en kyllä ymmärrä ystävääni.ei vastaile viesteihin eikä muutenkaan pidä enää yhteyttä.olemme tunteneet lapsesta asti.nyt kyselin kuulumisia ja ei ole vastannut,tekstiviestillä laitoin.no en kyllä enää laita viestejä enkä ota yhteyttä muutenkaan.kun tuntuu ettei häntä voi vähempää kiinnostaa.loukkaa...!!mutta hänestä tullut pomottaja ja pitäisi aina saada viimonen sana sanoa.minusta se ei kuulu ystävyyteen.eikö nykyään ihmiset osaa olla ystäviä,että jaksaisi kuunnella aidosti,eikä vain omia juttuja kertoa.surettaa.ja sitten tuntuu että jos hänen elämässään on jotain menossa,kriisinpoikasta tms.hihmettelen vain...
ystävä ei pidä yhteyttä
surusilmä
71064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vähän sama homma, ei kukaan koskaan vastaa. Parasta olisi puhua suoraan tietty, mutten haluaisi painostaa ihmisiä tekemään jotain mitä ne ei halua. Silti: kysyn niiltä suoraan että missä mättää. Suosittelen aina puhumaan suoraan. Yritä saada yhteys kaveriis. Kysy.
jos vaan sais kysyttyä.tuntuu että hän voi olla vaikka kuinka törkeä tahansa.kerrankin sanoin kun lenkille lähdimme että tulen jo häntä vastaan että olen heiän kodin lähellä.no ystävä soittikin lenkin alussa toiselle tuttavalleen.joo,mukava loi kävellä kun hän puhui toiselle kännykkään.oisin itse soittanut vasta kotona en silloin kun tietää että toinen kaveri on tulossa.aikuiselta outoa käytöstä.tuntuu ettei hän enää arvosta tätä ystävyyttä...
joka vain kaataa omat murheensa toisen niskaan? Nimittäin itse lemppasin tälläsen lapsuuden kaverin. Aina oli hänellä murhetta, jota kuunnella. Vuodesta toiseen. Milloin oli kotiasiat rempallaan,poikaystävä löi. Naimisiinkin ehti ja mies linnakundi.... loputonta listaa. JA paras piirre "ystävässäni" oli, että hän kehtasi nauraa aina rivien välissä tälle murheiden kuuntelijalle.. Ei paljon olis varaa, noilla meriiteillä.
Nimimerkillä puhelinnumeronsa vaihtanut
molemminpuolista kuuntelemista ollut.mutta muuttui ylimieliseksi,sitten taas ystävä kun oli vaikeeta,kuuntelin.nyt itse hänellä oli paremmin ja ylimielisyys palasi.hänestä alkoi huomaamaan että vain omat asiat kiinnostaa.en sano olevani parempi ystävänä,vaan miehenikin ihmetteli kun hänestä ei ole kuulunut mitään.mutta arvostelee kaikesta,itselle tulee olo että pitää puolustaa itseäni.
omasta kokemuksestani voin sanoa, että ihan turhaan yrität ottaa yhteyttä. Itse yritin myös soitella ja laittaa viestiä ystävälleni joka teki saman tempun, eikä vastausta. selvä merkki, ettei halua olla enää missään tekemisissä..
Sun ei kai auta muu kuin sanoa suorat sanat sille näistä asioista mitä olet huomioinut siinä ja tässä teidän ystävyydessä. Sanot suoraan että jos häntä ei vois vähempää kiinnostaa teidän ystävyys, niin se on parasta pistää sitten jäihin.
Menneisyys on menneisyyttä ja tulevaisuus on nyt!
Varmasti ajan myötä tuollaiset aina selviää,ja pahaltahan sellainen tuntuu siitä jolla olisi haluja ottaa yhteyttä.
Aina tarvitsee kuitenkin muistaa että toisella saattaa olla kiperä elämän tilanne tai muuten kovaa,,
Itse pahoitin usein mieleni kun lapsuuden kaveri ei halunnut pitää yhteyksiä,päätin unohtaa samalla tavalla koko kaverin.
Kymmenien vuosien päästä hän ottikin yllättäen yhteyttä ja ehdotti tapaamista,silloin jouduin puntaroimaan mielessäni menenkö vai en.
Päätin mennä ja se kannatti.
Kaikelle on aina aikansa ja paikkansa,ja on tavallaan itsekästä vaatia yhteyden pitoa juuri silloin kun sitä itse haluaa.
Olen usein myös pettynyt kavereihini,olen kauan odottanut tapaamistamme ja kun se aika vihdoin koittaa onkin kaverini ollut kiinnostuneempi muista seurueessa kuin itse minusta,ollut tavallaan välinpitämätön seurastani..
Sellaisiakin olen miettinyt ja ajatellut,kun toisaalta se on kaveri mutta onko se silti aito kaveri.
Sitä tahtomattaan puntaroi kaveruutta sillä onko kaveri yhtä läheinen kaveri minulle kun minä sille.
Sellaista se elämä on,kaikki ei mene koskaan kuten haluaisi,asiat on vaan hyväksyttävä tai unohdettava koko kaveruus.
Itse olen hyväksynyt ja löystyttänyt kaulustani turhista asioista.