Mielestäni pahin raiskaus on tapahtunut Tori Amoksen tulkinnassa "Reign in blood". Alkuperäinen Slayerin biisi on nopeudeltaan ja melodisuudeltaan on Torin kappaleen täydellinen vastakohta. Torin musiikki on muutenkin mielestäni erittäin omituista, lienenkin niitä harvoja, jotka sitä kuuntelevat.
Pahiten raiskattu biisi
Pekkala
181730
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No ei todellakaan. Omasta mielestäni Tori Amosin versio on juuri sellainen kuin hyvän coverin täytyisikin olla: omaperäinen ja artistin itsensä näköinen. Maailma on täynnä turhan identtisiä uudelleenkierrätyksiä.
ja mukarankka kuraversio Black Sabbathin paranoidista...
Tuo Amoksen Reign in Bloodhan on omalla tavallaan pirun kova ja tuo Slayerin biisiin oman nyrjähtäneen ulottuvuutensa.
Megadethin Paranoid on ehkä paras coveri ikinä.
Sentencedin The Trooper voisi olla huonoin.
Megadethin Paranoid on kyllä varsin surullista kuultavaa. Taitaa olla aikalailla kieli poskessa tehty esitys. Minua ei naurattanut, itketti pikemminkin. Eikä ole kehumista Sentencedin Trooperisskaan. Amorphiksen Light my Firekään ei varsinaisesti sytyttänyt. Kenties onnettomin coveri ikinä on kuitenkin Hanoi Rocksin Up Around the Bend: ovat saaneet tehtyä hienosta kappaleesta todella löysän poppisrallatuksen.
Type O Negativen versio Neil Youngin Cinnamon Girlistä taas on vallan loistava. Omalla tavallaan hieno on myös Finntrollin mukaelma Hedningarnan Vargtimmen -kappaleesta. Mitäs muita näitä hyviä olis... No ainakin Judas Priestin Diamonds and Rust (alkup. Joan Baez), Motörheadin Louie Louie (oliskohan ollut the Troggsin se originaali?), Obituaryn Circle of the Tyrants (Celtic Frost -laina), jne.
Minä tosiaan kuuntelen Toria, joten kyllä minäkin siitä coverista pidän. Tosin se on laulun uskomattoman hitauden ja rumpujen massiivisen pärinän puutteen takia mielestäni alkuperäisen kipaleen täydellinen raiskaus.
Pidät biisistä mutta se on silti mielestäsi pahin raiskaus? Outoa.
Raining Blood (ei siis reign, kuten joku ystävällisesti muistutti) saa ainakin minun päähäni kuvan Torista joka katsoo taivaalle samalla kun satava veri huuhtelee hänen kauniita kasvojaan. Siinä on maailmanlopun meininkiä ja kalman hajua johon harva metelibändikään pystyy.
Olenko sekaisin ;P?
Torin musiikki on äärimmäisen synkkää. Se sopii hyvin tietynlaiseen mielentilaan, mutta ei jatkuvasti soitettavaksi. Torin kappaleesta "Raining blood" minulle tulee mieleen synkkä kappale, jossa laulaja venyttää sanoja äärimmilleen. Voisin kuvailla tätä nimenomaista kappaletta aavemaiseksi. Tori on hyvä laulaja, joka eläytyy erittäin voimakkaasti synkkyyteen laulaessaan. Joten biiseistä paistaa läpi eräänlainen pahan olon tunne.
,ampua pitääs sellaasen tekijät!!
Slayerin Dissident Aggressor oli aike kehno esitys. Samoin Sentencedin I Wanna Be Somebody.
Nuo versiot eivät ole mitään verrattuna 12-13 vuotiaana tehtyyn kotiteollisuus lainaani biisistä noitavasara. Kuuntelin sen tässä vähän aikaa sitten. En ole ikinä kuullut mitään niin hirveää paskaa!
Aces High?
Torin näkemyksestä tykkään. Siinä on rohkea coveri.
Yksi tylsimmistä on Megadeth: Paranoid. Yksinkertaisesti turha.
Tarkoitat varmaankin Raining Blood?
Näin pitkä ketju, ja vasta nyt joku huomautti noin pahasta virheestä...
Levyn nimi oli Reign in blood, joten kirjoitin ajatuksissani vahingossa sen nimen.
Anal Cunt: Gloves Of Metal (Manowar)
Anthrax - Got The Time, originaali tais olla Joe Jackson