Missä järjestyksessä avioeroprosessi viedään oikeaoppisesti läpi, kyseessä tapaus jossa keskusteluyhteys ei toimi ja erosta tulee erittäin myrskyisä,mukana alaikäinen lapsi.
Itse ajattelin etsiä kämpän valmiiksi ja sitten lyödä paperit nenän eteen.
Mutta muutama kysymys, avioerohakemuksessa on kohta:
"Liitännäisvaatimukset perusteluineen (esim.lasten huolto,elatus,tapaamisoikeus yms.) Täytetään vain,jos halutaan tuomioistuimen päätös."
Eli laitanko suoraan haluavani tuomioistuimen vai koitanko sopia ensin asiat vaimon kanssa ja vasta sen jälkeen jos sopua ei löydy haetaan oikeuden päätös?
Sitten kohta:
"Sopimus lasten huollosta"
Tarvitseeko olla sovittuna ennen avioerohakemuksen jättämistä tai ainakin olla aika varattuna sosiaalivirastoon?
Vaimo ei tule suostumaan yhteishuoltajuuteen, miten voin hakea sitä vai keskustellaanko/päätetäänkö siitä sosiaalivirastossa?
Ositushommat lienee parasta aloittaa kun suurin tomu on laskeutunut ja osapuolet kykenevät jonkinlaiseen aikuismaiseen kommunikointiin.
Miten te olette edenneet,hyväksi ja huonoksi havaittuja etenemistapoja?
Itse ajattelin etsiä kämpän valmiiksi ja sitten lyödä paperit nenän eteen.
Mutta muutama kysymys, avioerohakemuksessa on kohta:
"Liitännäisvaatimukset perusteluineen (esim.lasten huolto,elatus,tapaamisoikeus yms.) Täytetään vain,jos halutaan tuomioistuimen päätös."
Eli laitanko suoraan haluavani tuomioistuimen vai koitanko sopia ensin asiat vaimon kanssa ja vasta sen jälkeen jos sopua ei löydy haetaan oikeuden päätös?
Sitten kohta:
"Sopimus lasten huollosta"
Tarvitseeko olla sovittuna ennen avioerohakemuksen jättämistä tai ainakin olla aika varattuna sosiaalivirastoon?
Vaimo ei tule suostumaan yhteishuoltajuuteen, miten voin hakea sitä vai keskustellaanko/päätetäänkö siitä sosiaalivirastossa?
Ositushommat lienee parasta aloittaa kun suurin tomu on laskeutunut ja osapuolet kykenevät jonkinlaiseen aikuismaiseen kommunikointiin.
Miten te olette edenneet,hyväksi ja huonoksi havaittuja etenemistapoja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olisi se niin hienoa, jos aikuiset ihmiset pystyisivät keskustelemaan aikuisina...mutta ei niin käynyt omalla kohdallanikaan...ensimmäinen vuosi oli vaikea, mutta nyt jo kahden vuoden jälkeen on tasoittunut.
Kannattaa varata aika sosoiaalitoimistoon, siellä voitte sopia (tai tapella) lapsiin liittyvät asiat. Mutta muista, että kaikki kannattaa kirjata ylös eli tee kirjallinen sopimus tapaamisista kellonaikoineen milloin haetaan ja palautetaan, juhlapyhät, lomalla minkä verran lapset ovat luonasi...Kaikki paperille, koska jos riitaa tulee, niin suullisetkaan sopimukset ei päde..
Sopikaa, sopikaa... sata kertaa parempaa on KESKENÄÄN sopia lastenhoidot, tapaamiset elatusmaksut ym. Kun saa pään auki, alkaa kulkemaan ja kaik hoituu ihmeen hyvin. Sosiaalitantat ja käräjät vaan pahentaa asiaa, ei ole kenenkään etu ! Sopikaa!!!
Ei missään tapauksessa kannata "avata eropeliä"
ottamalla heti asianajaja, polliisit paikalle
ym.
Sopikaa ilman yhteiskunnan virkamiehiä, se
on kaikkien etu!
Hei,
Me sovittiin miehen kanssa elatusmaksu ja tapaamiset keskenään. Kirjoitimme ne paperille (noin 4 riviä tekstiä), jonka allekirjoitimme ja liitimme avioerohakemuksen matkaan. Se oli siinä. Ei tarvinnut käydä "sos.tanttojen" tykönä.
Yritä pyrkiä samaan. Jos ei nyt onnistu, kokeile siinä vaiheessa, kun jätät/-te toisen vaiheen erohakemuksen.
Suosittelen myös, että aloitat keskustelun puoliso kanssa siitä, mikä mättää. Miettikää vaihtoehtoja korjata tilanne. Viimeisenä vaihtoehtona ero.
Selvitä omat oikeutesi ja velvollisuutesi ennen ekaa vaihetta. Käytä asiantuntijaa apuna.
Yritä sopia.
Voit muuttaa pois ilman ekaa vaihetta.
Kerro lapsille muuttoaikeistasi.
Yritä sopia.
Kun olet muuttanut, ota yhteyttä lastenvalvojaan.
1. vaiheen hakemus sisään.
Yksinhuoltajuuten ei riitä se, ettei suostu yhteishuoltajuuteen.
Yritä sopia.
Sossu ei pakota ketään mihinkään, vahvistaa vain sopimuksenne.
Mutta tarvittaessa sossu vie miestä, jos et ole tietoinen omista oikeuksistasi.
Yritä sopia.
Kärsivällisyyttä, älä sinä sorru provosoimaan.
