Onko ensimmäinen työpäivä aina kamala?
Tänään olin ensimmäistä päivää töissä ja nyt on niin kamala olo, että itkettää. Joka puolelta tuli uusia asioita, en osannut vastata asiakkaiden kysymyksiin, olin koko päivän ihan paniikissa. teki mieli repiä eteen laitettu työsopimus. Allekirjoitin sen silti.
Olen ollut kotiäitinä 5 vuotta, enkä luota ammattitaitooni yhtään. Tämä työ, jossa aloitin, on koulutusalaani, mutta vihaan sitä. Otin työn vastaan, koska eihän ammattia vastaavasta työstä voi kieltäytykään, olisi ihan hölmöä. Mutta entä jos ei kertakaikkiaan tunne selviävänsä ja pelkään maanantaita?
Luuletteko, että kuukauden päästä on sama vai eri tunne?
Tänään olin ensimmäistä päivää töissä ja nyt on niin kamala olo, että itkettää. Joka puolelta tuli uusia asioita, en osannut vastata asiakkaiden kysymyksiin, olin koko päivän ihan paniikissa. teki mieli repiä eteen laitettu työsopimus. Allekirjoitin sen silti.
Olen ollut kotiäitinä 5 vuotta, enkä luota ammattitaitooni yhtään. Tämä työ, jossa aloitin, on koulutusalaani, mutta vihaan sitä. Otin työn vastaan, koska eihän ammattia vastaavasta työstä voi kieltäytykään, olisi ihan hölmöä. Mutta entä jos ei kertakaikkiaan tunne selviävänsä ja pelkään maanantaita?
Luuletteko, että kuukauden päästä on sama vai eri tunne?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta ei hätää. Teet hommat hyvin, et lintsaa, et ala sairastelemaan ja katsot tilannetta uudestaan puolen vuoden päästä. Jos edelleen kanittaa niin kannattaa suosiolla vaihtaa alaa.
ihan normaalilta kun on kauan ollut pois työelämästä. Häntä pystyyn ja itseluottamusta kyllä kaikki hyvin sujuu. Rentoudu viikonloppu äläkä ajattele asiaa, maanantaina hyvin levänneenä huomaat että kaikki sujuu hyvin. Tsemppiä :) :)
Otahan ihan iisisti. Ei sitä heti tietenkään 1. päivänä voi hommaa hallita. Ja kannattaa sanoa niille asiakkaille ihan suoraan, että "hetkinen, olen vasta aloittanut työssä, kysynpäs asiaa vanhemmalta kollegalta" tai jotain vastaavaa. Hippunen huumoria ja hymyä ääneen mukaan niin usko pois, kyllä useimmat asiakkaat ymmärtävät.
"Tämä työ, jossa aloitin, on koulutusalaani, mutta vihaan sitä."
Tämä onkin sitten ehkä isompi ongelma. Jos todella koet olevasi "väärällä" alalla, niin sitten ei kai oikein muu auta kuin yrittää saada jotakin muuta työtä tai kenties kouluttautua uudelleen - mikä tosin voikin olla sitten todella kivinen projekti, riippuu tietysti ihan sinun taustoistasi.
Itse tiedän vallan hyvin sen tunteen, että inhoaa omaa työtää. Itse teen tällä hetkellä sellaista työtä, jonka koen oman luonteeni vastaiseksi. 1,5 vuotta olen nyt ao. työssä ollut eikä ole kovin mukavalta missään vaiheessa tuntunut/alkanut tuntua - korkeintaan joskus on sellainen suht. neutraali olo. Minun tapauksessani on omaksi onnekseni kyse osa-aikatyöstä, jos olisi kokoaikainen työ niin tuskin jaksaisin.
Ensimmäinen "työpäiväni" liukuhihnalla.
Tehtaalle konttoriajan alkuun klo8.00.
Henkilöstöpäällikön ja muutaman muun tulokkaan kanssa ruokalaan aamupuurolle ja kahville.
Työnantaja tarjosi.
Luentosaliin katsomaan pakollinen esittelyfilmi ja kuuntelemaan kehumiset.
Käytännön toimien esittelyä. Kulunvalvonta ym.
Lounas ruokalassa työnantajan kustannuksella.
Iltapäivällä tulevan työpisteen ja tulevien työkavereiden esittely.
Sosiaalitilojen esittely. Pukukaappi, avaimet.
Iltapäiväkahvit, työnantaja maksoi.
Kahvien jälkeen varmistus kuullun ymmärtämisestä seuraavana päivänä alkavaa työnopastusta varten.
Työmaalle tulo normaaliin aikaan.
Asunnolle, työnantajan järjestämälle, ennen muodollisen työajan päättymistä.
Tästä ensimmäisestä työpäivästä ei maksettu tuotantopalkkiota vaan pelkästään normaali palkka.
Oli ihan kiva mennä hommiin positiivisella mielellä!
Tapahtui Ruotsissa v. 1964!
Emmekö ole oppineet mitään???
Minulla alkaa myös työ tiistaina. Kyllä hiukan jännittää minuakin. Olen ollut samassa firmassa työssä kaksi vuotta sitte toisessa toimipisteessä ja hieman toisenlaista työtä tehden.
Pidän kyllä tästä työstä ja olen optimistinen, mutta työparini on minulle sillätavalla vieras, että olemme kyllä nähneet silloin tällöin kun olemme olleet firman kokouksissa. Ystävälliseltä vaikuttaa ainakin.
Yritä nyt vaan jaksaa ja jos tuntuu että on edelleen vaikeaa pyydä asiallisesti perehdytystä. Mieti mikä siinä työssä on se mikä on pahinta ja yritä analysoida mistä se johtuu. Joskus pienikin muutos työrutiineissa voi olla helpottavaa. Onko työ määräaikainen vai vakipaikka?