Mikäköhän siinä on niin kauheeta jos pitää exän kanssa yhteyttä ja on vielä ihan loistavissa väleissä... Ja se vasta kamalaa on jos viettää öitä yhdessä, ihan vain vierekkäin nukkuen, ja ilman että seksiä harrastetaa. Ei edes pusua anneta. Itse olen kuullut tästä asiasta hirveitä saarnoja muutamilta kavereilta, kun olen kertonut asioista. Sen olen kyllä oppinut kenelle kannattaa kertoa ja kenelle ei.
Ensimmäinen exä pisti poikki 2 v sitten ja sen jälkeen ollaan vietetty öitä sillon tällön yhdessä ja vain kerran eron jälkeen seksiä harrastettu. 1,5v kyllä meni ennen kuin hän otti vapaehtoisesti muhun yhteyttä, siis etten mä tekstannut eka. Mut nykyään se on yks parhaimmista kavereista ja nähään kyl harvoin, mut sit ku nähään yhes vietetää kunnol aikaa.
Ja toisen exän kanssa tuli ero muutama kuukausi sitten, ja sovittiin noin viikko sitten et lähetää bilettää parin viikon päästä..
Muilla kokemuksia? Ja hyvät välit exään?
En itse ainakaan aio välejä tappaa, enkä roikkua heissä, vaikka minä olen se joka on aina jätetty, mut onneks on niin ihania miehiä ollut et voivat ystävinäni pysyä kaiken jälkee..
Tulipahan taas jotain rustattua... :)
Ensimmäinen exä pisti poikki 2 v sitten ja sen jälkeen ollaan vietetty öitä sillon tällön yhdessä ja vain kerran eron jälkeen seksiä harrastettu. 1,5v kyllä meni ennen kuin hän otti vapaehtoisesti muhun yhteyttä, siis etten mä tekstannut eka. Mut nykyään se on yks parhaimmista kavereista ja nähään kyl harvoin, mut sit ku nähään yhes vietetää kunnol aikaa.
Ja toisen exän kanssa tuli ero muutama kuukausi sitten, ja sovittiin noin viikko sitten et lähetää bilettää parin viikon päästä..
Muilla kokemuksia? Ja hyvät välit exään?
En itse ainakaan aio välejä tappaa, enkä roikkua heissä, vaikka minä olen se joka on aina jätetty, mut onneks on niin ihania miehiä ollut et voivat ystävinäni pysyä kaiken jälkee..
Tulipahan taas jotain rustattua... :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
antaa itsestään heikkoluonteisen kuvan ...
Mulla on ainaki pysyny ihan tosi hyvät välit mun entisen kanssa. Melkeen joka päivä soitellaan. Tavattu ei olla kuin muutaman kerran eron jälkeen, mutta se ei haittaa. Sovittiin kyl sillon että jos baariin ollaan lähössä niin pitää toiselta tarkistaa minne se on menossa ettei törmää missään. Alkoholihan saa aikaan kaikissa joitakin muutoksia. :D
Kaikki ystävät ja perhekkin kyselevät että miten voi olla vielä kavereita vaikka on erottu.. miksi ei, kysyn minä? Koko seurustelun ajan se ihminen on ollu se tärkein, miksi se ei voisi olla tärkeä vielä parisuhteen jälkeenkin. Ihan ystävyysuhteessa. Jos on kauankin seurustellut, ei toista voi yhtäkkiä unohtaa. Varsinkaan jos eroaminen oli kummankin päätös, ja parempi kaiken kannalta. Meidän eron "helppouteen" vaikuttin kuitenkin se että ite oon muuttamassa ens kuussa pois koko paikkakunnalta.
ja mun mielestä se ei oo roikkumista että pitää toiseen yhteyttä. Eihän sitä joka päivä tarvi. Se on roikkumista se että elättelee vielä toiveita siitä että joskus seurustellaan vielä, ja sen takia pitää yhteyttä. Ja eron jälkeen tuntuu että exälle on paljon enemmän asiaa. :D Semmosia juttuja joita ei ehkä sillon seurustelun aikana halunnu kertoo.
Yhteisiä öitä ei olla vietetty, enkä usko että koskaan tullaan enään viettämäänkään :D
Tämmöinen tapaus täältä pohjosesta :)
Omalla kohdallani ystävyys eron jälkeen on tiukassa. Ei sillä ettäkö vetäisin mitään kostoa tms. vaan jos on jätetty osapuoli ja tunteita toista kohtaan, se satuttaa niin pirusti ja siitä ei ole iloa kummallekkaan. Ja jos olen itse se jättäjä en ymmärrä miksi pitäisi pysyä ystävänä kun toiselta ei kerran saa sitä mitä tarvitsee. Mutta jos ero päätös on yhteinen silloin varmasti haluaisin pitää ystävyyden.
Olen aivan sama mieltä kanssasi. En halunnut olla ystävä exän kanssa koska tiesin että se voi olla vaikea minulle ja hankala hänelle. Hän kuitenkin niin halusi joten otin ystävyyttä vastaan ja yritin parhaiteni mukaan.Minä olin se joka ylläpidin sitä ystävyyttä mailin avulla, kerran kuukaudessa. Pärjäsin alussa hyvin kun ei tavattu, mutta eka tapaaminen oli sitten liian hankala kun oli pakko leikkiä ettei ollut tunteita ollenkaan.Koko asia ei saanut mainitakaan. Yritin päästä pois koko tilanteesta, koko ystävyydestä, sekä hänen että minun vuokseni. En halunnut jäädä roikkumaan. Totesin että hyväksyn hänen päätöksensä.
Jouduttiin kuitenkin vielä kerran tapaamaan toisiamme, yritin taas olla pelkästään ystävä, hän halusi kuitenkin yhtäkkiä eka kerta keskustella asioista!Se vei minut yli rajan, eka kerta eron jälkeen oikein pyysin häntä takaisin. Jankutin, hän pakeni paikalta. Kirjoitin ystävällisen mailin hänelle jossa pyysin anteeksi. Mailista kävi ilmi että ymmärsin hänen päätöstään, mutta että toivoin että voisimme ehkä joskus keskustella asioista ilman väärinkäsitystä. Valitettavasti siitäkin tuli väärinkäsitys.
Mies ilmoitti ettei halunnut olla kanssani enää tekemisessä-olin liian hankala. Jos tilanne oli vaikea minulle ennen niin nyt se on melkin sietämätön-kestän sitä ettemme ole yhteydessä, mutta en sitä että kaikki loppui riitaan.EN edellenkään tajua miksi hän halusi olla ystäväni kun ei itse tehnyt asiaan eteen mitään ja miksi hän ei pysty näkemään että yritin niin kovasti, että eniten kaipasin jonkinlaisia tunteita-siis ystävällisiä tunteita-minua kohtaan, hyväksyntää ja ennen kaikkea tukea ystävyyden rakentamisessa. Ystävyys pitäisi olla vastavuoroisuutta. Ystäväsuhteetkin ovat syviä, joskus rasittavia jne. Eli en tosiaan ymmärrä miksi jättäjä haluaa olla ystävä, varsinkin tilanteessa missä syyttää toista kaikista asioista, missä on sitä mieltä että toinen osapuoli on hirvittävä? Asia olisi ollut erilainen jos eropäätös olisi ollut yhteinen tai syntynyt keskustelemalla.