luovutanko liian helposti?

Kuinka monta kertaa pitää ottaa kaveriin yhteyttä?
Olen ottanut peräkkäin jo monta kertaa, aina minun aloitteesta nähdään tai jutellaan. Nyt olen taas pyytänyt jo kolme-neljä kertaa käymään tai näkemään, mut aina on ollut jokin este, mut on luvannut mielellään silti tulla tai nähdä. En halua enää kysyä, ennenkuin hän itse ottaa yhteyttä, mutta aikaa vaan kuluu eikä mitään tapahdu. Olen siinä pisteessä, että tiedän, että tämä juttu lopahtaa nyt, jos en enää tee mitään!

Syyt on olleet aivan ymmärrettäviä, mut on hänellä ollut jo niin paljon aikaa, että jos olisi halunnut tehdä asialle jotakin, niin olisi ehtinyt.

Toisaalta tulee uhma, etten varmasti ota häneen yhteyttä, ennekuin hän ottaa, mutta kun ei ota, toisaalta tietää, että siinä menee kaveri, jos ei tee mitään.

On oma vika, jos on "opettanut" toisen sellaisille tavoille, että minä otan aina yhteyttä, mutta tavallaan myös omasta päätöksestä kiinni onko tämä kaveruus nyt sitten tässä.
Tuntuu, että teki kumman ratkaisun hyvänsä, niin se on silti väärin..
2391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kannattaisi sanoa samat sanat kaverillesi mitä olet tänne kirjoittanut. Jos et halua päin naamaa sanoa, niin tiputa luukusta kirje tai laita tekstari. Sanot vaan suoraan, että sä olet kyllästynyt aina olemaan se joka ottaa yhteyttä. Sanot sille että teidän kaveruus näyttää todellkin olevan kiinni sun yhteydenotoista ja ehdotuksista. Sanot sille suoraan, että se on seuraavalla kerralla hänen vuoronsa ottaa yhteyttä ja ehdottaa tapaamista.

Äänestä

Mä en tiedä onko tästä yhtään apua, mutta tunnistin itseni tosta tilanteesta. Mutta mä olenkin se osapuoli, joka odottaa, että toinen pitää yhteyttä. Mä tiedän, että sen on raivostuttavaa. Mä olen juuri aloittelemassa uutta kaveruutta, ja tämä mun kaveri joutuu olemaan se, joka ehdottaa yhteistä tekemistä. On olemassa kolme syytä, miksi se en ole minä, joka ehdottaa jotain.

Ensinnäkin olen epävarma. Vaikka haluaisinkin ottaa yhteyttä ei mieleeni kertakaikkisesti tule mitään järkevää asiaa. En tiedä, pitäisikö minun kysyä uutta kaveriani kahville (entä jos hän ei juo kahvia) vai pitäisikö ehdottaa jumpalle menoa (entä jos hän ottaa sen vihjeenä). Lopulta päädyn siihen tulokseen, etten ota yhteyttä ennen kuin tiedän varmasti, että hän haluaa juuri tehdä sitä, mitä ehdotan.

Toiseksi, olen ollut aikaisemmin juuri sellaisessa ystävyyssuhteessa, jossa olin alistettu tekemään mitä toinen "käski". Totuin järjestelemään asiat niin, että pystyin olemaan ja tekemään ystäväni kanssa sellaisia asioita joita hän halusi. En koskaan kyseenalaistanut, enkä sen kummemmin miettinyt mitä tehtiin, kunhan oltiin yhdessä.

Kolmanneksi, olen joskus joutunut perumaan tapaamisen kiireideni vuoksi. Tuntuu, että hän on loukkaantunut, enkä uskalla ottaa yhteyttä, ennen kun tilanne tasoittuu (ja senhän huomaa vain siitä, kun hän ottaa yhteyttä seuraavan kerran). On jotenkin noloa joutua torjumaan toisen ehdotus. Pelottaa, että jos itse ehdotan jotain, hän ei suostu, koska itse kieltäydyin viime kerralla. Tiedän, että se kuulostaa monimutkaiselta.

Mä uskon, että jos vaan jaksat, niin tilanne muuttuu ajan myötä. Mäkin olen jo hieman "parantunut taudistani" ja uskallan herkemmin tarttua luuriin.
TSEMPPIÄ!!! :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ankka' kirjoitti:

Kuinka monta kertaa pitää ottaa kaveriin yhteyttä?
Olen ottanut peräkkäin jo monta kertaa, aina minun aloitteesta nähdään tai jutellaan. Nyt olen taas pyytänyt jo kolme-neljä kertaa käymään tai näkemään, mut aina on ollut jokin este, mut on luvannut mielellään silti tulla tai nähdä. En halua enää kysyä, ennenkuin hän itse ottaa yhteyttä, mutta aikaa vaan kuluu eikä mitään tapahdu. Olen siinä pisteessä, että tiedän, että tämä juttu lopahtaa nyt, jos en enää tee mitään!

Syyt on olleet aivan ymmärrettäviä, mut on hänellä ollut jo niin paljon aikaa, että jos olisi halunnut tehdä asialle jotakin, niin olisi ehtinyt.

Toisaalta tulee uhma, etten varmasti ota häneen yhteyttä, ennekuin hän ottaa, mutta kun ei ota, toisaalta tietää, että siinä menee kaveri, jos ei tee mitään.

On oma vika, jos on "opettanut" toisen sellaisille tavoille, että minä otan aina yhteyttä, mutta tavallaan myös omasta päätöksestä kiinni onko tämä kaveruus nyt sitten tässä.
Tuntuu, että teki kumman ratkaisun hyvänsä, niin se on silti väärin..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu