Miksi miehet pitävät sporttisista naisista? enkä tarkoita naisia jotka pukeutuvat AINA urheilu kuteisiin..mielestäni sellainen ei oo sexyä.. vaan naisia joille urheilu on elämäntapa.
Sporttisuudesta
...??
211770
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
En minä ainakaan tykkää erityisen sporttisista naisista, koska en itsekään ole kovin sporttinen. Tunnen enemmän vetoa vähän boheemeihin, taiteellisiin ja älyllisistä harrastuksista kiinnostuneisiin naisiin.
Sporttisista naisista tykkäävät miehet harrastavat yleensä itsekin aktiivisesti urheilua ja liikuntaa. Onhan se mukavaa jos harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja elämäntapa ovat melko yhteneväiset.
Kai siksi, että monet liikuntaa harrastavat naiset on paremmassa shapessa, kuin liikunnallisia harrastuksia omaamattomat. Vitaalisuus etc. saattaa kiehtoa.
Kne tietää...
Boheemi, taiteellinen ja älyllisisiä haasteita harrastava nainen lähtee nyt juoksulenkille - n. 9 km. Sen jälkeen suihkuun, pukeutuminen / laittautuminen ja niin, haastavan ja taiteellisen työn pariin, n. 10 tunniksi.
Kuka kumma keksi sulkea sporttisuuden ulos kaikenlaisesta älyllisestä toiminnasta...? Ilman näitä aamuisia juoksulenkkejä olisi moni luova älykkö vähemmän luova ja vähemmän älykäs. Kysypä vaikka Tuomiojan Erkiltä ;) Tai vaikka Liisa Akimofilta ;) Tai keneltä tahansa joka ei ole jämähtänyt rähjäisiin kulmakuppiloihin parantamaan maailmaa. Se tekee ihmisen niin pieneksi,niin kapeakatseiseksi.
Hyvät lenkit sullekin.
"Tai keneltä tahansa joka ei ole jämähtänyt rähjäisiin kulmakuppiloihin parantamaan maailmaa. Se tekee ihmisen niin pieneksi,niin kapeakatseiseksi."
Sinähän kuulostat yhtä nokkelalta kuin ihmisoikeusaktivisti, joka haluaa tappaa kaikki rasistit...
Ap-kirjoittaja puhuikin naisista, joille "urheilu on elämäntapa". Eikö sellainen tarkoita naista, jonka koko elämä pyörii urheilun ympärillä, eikä enää ole pelkästään muuta elämää ja hyvinvointia tukeva terveellinen harrastus? Totta kai normaali kuntoliikunta on pelkästään hyvästä, mutta jos elämässä ei ole mitään muuta sisältöä, niin ei kiitos.
Kyllä urheilu voi olla elämäntapa, vaikka elämä ei pelkästään sen ympärillä pyörikään.
Urheilu voi olla välttämätön rentoutumiskeino. Kyllä minäkin sovitan kiireaikoinakin juoksu- ja uintilenkkini aikatauluun, enkä pystyisi olemaan ilman liikuntaa. Samoin huomioin urheilutarpeeni myös lomia suunnitellessa.
Kuulostaa hieman oudolta, mutta sitä "elämäntapa" mielestäni tarkoittaa.
Siitä huolimatta elämässäni on paljon muuta sisältöä (mies, lapset, työ, ystävät). Ja olen kiinnostunut monista muistakin asioista. Urheilu on kuitenkin välttämättömyys oman jaksamiseni kannalta.
että urheilussa on myös se henkinen puolikin. Ainakin pitkän matkan juoksussa on aikaa analysoida kaikkia asioita maan ja taivaan välillä. Sitä voisikin verrata meditoimiseen.
Toisaalta en jaksaisi rääkätä vatsalihaksiani joka päivä. Onkohan niin, että urheilujaji ja intensiivisyyskin vaikuttaa?
Ainakin allekirjoittaneen elämään kuuluu parisuhde, kaverit, työ, akateemiset jatko-opinnot, kirjojen lukeminen harrastusmielessä, baareissa käyminen, musiikin kuuntelu...
Urheilu on elämäntapa eli harrastus nyt, aiemmin ja tulevaisuudessakin toivottavasti mutta ei ainoa elämänsisältö.
jos se urheilullisuus ei ole "hampaat irvessä" urheilullisuutta ...
Voihan sitä jumpata, ulkoilla, uida, pyöräillä...
kaksistaan vähän rauhallisemminkin, olla toisilleen kunkin tason mukainen personal treineri. Sellainen voisi olla hyvä yhteinen, terveellinen harrasus monille.
Urheilu elämäntapana (?) ei ole mitenkään seksikästä mielestäni. Lähinnä tulee mieleen tyytymättömyys omaan itseen ja liiallinen kilpailuvietti. Ei hyvä.
Ei mitään tiukkapipoista kilpaurheilua, vaan jotain liikuntaa leikinomaisesti talviaikaan.
