toinen ainoa lapsi,toinen monilapsisesta perheestä

Meillä parisuhde tökkii käytännön arkiasioissa aika pahasti.

Vaimo on ollut perheensä ainoa lapsi ja tottunut pomputtamaan vanhempiaan jo pienestä pitäen ja samaa tekee mun kanssa. Aina saanut tehdä oman päänsä mukaan. Perfektionisti.

Itse olen vanhin neljästä ja tottunut antamaan pienemmille tilaa omista tarpeistani tinkien. Vanhemmat perfektionisteja ja tottunut siihen, ettei mikään riitä tekemisen suhteen.

Tilanne on sellanen, ettei itselläni ole minkäänlaista aloitekykyä tekemisten suhteen ja jos jotain olenkin alkamassa tekemään, niin vaimolta tulee saman tien kommenttia juuri päinvastaisesta miten alan tehdä ilman, että asia edes olisi sellainen, että siinä olisi yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa. Kilahdan nykyään k.o. tilanteessa aika herkästi.

Onko vastaavaa asetelmaa tai ongelmaa?

Miten päästy ratkaisuun?

Avioero k.o. asian takia ei ole ratkaisu, vaan pitäis saada jotenkin fiksummin ratkaistua.
2337
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ei ole henk.koht. kokemusta vastaavasta, mutta eiköhän tuohon päde sama kuin muihinkin parisuhteen ongelmiin, että kissa pöydälle ja epäkohta näkyväksi keskustelun ja kuuntelemisen kautta.

Teitä kahtahan se juttu koskee, joten te sen myös selvitätte. Kyllä epäkohdistakin täytyy pystyä keskustelemaan kumppanin kanssa. Alku saattaa olla hankalaa, mutta kun ei anna periksi, niin väkisinhän sitä alkaa seuraamaan omaakin käytöstään ja sen seurauksia ja valitsemaan toisin.

Äänestä

Keskustelu vaimon kanssa

Kahden ja jos on mahdollisuutta, niin ammattim.
auttaja kolmanneksi. Asioiden selvittäminen.
Miehen tulisi vain selvittää, ettei tämä nyt vaan käy näin.(Tapauksessa, että mies alistetaan joka käänteessä). Ei se ole normaalia, eikä onnistu sellaisena. Se pitää vaan vaimolle selvittää niin, ettei jää epäilystä. Kumpikaan ei saa alistaa toista mielivaltaisesti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Solmussa kirjoitti:

Meillä parisuhde tökkii käytännön arkiasioissa aika pahasti.

Vaimo on ollut perheensä ainoa lapsi ja tottunut pomputtamaan vanhempiaan jo pienestä pitäen ja samaa tekee mun kanssa. Aina saanut tehdä oman päänsä mukaan. Perfektionisti.

Itse olen vanhin neljästä ja tottunut antamaan pienemmille tilaa omista tarpeistani tinkien. Vanhemmat perfektionisteja ja tottunut siihen, ettei mikään riitä tekemisen suhteen.

Tilanne on sellanen, ettei itselläni ole minkäänlaista aloitekykyä tekemisten suhteen ja jos jotain olenkin alkamassa tekemään, niin vaimolta tulee saman tien kommenttia juuri päinvastaisesta miten alan tehdä ilman, että asia edes olisi sellainen, että siinä olisi yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa. Kilahdan nykyään k.o. tilanteessa aika herkästi.

Onko vastaavaa asetelmaa tai ongelmaa?

Miten päästy ratkaisuun?

Avioero k.o. asian takia ei ole ratkaisu, vaan pitäis saada jotenkin fiksummin ratkaistua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu