anastaminen mitä suurimmassa määrin).

Tutkintotodistusten uudelleen hankinta on kuten sanoit hankala ja myös kallis prosessi, joten jos et ole todistuksiasi saanut ex-puolisoltasi ota yhteys pian oikeusavustajallesi hänellä on tiedot millä edetä ja millä saada hankala ihminen taipumaan. Itselläni näet se toinen yhteydenotto e-mailitse (puhelua en edes tohtinut ottaa toisen ikävän luonteen vuoksi) ex-puolisoon henkilökohtaisten tavaroitteni suhteen, aiheutti vain, e-posti- ja tekstiviestitulvan jossa uhkailtiin häirintäsyytteillä ja lähestymiskielloilla, ellen lopettaisi häiriköintiä - mainittakoon, se oli ensimmäinen yhteydenotto teiden eroamisen jälkeen ja myös viimeinen.. ts. vieläkin naurattaa moinen. Mutta ihmiset ovat arvaamattomia eron jälkeen - milloin mistäkin syystä ja viattominkin asia katsotaan uhkatekijäksi - johon vastataan uhkaillen: omassa tapauksessani uhattiin, jopa omaisuuden tuhoamisella. Kun yhteyden ottaja siihen suuntaan seuraavalla kerralla olikin virkaatekevä, sain selittelyjä "haen kun ehdin"-tyylillä sähköpostiini kaiketi pehmennykseksi kaikkeen aiempaan - tosin, se "haen kun ehdin kesti" kauan ja koska tiedän ex-tapauksen kyse oli vain kiusanteosta ja laiskuudesta.
Mutta, mutta, välikäsi todistustesi saamiseksi on varmasti parhain ratkaisu - oli se sitten oikeusavustajan tai poliisin kautta. Ja älä unohda sitä, että jokainen tutkintotodistuksesi on maksettu ja rahallisesti arvokas paperi todistamassa siitä mitä olet opiskellut - joten yhtä vähän kuin jättäisit lompakkosi exän luokse, annat näiden paperien jäädä.
En tiedä oliko tästä apua paljoakaan.. mutta onnea uudelle elämällesi ja pidä pääsi omiesi suhteen.