Pulkkamäki on jees. Mutta onko se "elämäntapa" on sitten toinen juttu. No, jos siitä tekee sellaisen; jokavuosi, jos lunta on, elää vain pulkkailulle. Mikä ettei.
Itsekin hieman vierastan käsitettä "sporttinen nainen". Siitä tulee vähän mieleen sellainen terveellisistä elämäntavoista saarnaava tiukkapipo, joka vääntäytyy päivästä toiseen vaikka väkisin kuntosalille tekemään hampaat irvessä vatsarutistuksia. Ja siitä sitten vielä aerobiciin ja siitä sitten vielä juoksulenkille.
Jos urheilu on elämäntapa, niin se todellakin viittaisi siihen, että henkilö yrittää kompensoida jotain tai täyttää jotain tyhjiötä omassa elämässään rääkkäämällä itseään. Huonohko itsetunto yleensä johtaa siihen, että ne miljoona vatsarutistusta on joka päivä tehtävä vaikka henki menisi. Se on mielestäni aina hieman huono merkki, jos ihminen ei voi olla poissa kuntosalilta edes paria viikkoa ilman, että muuttuu heti hirveän ärtyisäksi.
En nyt itsekään ihan mikään sohvaperuna ole, mutta en kyllä voisi kuvitella rinnalleni sellaista naista, jolle kuntosali ja lenkkipolku ovat kuin toinen koti.
Sellainen oikein tosissaan treenattu naisvartalo on jotenkin luotaantyöntävä...onhan sellainen tavallaan tosi hyvännäköinenkin, mutta jotenkin semmoinen über-kroppa vie naisesta pois lähes kaiken pehmeyden ja naisellisuuden.
Itse pidän kaikkein eniten sellaisesta naisellisen sopusuhtaisesta vartalosta. Mielestäni kaikkein seksikkäin kroppa on niillä naisilla, jotka käyvät ehkä pari kertaa viikossa kunnon kävelylenkillä tai kuntosalilla vetämässä sellaista kiinteyttävää treeniä(pienet painot, paljon toistoja). Ne ovat yleensä niitä naisia, jotka näyttävät aina hyvältä ja joiden elämässä on muutakin kuin kaloreiden laskeminen ja vatsarutistusten tekeminen.
Minua on aina ihmetyttänyt, miten päivästä toiseen itseään rääkkäävät ruumiinpalvojat seviävät henkisesti äitiydestä?
Suurella vaivalla hiottu kroppa on mennyt ikiajoiksi. Vai tulevatko terveysterroristit järkiinsä lasten myötä?
liikunta on aina ollut mulle elämäntapa ja sen takia mun ei ole KOSKAAN tarvinnu laskea kaloreita yms..
Toisaalta en ole koskaan pitänyt ns roskaruuasta joten en ole joutunut luopumaankaan mistään. enkä koskaan "valista" ihmisiä jotka syövät sitä! =jokaisen oma valinta.
baarissa kyllä käyn usein.
Urheilen päivittäin väh tunnin mutta se ei koskaan ole "hampaat irvessä vääntämistä"
Ja mitä itsetuntoon tulee minusta urheilioilla on lähes aina hyvä itsetunto!(joskus liiankin)anorektikot on sitten eri asia.
Urheilen koska siitä saa hyvän fiiliksen kuten esim seksistä.
LIIAN lihaksikkaat naiset & miehet eivät mielestäni näytä ollenkaan hyvältä.
Kuten ap, myös minä olen ollut "aina" sporttinen. Toisin sanoen olen aina harrastanut liikuntaa. Siitä huolimatta reenin väliinjäänti ei ole minulle kauhistus enkä näyki ravintolassa käydessäni salaattia. :=)
"Siitä tulee vähän mieleen sellainen terveellisistä elämäntavoista saarnaava tiukkapipo, joka vääntäytyy päivästä toiseen vaikka väkisin kuntosalille tekemään hampaat irvessä vatsarutistuksia. Ja siitä sitten vielä aerobiciin ja siitä sitten vielä juoksulenkille."
Tuollainen esimerkkisi nainen kärsii todennäköisesti jo pahoista mt-ongelmista ja syömishäiriöstä ja on kaiken lisäksi nk. "ylireenaaja" eli vaarallisessa ylikuntotilassa. Minun mielestäni sporttinen nainen ymmärtää myös ravinnon ja levon merkityksen. Urheilevan pitää syödä hyvin ja viikkoon pitää mahduttaa ainakin yksi päivä, jolloin ei harjoitella lainkaan ja yksi päivä, jolloin harjoitellaan vain kevyesti.
"Jos urheilu on elämäntapa, niin se todellakin viittaisi siihen, että henkilö yrittää kompensoida jotain tai täyttää jotain tyhjiötä omassa elämässään rääkkäämällä itseään."