Älä lyö papereita nenän eteen.
Yritä sopia.
Kyllä se toinenkin väsyy ja pelkää sun temppuja.
Vaikeeta, käytä asiantuntijaa.
Varaudu siihen, että äiti saa sos.tston. suosiollisella avustuksella yksin päättää lasten asumiset. Siinä eivät paina mitkään miehen ansiot mitään, kun niistä päätetään. Voisin vaikka vannoa, että tulet katkerasti pettymään. Odotuksesi eron "ihanuudesta" taitavat olla liian suuret?
Vastapuolen ehdottamaa pesänjakajaa ei kannata
lähteä hyväksymään ihan tuosta vaan.
Eli pesänjakajan (ositus) taustoja ja yhteyttä vastapuolen asianajajaan kannattaisi jotenkin tutkia, tai ainakin ottaa selkeästi esille montako tapausta he ovat hoitaneet yhteistyössä.
Tiedän tapauksia joissa pesänjakaja on rikkonut lakia ja ollut myötämielinen sille puolisolle jolla on ollut tuttu asianajaja.
Vaikka kirjoissa, foorumeisssa yms. mainitaan, että pesänjakajan velvollisuus on toimia puolueettomasti ja lain mukaan niin tämä ei tietenkään aina toteudu. "Rötösherroja - ja rouvia" löytyy pesänjakajista yhtä paljon kuin muistakin ammattiryhmistä.
Noh, ellei keskusteluyhteyttä kertakaikkiaan ole, niin käyhän tuokin. Ajattelitko että puolisosi suostuu hakemaan yhdessä eroa ... jossa tapauksessa joudut tosiaan "lyömään paperit" hänelle. Toinen vaihtoehto on vain hakea avioeroa, jolloin hön saa paperit postitse. Silti, varmasti kannattaa kertoa asia hänelle.
Suosittelen, että koetatte ensin sopia nuo. Ellei sopua synny, niin sitten oikeuden pätös pakko hakea ... mutta se viimeinen keino.
Ei tarvitse, mutta kannattaa sopia mahdollisimman nopeasti -- kun asiat pitkittyy ne mutkistuu...
Lapsen huoltajuusmuoto on joko yhteishuoltajuus tai yksinhuoltajuus. Jos toinen vaatii yksinhuoltajuutta, siihen oltava hyvin vankat perustelut. Yhteishuoltajuus on lähtökohta. Sitä ei pidä sekoittaa tapaamisoikeuksiin, yhteishuoltajuus ei tarkoita sitä että lapsen tapaamset olisivat esim. vuoroviikoin.
Juu, ositatte ja erottelette omaisuutenne kun parhaaksi katsotte... hosua ei tarvitse, mutta turha vitkuttelukaan ei yleensä auta asiaa. Yleensä ositus tehdään sovussa, ehkä asianajajan avustuksella (jotta muotoseikat menevät oikein jne.). Joskus sitten menee aivan riitelyksi eikä mikään etene, silloin voidaan hakea oikeutta määräämään pesänjakaja -- se viimeinen keino, eikä aivan edullinen kummallekaan.
"Joskus sitten menee aivan riitelyksi eikä mikään etene, silloin voidaan hakea oikeutta määräämään pesänjakaja -- se viimeinen keino, eikä aivan edullinen kummallekaan."
Kiitos vastauksista.
Onko esimerkkejä pesänjakajan kustannuksista ja asianajajien palkkioista omaisuuden osituksessa jos puhutaan "normaali" omaisuudesta? (pari auto, velkainen omakotitalo, irtaimisto).
Mitä tahansa joistakin satasista kymmeniin tuhansiin euroihin...
Yleensä puolisot sopivat miten omaisuus jaetaan, tasinko suoritetaan (jos siihen perusteita), kohtuulliseteaan sovussa ... jne. Sitten poiketaan juristin pakeilla, joka laatii sopimuksen tai "tarkastaa" puolisoiden tekemän. Maksaa joitakin satasia, noin.
Jos ei tuosta tahdo mitään tulla, monesti kummatkin päätyvät palkkaamaan juristin ... he toivottavasti osaavat kertoa miten oikeudessa tod.näk. kävisi, ja saavat osapuolet sopimaan. Noh, tuntiveloitustahan tuo on ... mutta yleensä puhutaan joistakin tuhansista euroista (kumpikin maksaa oman juristinsa kulut, jos sellaista katsoo tarvitsevansa).
Mutta eivät juristit tai kukaan muukaan voi pakottaa puolisoita sopimaan osituksesta. Silloin se, kummalla ensin tulee mitta täyteen ... vaatii käräjäoikeutta määräämään pesälle jakajan. Peänjakaja siis voi saattaa osituksen päätökseen, vaikka toinen puolisoista "kieltäytyy". Pesänjakaja voi kohtuullistaa ositusta.
Pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varaoista ennen kuin jakaa. Palkkion suuruus riippuu paljonko ja millaista omaisuutta on ollut jaettavana. Mutta joka tapauksessa puhutaan useista tuhansista euroista, eikä viisinumeroinen laskukaan ole harvinaisuus.
aivan !!! tuhat euroa on viisinumeroinen summa.
kirjoitin: "Mutta joka tapauksessa puhutaan useista tuhansista euroista, eikä viisinumeroinen laskukaan ole harvinaisuus."
...ei nyt oikein aukea kommenttisi... mutta 1000 EUR on minusta nelinumeroinen. 10.000 EUR on viisi numeroinen, samoin 99.999 EUR.