Kumma kun mistään löydy aitoja, suoria, söpöjä tyttöjä, jotka ei niin perusta flirttailusta tai muista pakollisista ja turhauttavista sosiaalisista proseduureista ja muodollisuuksista. Sellaisia, joilla ei ole mitään ihmeellisiä oikkuja. Ja äskeisessä ei siis ollut minkäänlaisia taka-ajatuksia.
No myönnetään, että olen. Tai oikeastaan ylpeä siitä ja suhtaudun huumorilla. Tähän ismiin liittyy kuiteskin paljon hyviäkin ominaisuuksia, jotka "normaaleilla" ihmisillä on yleensä aika heikkoja. Olen kuitenkin yleisesti siisti, pitkä ja urheilullinen, muutenkin aika epästereotyyppinen.
Ei kiitos näille nykyisille pintaliitäjänaisille. Eivät todellakaan ole vapauden arvoisia. Yleensäkin sitoutuminen asioihin on tulevaisuudessa tyhmempää kun maailma muuttuu aina vaan nopeammin.
Aivan sama mitä muut ajattelevat, jos seurustelen ja saan koskettaa naista ensimmäisen kerran parinkymmenen vuoden kuluttua(nyt olen 23). Silloin raadollinen markkina-arvo on toista luokkaa, kun henkisesti kasvaneelle yh-äipälle löytyy kunnollinen mies, joka todella välittää, lapsistakin. Ja fyffeäkin johtajalta löytyy enemmän kun niiltä alkoholisoituneilta rentuilta, jotka aikoinaan olivat niin ihania. No koko juttu tietysti vähän kärjistettynä. Eikä kyse ole niinkään luuseriudesta. Sehän on epäonnistumista tavoitteissa.
Sinkkuus kuitenkin on tavoiteeni ja paras vaihtoehto, jos ketään ei spontaanisti löydy, eikä niin ainakaan löydy. Turhaa kuluttaa elämää etsimiseen tai toisaalta hätiköidä yhteiskunnan painostuksen takia, vain että pääsisi toimimattomaan parisuhteeseen. Sitä kai se todellinen arki on.
No myönnetään, että olen. Tai oikeastaan ylpeä siitä ja suhtaudun huumorilla. Tähän ismiin liittyy kuiteskin paljon hyviäkin ominaisuuksia, jotka "normaaleilla" ihmisillä on yleensä aika heikkoja. Olen kuitenkin yleisesti siisti, pitkä ja urheilullinen, muutenkin aika epästereotyyppinen.
Ei kiitos näille nykyisille pintaliitäjänaisille. Eivät todellakaan ole vapauden arvoisia. Yleensäkin sitoutuminen asioihin on tulevaisuudessa tyhmempää kun maailma muuttuu aina vaan nopeammin.
Aivan sama mitä muut ajattelevat, jos seurustelen ja saan koskettaa naista ensimmäisen kerran parinkymmenen vuoden kuluttua(nyt olen 23). Silloin raadollinen markkina-arvo on toista luokkaa, kun henkisesti kasvaneelle yh-äipälle löytyy kunnollinen mies, joka todella välittää, lapsistakin. Ja fyffeäkin johtajalta löytyy enemmän kun niiltä alkoholisoituneilta rentuilta, jotka aikoinaan olivat niin ihania. No koko juttu tietysti vähän kärjistettynä. Eikä kyse ole niinkään luuseriudesta. Sehän on epäonnistumista tavoitteissa.
Sinkkuus kuitenkin on tavoiteeni ja paras vaihtoehto, jos ketään ei spontaanisti löydy, eikä niin ainakaan löydy. Turhaa kuluttaa elämää etsimiseen tai toisaalta hätiköidä yhteiskunnan painostuksen takia, vain että pääsisi toimimattomaan parisuhteeseen. Sitä kai se todellinen arki on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin sitä voi toivoa, että toisella kierroksella olisi jo kysyntää jos jaksaa siihen asti pitää itsensä katkeroitumattomana ja keskittyä tekemään itselleen mielenkiintoisia asioita. Valitettavasti täälläkin näkyy niitä miehiä, joiden energiasta suurin osa menee muiden syyllistämiseen. Ymmärrän kyllä sen tunteen mikä tuota aiheuttaa kun itsekin on varmaan melko samassa tilanteessa, mutta ei tuo kovin rakentava suhtautumistapa ole.
miksi haluaisit 20 vuoden päästä yhtään mitään vakavaa naiselta joka arvostaa enemmän niitä kuuluisia renttuja? sinut siis poljetaan maahan ja sen jälkeen menet hattu kourassa pyytämään anteeksi?
sekavin, mitä olen koskaan lukenut, eli montakohan kirkasta pulloa on tullut juotua?
On todellakin yksi lysti mitä muut miettivät aikataulustasi.
Jos nykyinen elämänrytmisi ei tuo sopivia tilaisuuksia eteen niin siihen ehkä jotain lisäystä kuitenkin?