Eli mikä on ajanut teidän auppariksi? Mitä hommalta odotitte?
Kyselen siksi että meillä on nyt auppari, jonka tuntuu olevan allapäin lähes kokoajan. Ja on nyt joutunut olemaan 2 pvänä 5,5h lasten kanssa keskenään, ja on ollut aivan poikki.
Eli haluaiain saada jotain vinkkejä mitä voisin tehdä että alku sujuisi paremmin.
Lisäksi ihan uteliaisuuttani... ;)
Kyselen siksi että meillä on nyt auppari, jonka tuntuu olevan allapäin lähes kokoajan. Ja on nyt joutunut olemaan 2 pvänä 5,5h lasten kanssa keskenään, ja on ollut aivan poikki.
Eli haluaiain saada jotain vinkkejä mitä voisin tehdä että alku sujuisi paremmin.
Lisäksi ihan uteliaisuuttani... ;)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aion mennä ensi kesänä aupairiksi amerikkaan, ja vuosi olisi tarkoitus viihtyä siellä. Syitä on useita, eivätkä ne ole missään tärkeysjärjestyksessä. Tiedä myös, etteivät kiakki syyt ole yhtä hyviä kuin toiset, mutta syitä kumminkin. Eli:
-pidän lapsista, minulla on paljon kokemusta lastenhoidosta ja aion kouluttautua alalle
-haluan pois vanhempieni vaikutuksen alta, siis itsenäistyä
-en usko pääseväni ensimmäisellä hakukerralla toivomaani kouluun, joten pidän mielummin välivuoden kuin menen johonkin toiseen kouluun
-matkailu avartaa
-vieraat kulttuurit kiinnostavat minua
Tuo aupairisi ei ole tainnut olla kovinkaan paljoa tekemisissä lasten kanssa, kun noin helposti väsyy. Eihän se tosiaan mitään kevyttä työtä ole. Tietysti hänellä voi olla koti-ikävää, mikä vie voimia. Joillakin kuulemma voi viedä miltei 2kk tottua tilanteeseen, mutta toiset taas ovat viikossa sopeutuneet kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen ympärillään.
itse lähdin hetken päähän pistosta, enpä edes erityisemmin pitänyt lapsista. (enkä kyllä todellakaan edelleenkään:D)
työ meni siinä sivussa, itselleni oli tärkeintä päästä toiseen maahan ja saada uusia ystäviä. perheen kustannuksella pääsin myös kalliille kielikurssille, joka mahdollisti myöhemmät aikeeni lähteä takaisin ko. maahan opiskelemaan.
Olen itse nyt toista kertaa au pairina.Mielestäni asuminen paikallisessa perheessä avartaa,kasvattaa ja tietenkin antaa näkymiä toisenlaiseen arkeen ja kehittää kielitaitoa.Au pairvuoden aikana saa usein myös mahdollisuuden matkustaa eri paikkakunnilla ja nähdä paljon uutta ja kokea hienoja sioita.Toki työ pitäisi siinä sivussa hoitaa hyvin:)
Heips!
Meillä toinen auppari menossa ja ekan kanssa oli samanlasista kuin teillä tuon tytön kanssa. Jokainen työpäivä oli ihan kamalan rankka, pää oli kipeä, PMS oireet pukkas päälle tai oli kuukautiskivut ihan kamalat. Aina siis jotain vikaa terveydessä.
Illat pitkät valitteli tylsyyttä, mutta ei halunnut lähteä kotoa neljan seinän sisältä mihinkään ilman minua. Illat istu koneella ja messengerissä web-kameran kautta kotimaahansa jutellen. Me teimme kaikkemme ja annoimme jopa 4 eri tytön, kakkki ulkomaalaisia, puhelin numerot, ja kaikki nämä olivat kiinnostuneita tapaamaa au pairimme. Mutta ei kiinnostanut heidän seuransa tätä neitokaista. Eipä ollutkaan kuin 2 kk ja kotikävä iski. kait hän huomasi, ettei homma ollutkaan häntä varten.
Nyt toisen tytön kanssa menee mukavasti! Aivan ihana tyttö enkä tiedä kuinka ollaan tultukkaan toimeen ilman häntä. Tyttöjä löytyy kyllä niin eri lähtöön.
Mina rakastan todella lapsia! Olen perheeni nuorin enka ole siis saanu hoitaa pikkusiskoa/-veljea ikina, vaikka olisin niin kovin halunnut! :) Olen myoskin hakemassa yliopistoon lukemaan kasvatustieteita ja saan tasta vuodestani tyokokemuspisteita. Myoskin halusin/haluan avartaa maailmankuvaani ja paasta pois pikkuisesta kotikaupungistani! Seka englanninkielen kunnolla oppiminen houkutteli myos!
Olen todella nauttinut taalla olosta ja uusien asioiden, ihmisten ja paikkojen nakemisesta ja kokemisesta!! Toisille tama tyo sopii, toisille ei! Mina olen yhdeksan tuntia paivassa, viisi paivaa viikossa yksivuotiaan lapsen kanssa. Joskus olen ollut rattivasynyt tyopaivan jalkeen, mutta vain harvoina "vaikeina" paivina! Jos on paljon tekemista lapsen/lasten kanssa ei sita ehdi huomatakkaan,ku tyopaiva on jo ohi.