Olen todella miettinyt pääni puhki että kumpi sitten on oikeasti pahempaa: Henkinen pettäminen ilman seksiä vai fyysinen pettäminen ilman henkistä puolta?
Selvennykseksi: Jos on todella syvästi ja pitkäaikaisesti ihastunut (lähes rakastunut) johonkin toiseen kuin omaan kumppaniin ja tämä ihastuksen kohdekin tietää asiasta vai jos on yhden illan juttu jossa nimetkin unohdetaan seuraavana päivänä. Niin näistä kumpi on pahempi. Miettikää oikeasti tarkasti.
Kyllä kumpikin satuttaa, mutta tunteet ovat aisa jolle ei todellakaan mahda mitään ja esim. työpaikoilla jos on jatkuvasti tekemisissä, se tapahtuu helposti.
Selvennykseksi: Jos on todella syvästi ja pitkäaikaisesti ihastunut (lähes rakastunut) johonkin toiseen kuin omaan kumppaniin ja tämä ihastuksen kohdekin tietää asiasta vai jos on yhden illan juttu jossa nimetkin unohdetaan seuraavana päivänä. Niin näistä kumpi on pahempi. Miettikää oikeasti tarkasti.
Kyllä kumpikin satuttaa, mutta tunteet ovat aisa jolle ei todellakaan mahda mitään ja esim. työpaikoilla jos on jatkuvasti tekemisissä, se tapahtuu helposti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinäpä sen sanoit: ihastumista tuskin voi välttää, mutta seksisuhteen voi. Luulenpa, että fyysinen pettäminen tuntuu erityisen pahalta juuri siksi, että pettäjä on tehnyt joko vakaan tai vähemmän tietoisen päätöksen teostaan, jolla tietää loukkaavansa puolisoaan.
Pitkässä suhteessa tuskin voi välttää jonkinasteista ihastumista johonkin muuhun kuin puolisoon. Kokonaan toinen juttu on se, miten tuon ihastumisen kanssa menettelemme. Jos ihastumista ruokitaan, sen merkitys varmaan kasvaa ajan mittaan. Olen itse ollut ihastunut työkaveriini. Oli tosi vaikea kuvitella, että se menisi ohi, mutta niinpä vain meni. Pitkässä parisuhteessa on kyse sitoutumisesta ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta. Kyllä se toiseen ihastuminen varmaan tuntuu puolisosta pahalta, mutta ihastumista vastaan taistelu taas kertoo sitoutumisesta omaan puolisoon.
ennen. Hui, olenko pettäjä minäkin..:(
Ihastumisissakin on monta tasoa tai oikeastaan monta tapaa toimia asian suhteen, joka vaikuttaa kokonaisuuteen.
Itsekin uskon siihen, ettei ihastumisia muihin voi välttää, mutta mielestäni se on ok, jos mitään ei tehdä asian eteen.
Itse olen joutunut kuitenkin kohtaamaan tilanteen jossa puolisollani on ollut pitkään kestänyt ihastus tai oikeammin henkinen suhde toiseen mieheen. He ovat tapailleet usein ja periaatteessa kaikkea muuta tapahtunut kuin seksiä. Onko tämä nyt sitten ihastusta vai mihin se kategorisoidaan?
Tätä asiaa käsiteltyäni olen sitä mieltä ehdottomasti, että tällainen suhde on paljon pahempi kuin yhden illan juttu. Perusteluna se, että parisuhde on kuitenkin ennen kaikkea henkinen suhde jota täydentää ja tukee fyysinen puoli niin, että molemmat ovat olennaisia osia toimivaa suhdetta. Jos henkisellä puolella pettää, niin mielestäni ollaan tavallaan syvemmällä aidan väärällä puolella kuin pikaisessa ohimenevässä panossa.
No noin mäkin sen ajattelin sitten kun asiaa tarpeeksi kauan mietin. Aina siinä kuitenkin on jokin tietty värittyneisyys vaikka mitään fyysistä ei tapahtuisikaan. Mun mielestäni.