Erosin muutama päivä tyttöystävästäni koska ex halusi minut takaisin. Hän jätti minut silloin 2 yhteisen vuoden jälkeen josta 1 vuosi asuttiin yhdessä. Tuosta on nyt yli puoli vuotta ja olin mennyt eteenpäin elämässäni ja suhteeseen naisen kanssa joka todella välitti minusta. Tunne oli molemmin puoleinen ja jo lyhyessä ajassa siitä tuli vakavaa.
Kaikesta huolimatta päädyin ratkaisuus katsoa mitä ex toisi tullessaan. Tein ratkaisun nopeasti ja nyt jälkeenpäin olen älynnyt että liian nopeasti. Nyt en enää tiedä teinkö oikein ja halusinko juuri tätä. Asia mietityttää todella paljon enkä oikein tunnu mietävn mitä todella haluan. Välillä toisen ja välillä taas toisen. Ketään en voi pyytää odottamaan että valitsen ja haluaisin saada tunteiltani selkoa mikä on oikein.
Jo nyt olen satuttanut liikaa, myös itseäni, ja mitä ikinä teenkin niin johonkin sattuu. Oloni on tuon mukainen ja voitte vain kuvitella toisten osapuolten olot...
Kaikesta huolimatta päädyin ratkaisuus katsoa mitä ex toisi tullessaan. Tein ratkaisun nopeasti ja nyt jälkeenpäin olen älynnyt että liian nopeasti. Nyt en enää tiedä teinkö oikein ja halusinko juuri tätä. Asia mietityttää todella paljon enkä oikein tunnu mietävn mitä todella haluan. Välillä toisen ja välillä taas toisen. Ketään en voi pyytää odottamaan että valitsen ja haluaisin saada tunteiltani selkoa mikä on oikein.
Jo nyt olen satuttanut liikaa, myös itseäni, ja mitä ikinä teenkin niin johonkin sattuu. Oloni on tuon mukainen ja voitte vain kuvitella toisten osapuolten olot...
Vastaukset 3
Vanhimmat
ilmoittaa , että tarvitset YKSIN aikaa selvitellä tunteitasi..
et tekstin perusteella olet tehnyt väärän ratkaisun.Vanhat lämmittelyt harvoin paranevat toisesta kerrasta.
Samaa mieltä kuin edellinen,katso yksin ilman kumpaakaan mihin mieli vetää.
Ja mikä parasta järjestelyssä,kumpikaan ei saa etulyönti asemaa ja siten ehkä helpommin "odottavat" ratkaisua.
Niin, mieheni vannoi myös meidän yhteisellä uudelle alulle rakkauttaan ja kestävyyttä. Neljä kuukautta hän jaksoi sitä "onnea". Otti siis neljän kuukauden jälkeen itselleen pari kolme hoitoa. Yksi kesti puoli vuotta, muista en tiedä olivatko vain hetken pusikossa touhuja. Sain tietää tämän samaan aikaan kun poikamme sairastui vakavasti. Oli kuulemma tehnyt elämänsä suurimman mokan kun pyysi minua takaisin. Halusi päästä helpolla ja satuttaa oikein tosi lujaa minua, että jättäisin hänet nopeasti. Enkä pitäisi häneen enää mitään yhteyttä. Kovin on vaikeaa kun on yhteisiä lapsia..... toinen vielä sairas.
Älkää hyvät ihmiset leikkikö toisen tunteilla. Sitä joko ollaan suhteessa tai ei. Väli muotoja ei ole olemassakaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sama mielipide kuitenkin kuin edellisillä. Jää yksin. Selkiytä tunteesi. Älä sohlaa suhteissa. Pahin on olla suhteessa ja silti leikkiä sinkkua...............