Mitäs mieltä olette, kannattaako satunnaista pettämistä tunnustaa, jos haluaa jatkaa suhteessa ja parantaa tapansa? Voiko suhde oikeasti koskaan toipua tyhmästä kännisekoilusta, jota pettäjä oikeasti katuu? Todella vaikea ja monipiippuinen juttu. Varsinkin, jos suhteensa on olettanut olevan hyvässä kunnossa, eikä pettämistä muuten osaa perustella kuin humalaisena kiusauksena ja harkintakyvyn pettämisenä...
Kannattaako tunnustaa?
Siru
131869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on sinut asian kanssa ja voi jatkaa elämää siitä välittämättä. Pettäjä itse on asian tehnyt ja itse on myös se läpi käytävä. Miksi toista osapuolta pitäisi "rangaista" asialla enää sen jälkeen. Mutta jos olet pistämässä suhdetta poikki niin sitten voit kertoa. Se auttaa kummasti irtipääsyssä.
ja haluat jatkaa suhdetta, säästä häntä tuskalta ja kanna itse synnintekosi, käy vaikka ripittäytymässä ja paranna tapasi, tai oikeastaanhan sinä täällä teet rippiä.
Älä tunnusta, vaan tee töitä suhteesi eteen. Yhtenä neuvona.
Vasta alempana mies kyseli samaa, sai vastauksiksi kertoa totuus. Nyt nainen kysyy samaa ja kehotetaan pitämään turpa kiinni. Sanoisin teidän olevan kaksinaamaisia lehmiä.
I rest my case.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000019219459
Että vastaajat olivat eri henkilöitä.
Ai niin, eihän sulle se tullut edes mieleen. Luulet, että tämä on sun sekä jeesustelija-ajfan ikioma palsta. Ja vain muutama muu vierailija käy kommentoimassa. ;)))
kaikilla ole vapaus sanoa mitä lystää. Katso linkki ja ylläty. Viitseliäisyyttä hieman kommentoijilta kiitos. Niin juu ja tuonlaiset turhat kommentit voit vääntää löysään perseeseesi.
sanoa mitä lystää - kuten sanoit. Ja kommentoidakin voi ihan miten huvittaa, joten hyppää voltti, reppana!
kakaralta kannattaa varmasti neuvoja kuunnella.
:)))))
yks juttu!
"Voiko suhde oikeasti koskaan toipua tyhmästä kännisekoilusta, jota pettäjä oikeasti katuu?"
Kyllä voi ja jos oikeasti katuu, niin ei ole mitään syytä rakentaa valheen/salailun päälle tulevaa suhdetta.
Kysy itseltäsi, että kadutko oikeasti pettämistä, vai pelkäätkö enemmän sitä, mitä tekosi seuraukset ovat?
Jos kadut oikeasti, niin et ole itsekäs ja niin ollen uskallat myös olla rehellinen ja kohdata tekosi seuraukset.
Mitä vastaat, jos miehesi joskus kysyy, että oletko koskaan pettänyt? Valehteletko silloinkin, vai kerrotko totuuden?
Kertomatta jättämisellä pyrit suojelemaan paljon enemmän itseäsi, kuin kumppaniasi.
EI!
terv. mies
juttu saattaa tulla tavalla tai toisella esille myöhemmin. siinäs sitten olet sekä petturi että valehtelija.
itse sain tietää mieheni pettäneen kuukausia myöhemmin. en pidä häntä enää minään. jos olisi heti itse tunnustanut rehellisesti, voisi uskoa edes johonkin mitä se puhuu/sanoo. Valehtelu ja salailu tekee tosta vielä törkeemmän. kuitenkaan et voi olla sataprosenttisen varma siitä, tuleeko asia koskaan julki.
pettäminen on tietoinen riski, samoten se, että jättää tunnustamatta tai se että tunnustaa. on itsekästä olla kertomatta. vaikka kuinka olet sitä mieltä että opit ja olet parantanut tapasi, on mielestäni väärin olla kertomatta. sillä ei suojele toista sattumiselta, vaan itseä vastuunkannolta ja tekojensa seurauksilta.
mutta sinä teet niinkuin sydämesi sanoo. itse en petetyn roolissa enää koskaan haluaisi että minulta salataan tuollainen asia, siinä tavallaan tehdään ratkaisu minun puolestani, että olen sellaisen ihmisen kanssa. minun ei anneta itseni päättää, ja suhde perustuu täten valheelliselle pohjalle.
ajattele asiaa vaikka niin, että mitä haluaisit jos sinua oltaisiin petetty .. haluaisitko tietää, vai haluatko elää viattomasti siinä uskossa että kumppanisi on puhdas pulmunen vaikka totuus olisikin aivan toista!