Tämä viesti on tarkoitettu itselleni muistikirjaksi alkavassa remontissa. Tallennan sen julkisesti nettiin, jotta se säilyy itselleni todisteena.
Painoa on tullut toukokuun alusta 3,0 kg lisää. Tämä tarkoittaa ajalla touko-elokuu: 3 kg/4kk = 0,75 kg/kk = 0,19 kg/vko. Eli ”viattomat” 200 g ekstraa viikossa tekee 4:ssä kuukaudessa jo kokonaiset 3 kiloa, joka näkyy jo selvästi ulospäin, kun jo ennestään oli selvää pyöreyttä. Jos sama tahti jatkuu, jouluna lisäpainoa on toukokuuhun verrattuna: 3 4*0,75 kg = 6 kg eli painan 68 kg. Ällistyttävää.
Huom! Toukokuussakin ylimääräistä ihannepainosta oli jo vähintään 5 kg (jopa 8 kg, riippuu mihin rajan asettaa), joten jouluna varsinaista ylipainoa olisi tällä tahdilla jo min. 11 kg, mikä on täysin sopimatonta.
Asetan tavoitepainokseni 58,0 kg tällä erää. Tavoite on saavutettava ensi toukokuuhun mennessä. Alkuperäinen tavoite 54 kg odottakoon ensimmäistä etappia.
Miten tavoitteeseen päästään? Ratkaisu: Television katsominen saa jäädä minimiin. Valitsen alkuviikosta ne ohjelmat, jotka haluan ehdottomasti katsoa (max 5 h), muulloin televisio on kiinni! Jäljelle jäävän ajan käytän ulkona liikkumiseen, kävelyyn ja vaikkapa terassilla istuskeluun. Tuleepa ainakin raitista ilmaa, vaikka vain istuisin ulkona. Lisäksi laitan aikatauluuni 2–4 liikuntakertaa viikossa jumppasalilla. Ja näistä aikatauluista pidetään kiinni; vain ylitsepääsemätön ripuli tai kuume saa estää salille menon. Yleensä tähän asti ”esteet” ovat olleet käytännössä tekosyitä väsymyksestä johtuen. Vaikka jumpassa käynti ei laihduttaisi itsessään, se pitää ainakin poissa television ja jääkaapin äärestä ja antaa ryhtiä elämään.
Syöntirutiinit muuttuvat siten, että syön päivällä kevyemmin. Siis työpaikkaruokalassa pienennän selvästi annoskokoa. Kotona töistä tullessa pyrin syömään jonkin pienen lämpimän aterian. Tämä siis otettava huomioon kaupassa käynnin yhteydessä, jotta kaapista löytyy aineksia ruuanlaittoon. Helppoja aterioita voisivat olla esim. yksinkertainen ja vähärasvainen makaronilaatikko, keitot (joita tähän asti olen laittanut todella harvoin) ja salaatit (joita niitäkin olen tehnyt todella vähän). Kuitenkin sen verran ruokaisaa, että nälkä lähtee.
Kaupassa vältän kulkemasta suklaahyllyn ohitse, koska mieliteot ovat voimakkaita. Kerran viikossa sallin itselleni suklaalevyn (pienen, ei siis Fazerin 200 g levyä), mutta sipsejä kieltäydyn ostamasta. Olen aina todennut, että yksin pussillisen ahmittuani niistä tulee joka ikinen kerta kokonaisvaltainen paha olo, kuvotus ja häpeä, miksi ihmeessä siis jatkaisin niiden ostamista? Vähennän myös leivän ja runsasenergisen aamupalamyslin syöntiä. Vähärasvaista jugurttia ja juustoa syön edelleen kalsiumin saannin turvaamiseksi. Iltapalaksi otan vaikkapa omenaa (nyt vieläpä omasta puusta), kiiviä, jugurttia tai maitokaakaota. Lasi vettä tulee aina olla käden ulottuvilla.
Tämä remontti alkaa tästä päivästä 7.9.2006, klo 10:49 lukien. Tätä sopimusta sitoudun noudattamaan julkisen häpeän uhalla.
M.P.
Painoa on tullut toukokuun alusta 3,0 kg lisää. Tämä tarkoittaa ajalla touko-elokuu: 3 kg/4kk = 0,75 kg/kk = 0,19 kg/vko. Eli ”viattomat” 200 g ekstraa viikossa tekee 4:ssä kuukaudessa jo kokonaiset 3 kiloa, joka näkyy jo selvästi ulospäin, kun jo ennestään oli selvää pyöreyttä. Jos sama tahti jatkuu, jouluna lisäpainoa on toukokuuhun verrattuna: 3 4*0,75 kg = 6 kg eli painan 68 kg. Ällistyttävää.
