On varmaankin paljon syitä pettämiseen, mutta en aio niitä tässä selitellä. Myönnän pettäneeni ja jääneeni kiinni siitä. Olen kuitenkin pohtinut syytä miksi narahdin. Olen edelleenkin varma, että minua ei olisi millään paljastettu ellen itsekin olisi paljastumista jollain tasolla halunnut.
Olin mielestäni päätynyt tilanteeseen, jossa mikä tahansa muu vaihtoehto alkoi tuntua paremmalta, jossa uskottomuuskin oli parempi kuin jatkaa samaa rataa. Otin sitten toisen suhteen, enkä aikonut siinä paljastua. Itseasiassa taisin hetken pitää kolmattakin suhdetta rinnakkain. Näin meni muutama vuosi. Sitten kakkonen lähti kokeilemaan muita. Olin taas etsimässä ystävää.
Olin kuitenkin jättänyt huomioimatta erään seikan. Seikan jonka vuoksi minut sitten paljastettiin. Siis minulla oli ystävä hakusessa, kolme kk:ta kunnes löysin etsimäni. Samalla kuitenkin löysin enemmän, löysin Sydänystävän. Siinä sitä sitten oltiin, niin maan perusteellisen rakastuneina. Siinä tilassa halusi jo huutaa kaikille olen rakastunut. Sovittiin kumminkin, ettei huudeta.
Ei siinä enää mikään auttanut, rakkaus muutti meidän molempien olotilan "eläväksi". Eikä tuo uusi tuli jäänyt moneltakaan meidän ympärillä huomaamatta. Yksi ynnä yksi ynnä ympäristön kateus meidän onnesta johti meidän paljastamiseen.
Oli kai jollain tapaan meidän rakastuneiden onnikin, että meidät paljasti ulkopuolinen. Olisi se sittenkin ollut vaikeaa sanoa toiselle "sori rakastuin niin, että lähden tästä". Asian siirtyminen olisi näin jälkikäteen sanoen ollut elämän hukkaan heittämistä.
Olin mielestäni päätynyt tilanteeseen, jossa mikä tahansa muu vaihtoehto alkoi tuntua paremmalta, jossa uskottomuuskin oli parempi kuin jatkaa samaa rataa. Otin sitten toisen suhteen, enkä aikonut siinä paljastua. Itseasiassa taisin hetken pitää kolmattakin suhdetta rinnakkain. Näin meni muutama vuosi. Sitten kakkonen lähti kokeilemaan muita. Olin taas etsimässä ystävää.
Olin kuitenkin jättänyt huomioimatta erään seikan. Seikan jonka vuoksi minut sitten paljastettiin. Siis minulla oli ystävä hakusessa, kolme kk:ta kunnes löysin etsimäni. Samalla kuitenkin löysin enemmän, löysin Sydänystävän. Siinä sitä sitten oltiin, niin maan perusteellisen rakastuneina. Siinä tilassa halusi jo huutaa kaikille olen rakastunut. Sovittiin kumminkin, ettei huudeta.
Ei siinä enää mikään auttanut, rakkaus muutti meidän molempien olotilan "eläväksi". Eikä tuo uusi tuli jäänyt moneltakaan meidän ympärillä huomaamatta. Yksi ynnä yksi ynnä ympäristön kateus meidän onnesta johti meidän paljastamiseen.
Oli kai jollain tapaan meidän rakastuneiden onnikin, että meidät paljasti ulkopuolinen. Olisi se sittenkin ollut vaikeaa sanoa toiselle "sori rakastuin niin, että lähden tästä". Asian siirtyminen olisi näin jälkikäteen sanoen ollut elämän hukkaan heittämistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Blondi pisti ystävänpäiväkirjeen kotiosoitteeseen, vaaleanpunaisessa kuoressa. Ja oma nimi alle. Vaimo avas mulle osoitetun kirjeen, tykkäs kyttyrää ja soitti numerotiedusteluun. Sitten soitti blondille, jonka selitykset ei menny läpi. Lopulta blondi oli myöntänyt suhteen olevan totta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000019450512
Joku näkyy heti kierrättävän aloituksia. Ei ole ainut tapaus tämäkään. Ja ihan vaan vedätyksen vuoksi. No sellaista se taitaa olla kun ei ole omaa älyä pettämisessäkään. On kai se tämäkin tapa kostaa pettymyksensä :)
Jäin kiinni koska en ollut lukenut käsikirjaa.
hahahuahhaa
Voi V :S
miksi jäit kiinni!!?? Peiliin katsomisen paikka ja syvälle!!!
:DDD