Aiemmin tuomitsin pettämisen täysin ja ehdottomasti. Nyt on ikää, kokemusta ja näkemystä tullut lisää... Olen seurannut vierestä pariinkin kertaan hyvin läheltä kuvion ja itsekin sen sitten joutunut kokemaan karvaimman kautta. Itse petettynä olen ollut syyllinen toisen harha-askeleelle yhtä paljon kuin harha-askeleen ottaja.
On hirvittävän kurjaa että kahden ihmisen aiemmin avoin ja rehellinen suhde voi ajautua tilanteeseen jossa ei ole enää mitään jäljellä. Toinen saattaa vaan porskuttaa täysillä eteenpäin omaa tietään vaikka työssä tai harrastuksessa ja unohtaa hoitaa suhdettaan. Ja unohdettu sitten aikansa tätä tohinaa seurattuaan ja siedettyään saattaa etsiä lohtua muualta. Se on silloin tiedostamotan reaktio: hätähuuto. Ei hyvä suhde tai liitto ole itsestään selvyys. Ei se ole edes kahden kauppa vaan siinä tulee mukaan aina muitakin ihmisiä ja heidän kohtaloitaan (sukulaiset, ystävät), työ, harrastukset jne. Joskus on jaksettava luopua jostain toisesta tärkeästä asiasta jos haluaa parisuhteen toimivan.
Ehkä olen liian ymmärtäväinen, mutta en nyt viitsi koko tarinaani tässä kertoa. Kaikki ei aina vain ole sitä miltä näyttää, muistakaa se ennenkuin itse ulkopuolisena tuomitsette ketään. Kukaan muu ei oikeasti tiedä mikä kahden ihmisen välinen juttu on, joskus eivtä edes nämä ihmiset itse.
Me olemme vain ihmisiä...Kai...
On hirvittävän kurjaa että kahden ihmisen aiemmin avoin ja rehellinen suhde voi ajautua tilanteeseen jossa ei ole enää mitään jäljellä. Toinen saattaa vaan porskuttaa täysillä eteenpäin omaa tietään vaikka työssä tai harrastuksessa ja unohtaa hoitaa suhdettaan. Ja unohdettu sitten aikansa tätä tohinaa seurattuaan ja siedettyään saattaa etsiä lohtua muualta. Se on silloin tiedostamotan reaktio: hätähuuto. Ei hyvä suhde tai liitto ole itsestään selvyys. Ei se ole edes kahden kauppa vaan siinä tulee mukaan aina muitakin ihmisiä ja heidän kohtaloitaan (sukulaiset, ystävät), työ, harrastukset jne. Joskus on jaksettava luopua jostain toisesta tärkeästä asiasta jos haluaa parisuhteen toimivan.
Ehkä olen liian ymmärtäväinen, mutta en nyt viitsi koko tarinaani tässä kertoa. Kaikki ei aina vain ole sitä miltä näyttää, muistakaa se ennenkuin itse ulkopuolisena tuomitsette ketään. Kukaan muu ei oikeasti tiedä mikä kahden ihmisen välinen juttu on, joskus eivtä edes nämä ihmiset itse.
Me olemme vain ihmisiä...Kai...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Teosta on vastuussa tekijä itse, ei kukaan muu. Vaikka meilläkin parisuhteessa oli ehkä vähän 'väljähtynyttä', en voi itse petettynä sanoa syyllistyneeni muuhun kuin liialliseen luottavaisuuteen ja sinisilmäisyyteen. Tästä lähtien ovatkin puolison menot sitten vähän tarkemmassa syynissä.
Ilmaisin oman näkemykseni asiasta. Kyllä pahaan oloon syyllisiä on parisuhteessa tavalla tai toisella usein kaksi. En hyväksy mutta ymmärrän toisinaan.
Minulla on vahva epäilys siitä, että myös minä jouduin entisessä suhteessani petetyksi. Varsinaisesti vedenpitävää todistusaineistoa en koskaan saanut, mutta vahvoja viitteitä kuitenkin.
Suhteemme oli ollut pitkään jo väljähtynyt. Syitä en ala tähän sen enempää etsimään, mutta sen nykyään tiedostan, että minä olin vähintään yhtä syyllinen siihen kuin toinenkin. Tiedän, että mikäli toinen petti minua, se on kokonaan tai lähes kokonaan minun syyni, sanokoon AJFA tai muut mitä tahansa. Tekona en asiaa sinällään hyväksy, mutta nykyään ymmärrän siihen johtaneet syyt. Silloin en ymmärtänyt, en nähnyt, en kuullut. Enkä voi kyllä toista syyttää siitä, etteikö hän omalta osaltaan yrittänyt korjata suhdetta. Tuohon aikaan minäkin luulin, että suhteessa on kaikki minun osaltani hyvin ja toinen vain tekemällä tekee itselleen ongelmia.