Huom! Toukokuussakin ylimääräistä ihannepainosta oli jo vähintään 5 kg (jopa 8 kg, riippuu mihin rajan asettaa), joten jouluna varsinaista ylipainoa olisi tällä tahdilla jo min. 11 kg, mikä on täysin sopimatonta.
Asetan tavoitepainokseni 58,0 kg tällä erää. Tavoite on saavutettava ensi toukokuuhun mennessä. Alkuperäinen tavoite 54 kg odottakoon ensimmäistä etappia.
Miten tavoitteeseen päästään? Ratkaisu: Television katsominen saa jäädä minimiin. Valitsen alkuviikosta ne ohjelmat, jotka haluan ehdottomasti katsoa (max 5 h), muulloin televisio on kiinni! Jäljelle jäävän ajan käytän ulkona liikkumiseen, kävelyyn ja vaikkapa terassilla istuskeluun. Tuleepa ainakin raitista ilmaa, vaikka vain istuisin ulkona. Lisäksi laitan aikatauluuni 2–4 liikuntakertaa viikossa jumppasalilla. Ja näistä aikatauluista pidetään kiinni; vain ylitsepääsemätön ripuli tai kuume saa estää salille menon. Yleensä tähän asti ”esteet” ovat olleet käytännössä tekosyitä väsymyksestä johtuen. Vaikka jumpassa käynti ei laihduttaisi itsessään, se pitää ainakin poissa television ja jääkaapin äärestä ja antaa ryhtiä elämään.
Syöntirutiinit muuttuvat siten, että syön päivällä kevyemmin. Siis työpaikkaruokalassa pienennän selvästi annoskokoa. Kotona töistä tullessa pyrin syömään jonkin pienen lämpimän aterian. Tämä siis otettava huomioon kaupassa käynnin yhteydessä, jotta kaapista löytyy aineksia ruuanlaittoon. Helppoja aterioita voisivat olla esim. yksinkertainen ja vähärasvainen makaronilaatikko, keitot (joita tähän asti olen laittanut todella harvoin) ja salaatit (joita niitäkin olen tehnyt todella vähän). Kuitenkin sen verran ruokaisaa, että nälkä lähtee.
Kaupassa vältän kulkemasta suklaahyllyn ohitse, koska mieliteot ovat voimakkaita. Kerran viikossa sallin itselleni suklaalevyn (pienen, ei siis Fazerin 200 g levyä), mutta sipsejä kieltäydyn ostamasta. Olen aina todennut, että yksin pussillisen ahmittuani niistä tulee joka ikinen kerta kokonaisvaltainen paha olo, kuvotus ja häpeä, miksi ihmeessä siis jatkaisin niiden ostamista? Vähennän myös leivän ja runsasenergisen aamupalamyslin syöntiä. Vähärasvaista jugurttia ja juustoa syön edelleen kalsiumin saannin turvaamiseksi. Iltapalaksi otan vaikkapa omenaa (nyt vieläpä omasta puusta), kiiviä, jugurttia tai maitokaakaota. Lasi vettä tulee aina olla käden ulottuvilla.
Tämä remontti alkaa tästä päivästä 7.9.2006, klo 10:49 lukien. Tätä sopimusta sitoudun noudattamaan julkisen häpeän uhalla.
M.P.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... ja lupauksesi merkille pantu. Pistä merkille aina NettiTuomarin tuomitseva katse, jos kätesi lähestyy kaupassa sipsipusseja tai liian isoja suklaalevyjä...
t. NettiTuomari
Hyvä juttu että olet huomannut ajoissa tuon painon nousun ja rupeat jarruttamaan sitä.Minä nimittäin kävin aivan vastikään keskustelun tuttavan kanssa juuri tästä aiheesta.Kun tuli ilmi että olen laihduttamassa hän sanoi että ei se nyt paljon ole jos joku kilo tulee lisää. Minä hänelle opastin että laske siitä jos muutamassa kuukaudessa tulee 3 kg niin paljonko se tekee vuositasolla. Sitten hänkin alkoi jo ymmärtää että pitemmän päälle tulee lihavaksi, niinkuin minulle on käynyt!
Paljon paljon sinulle kannustusta sopimuksen pitämisessä! Täällä me sinua tarkkaillaan..
(eikä siitä nyt maailma kaadu jos joskus lipsahtaa, paalaa vaan taas kaidalle polulle)