Alku oli onnellista aikaa, tuntu että nyt lopultakin vierellä on se aidosti oikea kun meni hyvin ja kaikki oli niinkuin pitikin minun työttömyyttäni lukuunottamatta.
Pikkuhiljaa sitten alkoi tulemaan jotain riidantapaista joka johtui pääasiassa siitä että kumppanini alkoi kyykyttämään aina vain enemmän ja enemmä.
Kyykytys oli sellaista että yhtä-äkkiä jokin asia esim. iltaisin television katselu muuttui siten että televisio oli tyyliin sammutettava kun kumppani alkoi nukkumaan. (ennen ensimmäisiä riitoja se ei haitannut häntä tippaakaan)
Samoin vaikkapa tupakoinnin kanssa kävi että aiemmin hän sanoi että polta vain ikkunasta ja autossakin polttaminen oli hänestä ihan ok, sitten kun tuli riitaa niin hän lateli vaihtoehdot: "et polta kuin ulkona, et ikkunassa et autossa muutoin anna avaimet ja häivy." (asunto ja auto on hänen nimissään koska mitäpä sitä työttömällä olisi ollut varaa laittaa)
Myös auton yhteinen käyttö oli alussa ihan ok mutta myöhemmin se muuttui sellaiseksi ettei voinut laskea mitään sen varaan että olisin saanut käyttää autoa tarvittaessa koska jos hän oli pahalla päällä minulle niin ei puhettakaan että olisi ollut mahdollista saada autoa vaikkei hän tarvinnutkaan sitä.
Ei muutakuin ota pyörä ja lähde ajamaan oli paukkupakkanen tai hitonmoinen vesisade koska kumppani halusi näin kyykyttää minua koska oli huomannut että hänellä oli valta siihen.
Nyt se niin ihana ja rakastava kumppani on ajanut suhteen siihen pisteeseen ettei tämä voi jatkua enää näin koska vaikka aiemmin elämässäni minulla on ollut vaikeaa ja isoja pettymyksiä niin raja se on siinäkin kuinka paljon minua voi kyykyttää.
Myönnän rehellisesti että minussakin on ollut syytä niihin riitoihin mutta kuitenkin suurin syy on siinä ainaisessa ja alati enenevässä kyykytyksessä niin ettei tämä voi jatkua näin.
Mitä ihmettä minä voin enää tehdä?
Olen sanonut kumppanilleni kymmeniä kymmeniä kertoja siitä kyykytyksestä mutta hän ei voi myöntää mitään eikä edes yritä lopettaa sitä.
Kumppanillani on ollut ennen suteemme alkamista masennusta ja on syönyt lääkettä siihen mutta epäilen ettei hän enää syö niitä koska hän on muuttunut lähestulkoon aivan eri ihmiseksi jolla ei ole mitään tunteita.
Minulla on ollut hiton isoja vastoinkäymisiä elämäni varrella ja nyt on alkanut tuntumaan siltä että elämänhalu hiipuu koska ennemmin tai myöhemmin asiat kohdallani menevät pilalle teimpä minä mitä hyvänsä.
Tänäänkin katselin korkealta katolta työpaikallani ja mietin ihan oikeasti tosissani että lopetanko tämän ikuisen vastoinkäymisten tuhoaman elämän ja annan muiden jatkaa täällä. (nykyisin minulla on vakituinen ja ihan hyväpalkkainen työ)
En vielä hypännyt mutta nyt olen niin lopussa että se hetki saattaa koittaa ihan milloin vain jolloin en enää jaksa.
Pikkuhiljaa sitten alkoi tulemaan jotain riidantapaista joka johtui pääasiassa siitä että kumppanini alkoi kyykyttämään aina vain enemmän ja enemmä.
Kyykytys oli sellaista että yhtä-äkkiä jokin asia esim. iltaisin television katselu muuttui siten että televisio oli tyyliin sammutettava kun kumppani alkoi nukkumaan. (ennen ensimmäisiä riitoja se ei haitannut häntä tippaakaan)
Samoin vaikkapa tupakoinnin kanssa kävi että aiemmin hän sanoi että polta vain ikkunasta ja autossakin polttaminen oli hänestä ihan ok, sitten kun tuli riitaa niin hän lateli vaihtoehdot: "et polta kuin ulkona, et ikkunassa et autossa muutoin anna avaimet ja häivy." (asunto ja auto on hänen nimissään koska mitäpä sitä työttömällä olisi ollut varaa laittaa)
Myös auton yhteinen käyttö oli alussa ihan ok mutta myöhemmin se muuttui sellaiseksi ettei voinut laskea mitään sen varaan että olisin saanut käyttää autoa tarvittaessa koska jos hän oli pahalla päällä minulle niin ei puhettakaan että olisi ollut mahdollista saada autoa vaikkei hän tarvinnutkaan sitä.