Tjaa. Minä harrastan liikuntaa, koska siitä tulee hyvä olo, koska pidän lajistani ja koska pidän siitä, että olen hyvässä kunnossa. En nyt siis puhu "hyvästä kunnosta" painoon viitaten vaan paremminkin viitaten jaksamiseen ja terveyteen. Elämäntapa ei mielestäni ole sama asia kuin pakkomielle. Urheilu elämäntapana tarkoittaa sitä, että reenaa terveenä ollessaan säännöllisesti lähes päivittäin kohtuullisia määriä. Urheilu pakkomielteenä tarkoittaa sitä, että reenaa jopa sairaana päivittäin useita tunteja.
"Sellainen oikein tosissaan treenattu naisvartalo on jotenkin luotaantyöntävä...onhan sellainen tavallaan tosi hyvännäköinenkin, mutta jotenkin semmoinen über-kroppa vie naisesta pois lähes kaiken pehmeyden ja naisellisuuden."
No, riippuu paljolti ruokavaliosta ja urheilulajista, millaiseksi vartalo muotoutuu. Hiihtäjillä on erilaiset vartalot kun vaikka lyhyen matkan juoksijoilla. :=)
"Mielestäni kaikkein seksikkäin kroppa on niillä naisilla, jotka käyvät ehkä pari kertaa viikossa kunnon kävelylenkillä tai kuntosalilla vetämässä sellaista kiinteyttävää treeniä(pienet painot, paljon toistoja)."
Uusimpien tutkimusten mukaan tämä on terveyden kannalta liian vähän. Joka päivä pitäisi liikkua ainakin tunti. Osteoporoosiriskiä taas vähentää kävelyä tehokkaammin hölkkä.
Epäilen suuresti myös parin tunnin viikoittaisen harjoittelun vaikutusta vartalon ulkonäköön. Eiköhän tällaisella harjoittelumäärällä kuitenkin ruokavalio ole se, mikä tekee tulokset.
Ei muuten ole olemassa mitään "kiinteyttävää" reeniä. Liha voi olla lihasta tai läskiä, mitään "kiinteää lihaa" ei ole olemassa. Usein tällä kuitenkin viitataan normaaliin rasvaprosenttiin ja sen alla oleviin harjoitettuihin lihaksiin. Pienehköillä painoilla ja pitkillä sarjoilla reenataan lihasten kestävyyttä, jota onkin hyvä harjoitella. Tämä onnistuu myös mm. BodyPumpissa. Lihaskuntoa kuitenkin voi harjoitella sekä voiman lisäämisen että kestävyyden kannalta, kuten vaikka itse teen. Teen siis välillä harjoituksia, joissa käytän melko suuria painoja ja välillä harjoituksia, joissa teen jopa parikymmentä toistoa / sarja pienillä painoilla. Liian lihaksikkaaksi en ole ainakaan vielä päässyt, kenenkään mielestä. :p
tiivistit asian:
"Minä harrastan liikuntaa, koska siitä tulee hyvä olo, koska pidän lajistani ja koska pidän siitä, että olen hyvässä kunnossa. En nyt siis puhu "hyvästä kunnosta" painoon viitaten vaan paremminkin viitaten jaksamiseen ja terveyteen. Elämäntapa ei mielestäni ole sama asia kuin pakkomielle. Urheilu elämäntapana tarkoittaa sitä, että reenaa terveenä ollessaan säännöllisesti lähes päivittäin kohtuullisia määriä. Urheilu pakkomielteenä tarkoittaa sitä, että reenaa jopa sairaana päivittäin useita tunteja."
Eli juuri näin.
Ja saahan siinä sivussa "palkkioksi" vielä kiinteän kropan ja hyvän ryhdin.
No yleistys miehistä omaan arvoonsa, mutta itsekin kuulun siihen osaan joka sporttisuudesta pitää.
Johtuu enimmäkseen siitä, että olen itsekin hurahtanut liikuntaan ja tulee joskus vähän turhankin kanssa väännettyä. Viimeinen mitä haluan kuulla on narinaa siitä, että vietän liian paljon aikaa punttiksella tai maastossa.
Ja sitä narinaa kuuluu lähes poikkeuksetta silloin, jos narisija ei itse harrasta minkäänasteista liikkumista.
liikuntahan on normaalia. Tietysti miehet tykkäävät hyvännäköisista liikunnallisista naisista! En sitten tiedä sohva peruna miehistä? (kun ei ole kokemusta,ENKÄ HALUAKKAAN)Nekin varmaan sitten tykkää lihavista naisista jotka ei kävele ku vaan jääkaapille ja lähikauppaan ostamaan herkkuja.
se kertoo mielestäni yleisestä asenteesta ihan hemmetisti. sporttiset ihmiset on mielestäni on asenteeltaan positiivisimpia, pysyy paremmin tavoitteissaan, on kuria, omaa kavereita enemmän, sosiaalisempia, mikään homma ei ole kunnosta kiinni...kaikki on helpompaa.