Nykyään parisuhdekulttuuri vain on sitä, että pettäjä on aina syyllinen. Oli toinen miten moukka tahansa, niin pettäjä on syyllinen. Pettäjää voidaan osoittaa sormella ja syyllistää, toinen on putipuhdas.
Sitä, joka on valmis osoittamaan minun ex:ni sormella, minä olen valmis kivittämään. Joskus vain on osattava kaivaa roska omasta silmästä.
Minä olen myös saattanut tulla aikaisemmassa suhteessani petetyksi. Mies oli usein öitä pois kotoa. Sanoi, että oli sammunut kaverilleen ja sen aina uskoin. Todellisuudessa minä en voi tietää missä yönsä vietti.
Jos hän olisi pettänyt minua syy olisi ollut täysin hänen. En pysty keksimään mitään itsessäni minä olisi oikeuttanut pettämiseen. Jos oikein kaivan niin ehkä se etten antanut hänen käyttää kaikkia ylimääräisiä rahoja ryyppäämiseen ja muutenkin yritin rajoittaa hänen juomistaan olisi voinut olla HÄNEN mielestään hyvä syy pettää.
Ehkä pitäisi järjestää gallup jossa kysytään mikä on ns. hyvä syy pettää?
a) jos itse olisit petetty
b) jos itse olisit pettäjä
... tästä jutusta. Sori, mutta en nyt vaan löydä jutustasi sitä punaista lankaa? Pitikö siinä olla joku sellainen, koska se oli vastauksena minun viestiini?
Tapauksia on monenlaisia. Ihan hyvähän se on jos löytää itsestä vikaa ja oikeutuksen pettämiseen, mutta aina niin ei ole.
Minun juttuni liippasi osittain sinun juttuasi läheltä, mutta ei kai se varsinainen vastaus tai kysymys siihen ollut.
Tottakai tapauksia on monenlaisia. Kirjoitin vain oman vastineeni alkuperäiseen kirjoitukseen, kun se näytettiin täällä tyrmäävän monien toimesta täysin.
Itse kyllä voin myöntää, että minussa oli syytä toisen mahdolliseen pettämiseen, josta muuten oli vahvempia merkkejä, kuin pelkät yölliset poissaolot. Tietenkin voin jatkaa jaarittelua tai toisen syyttelyä vaikka maailman tappiin saakka.
En tarkoita sitä, että sinun tapauksessasi sinä olisit syyllinen.
Oli mukava huomata että ainakin sinä ymmärsit mitä tarkoitin. Mielipiteitä tietysti on yhtä paljon kuin tapauksiakin ja toisaalta ymmärrän katkeruuden ja syyttelynkin. Itsekin olen siihen sortunut, mutta se ei tuonut kuin pahaa mieltä itselleni.
No just,
Mulla aikalailla sama tilanne.
Itsellä pari pikasyrjähyppyä takana vuosia sitten (ei ikinä enää! päätös on tehty ja se pitää)
Vaimolla vuosia ollut suhde.
Uskottomuus on yleensä seurausta jostain - ellei ole luonnevikainen-, siksi on olellista ymmärtää miksi noin on käynyt.
ja jos on saanut itse "varoituksia", signaaleja - useitakin jopa, niin kyllä peiliin pitää katsoa. Niin minä tein ja teen edelleen.
Toinen asia on sitten, jos petetty herää tajuamaan ja haluaa asioille tehdä jotain, olis se ero tai muu.
Se on sitten jo toien juttu se. Jos pettäjä on liian pitkällä syrjähyppynsä kanssa, niin tilanne on paha.
ja toinen juttu on myöskin- miksei pettäjä sitten ollut vailla eroa heti ja siten puhdistanut pöydän? ehkä hän ei suunnitellut suhdetta ja ajautui siihen ja homma pikkuhiljaa "karkasi käsistä"...?
elämä on kummallista...
Minä en oikein ymmärrä tuota ajautumista. Eikö se pikemminkin ole hakeutumista. Jos huomaat olevasi kiinnostunut jostain ihmisestä hakeudut hänen kanssaan juttusille, suostut/ehdotat tapaamisia jne.
Jos taas haluat olla uskollinen et hakeudu kiinnostavan ihmisen seuraan vaan pikemminkin välttelet häntä kunnes kiinnostus lakkaa.
...on vain pettäjän tapa yrittää selitellä asiaa vähän paremmin päin. Kun pettäjä 'ajautuu' suhteeseen/vieraaseen sänkyyn, hän on vähän niin kuin olosuhteiden uhri eikä häntä silloin voida muka pitää vastuullisena tekemisistään.