Ei muutakuin ota pyörä ja lähde ajamaan oli paukkupakkanen tai hitonmoinen vesisade koska kumppani halusi näin kyykyttää minua koska oli huomannut että hänellä oli valta siihen.
Nyt se niin ihana ja rakastava kumppani on ajanut suhteen siihen pisteeseen ettei tämä voi jatkua enää näin koska vaikka aiemmin elämässäni minulla on ollut vaikeaa ja isoja pettymyksiä niin raja se on siinäkin kuinka paljon minua voi kyykyttää.
Myönnän rehellisesti että minussakin on ollut syytä niihin riitoihin mutta kuitenkin suurin syy on siinä ainaisessa ja alati enenevässä kyykytyksessä niin ettei tämä voi jatkua näin.
Mitä ihmettä minä voin enää tehdä?
Olen sanonut kumppanilleni kymmeniä kymmeniä kertoja siitä kyykytyksestä mutta hän ei voi myöntää mitään eikä edes yritä lopettaa sitä.
Kumppanillani on ollut ennen suteemme alkamista masennusta ja on syönyt lääkettä siihen mutta epäilen ettei hän enää syö niitä koska hän on muuttunut lähestulkoon aivan eri ihmiseksi jolla ei ole mitään tunteita.
Minulla on ollut hiton isoja vastoinkäymisiä elämäni varrella ja nyt on alkanut tuntumaan siltä että elämänhalu hiipuu koska ennemmin tai myöhemmin asiat kohdallani menevät pilalle teimpä minä mitä hyvänsä.
Tänäänkin katselin korkealta katolta työpaikallani ja mietin ihan oikeasti tosissani että lopetanko tämän ikuisen vastoinkäymisten tuhoaman elämän ja annan muiden jatkaa täällä. (nykyisin minulla on vakituinen ja ihan hyväpalkkainen työ)
En vielä hypännyt mutta nyt olen niin lopussa että se hetki saattaa koittaa ihan milloin vain jolloin en enää jaksa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyppää sen kumppanisi kelkasta.
Ei kukaan ansaitse tuollaista kohtelua.
Elämä vielä hymylee sinulle, usko vaan.
mieltä. Hankkiudu kauas tuollaisesta ihmisestä, joka tieten tahtoen pilaa toisen elämän.
Tuosta nyt ei tie voi viedä muuta kuin ylöspäin.
Älä anna hänen tuhota itseäsi!
Hankkiudu mahdollisimman pian eroon tuollaisesta miehestä. Pitkän päälle siitä ei seuraa sinulle mitään hyvää. Terveys vaan menee.
Kunnan kautta voisit yrittää saada oman vuokra-asunnon itsellesi.
Miehessäsi on narisistisia ominaisuuksia,joka on mahdoton yhtälö toimivan perisuhteen kannalta,joten juokse pois ja lujaa ja pian !
lisää tietoja löydät www.narsistienuhrientuki.info
pi myöhään ku ei milloinkaan!
Kuulostaa siltä et teille on tulossa perheenlisäystä?
Miksi sinusta tuntuu nuo kirjoittamasi asiat pahalta?Sinun kumppanisihan ajattelee sinunkin terveyttä kun ei anna sisätiloissa röökata ja pistää sut pyöräileen.
"En vielä hypännyt mutta nyt olen niin lopussa että se hetki saattaa koittaa ihan milloin vain jolloin en enää jaksa."
Lueppa kirjoituksesi ja havahdu huomaamaan missä jamassa olet. Sinulla on epätyydyttävä parishde, jonka seurauksena olet jo luopumassa kaikkein kalleimmasta omaisuudestasi, elämästä. Nyt alat toimia ja pistät asiasi kuntoon. Hommaat itsellesi oman asunnon, onhan sinulla vakituinen työ, sinä selviät.Huomaat eron menneeseen kun asut itseksesi ilman "kyykyttävä" suhdetta, katsot kahvikupposen ääressä kotiasi ja huokaat, miksen tehnyt tätä jo paljon aiemmin. Onni on pieniä asioita. :-)
Kenekään ei tarvitse alistua tuollaiseen käyttäytymiseen toisen puolelta.
Henkinen väkivalta on sairasta.
...näin eli ero otettiin ja samoista syistä kun sää kirjoittelet mut minä olin se joka yksiössä patisti telkkari laittaan kiinni kun se valo häikäs ja äänet tietysti kans yms.mut jos olis joku fiksu sanonut et korvatulpat on ihanat ja silmälaputkaan ei ole mikään hankala juttu oltas monelta säästytty..........oltiin aika nuoria.
Minä aloin myös sit rajotaan miehen kaljotteluakin yms.epäterveellisiä juttuja yritin ohjeistaa mut "vittuiluna otti"...........
erohan siis tuli.
Kunnes 3v.jälkeen tavattiin kapakassa, sainkin kunniaa kaikkien yhteisten ystävien kuullen tältä mieheltä näistä terveellisyys yrityksistä ja hän pyysi minulta anteeksi sanoi et parempaa naista saa hakea.
Hän on sitten minun yksi ystävistäni nykyään(itse olin sitä mieltä etten halua muuta)
Siis näinkin voi käydä kun järki tulee päähän!
... sinulla jos tuollaisia ajattelet.
Mikäs ongelma siinä on sitten mennä ulos polttamaan..? Autossa polttaminen ei tulisi itselläni mieleenkään jos joku ei polttava ihminen olisi kyydissä (eikä kyllä muutenkaan kun haisee niin hemmetin pahalta sitten).
TV:stä sanot takaisin, että laitat kyllä hiljemmalle mutta et pois päältä... ei ole ennenkään haitannut, niin miksi nyt haittaisi. Vaihtoehtoisesti hanki sille korvatulpat!
Ja jos nyt olet kerran hyväpalkkaisessa työssä niin osta oma auto, jos toinen ei anna lainaksi. Kumppanisi on kyllä lapsellinen jos noin käyttäytyy, varsinkin jos itse ei käytä autoa.
Tuo loppuosa on sitten täyttä bullshittia, jonka ajattelemisenkin lopetat tuohon paikkaan.
Luuletko olevasi ainoa ihminen, kenelle on tapahtunut todella pahoja asioita ja vastoinkäymisiä..?
Voit tulla mun kanssa puhumaan vastoinkäymisistä niin katsotaan sitten miltä oma elämäsi näyttää.
Aito itsemurhatyyppi ei mainosta joka puolella hyppäävänsä alas katolta... hän tekee sen ilman varoituksia. Tuo on ainoastaan avun sekä sympatian pyytämistä tai kaipuuta. Sitä kyllä saat mutta itse en henkilökohtaisesti jaksa kuunnella miltään taholta tuollaista itsesäälistä paskaa.
Voisit nyt ottaa itseäsi vaan niskasta kiinni ja tee sitten jotain elämällesi jos se kerran on niin surkeata.
Itselleni ei tulisi mieleenkään jäädä kituuttamaan tuollaisen "kumppanin" kanssa joka ei muuta anna kuin pahaa oloa. EROA SIIS! Helpompi sun sitten ois olla. JA LOPETA TUO SURKEA ITSESÄÄLI!! Sillä et tule voittamaan mitään!
... se heikko luonne on?
Sairastin itse vakavan masennuksen, josta alan nyt vasta päästä irti. Voin vakuuttaa sinulle Sarie, että jos ei sitä ole itse kokenut, ei sitä ymmärrä. Siinä ei auta, vaikka kuinka kuka sanoisi, että "reipastupa nyt" tai "ota nyt itseäsi niskasta kiinni". On helppo arvostella, kun ei tiedä, miten vaikeaa toisella todellakin on. Vai aletaanko kilpailla täällä, kenen elämä on kaikkein vaikeinta? On aina niin kiva katsoa, kun lehdissä julkkikset kilvan kehuvat voittaneensa masennuksen, kun eivät tiedä, miltä tuntuu kulkea pimeässä putkessa, joka päivä yhtä pimeässä, yrittää kiivetä ylös liukasta jyrkännettä eikä koskaan nähdä valoa. Oletko koskaan kokenut paniikkikohtauksia? Älä puhu paskaa itsesäälistä, jos et oikeasti tiedä, mistä on kyse.
Alkuperäiselle: ehdottaisin, että ottaisit etäisyyttä kumppaniisi. Pyydä häntä istumaan ja lukemaan, mitä olet kirjoittanut tänne. Joskus kirjotettu sana menee paremmin perille kuin puhuminen. Jos tilanne ei korjaannu, eikä hän tahdo asioiden muuttuvan, muuta pois tai pyydä häntä muuttamaan pois. Kumppanisi voi olla tietysti myös pahasti masentunut ja sitä suuremmalla syyllä sinun on huolehdittava itsestäsi. Sinun sairastumisesi ei auta häntä.
Jokin sinut saa tällä hetkellä pysymään epätyydyttävässä suhteessa ja yksi syy saattaa olla alkavan depression aiheuttama lamaannus. Voisit ehkä jutella lääkärin kanssa asiasta - masennus hiipii niin hitaasti kimppuun, ettei sitä tajua ennen kuin elämästä on mennyt maku ja haju.