Mielenkiintoinen tilanne. Itse olen hieman epävarma itsestäni (onkohan huonoa itsetuntoa vai mitä...), enkä näinollen oikein osaa edetä suhteen kehittämisessä. Tämä tietysti on seurausta elämässä aiemmin tulleista kovista kolhuista. Mutta tilanne on tämä, että olen tässä muutamaan otteeseen tapaillut erästä myöskin hyvin ujoa tyttöstä, joka on mielestäni kuin enkeli ja haluaisin hänen kanssaan syventää suhdetta ja suuresti toivon siitä elinikäistä pestiä=) mutta en osaa/uskalla oikein tehdä mitään, että mikään ei menisi pieleen.
Taustoja: Olemme jutelleet toistemme näkemisestä (ei siis puhetta vielä suhteesta), olemme suudelleet muutamia kertoja (uskomaton suoritus kahdelle arkajalalle) ja kaikenlisäksi olemme kerran päätyneet sänkynkin, tosin melkoisen humalan saattelemana (olikohan tämä tytölle ikäänkuin lipsahdus...?). Olemme kuljeskelleet käsikädessä, käyneet leffassa, olleet samoissa bileissä jne.jne. MUTTA suhteesta ei ole sanallakaan puhuttu. Miten saan selville, ettei tässä ole kyse vain viihteestä tai hänen puoleltaan ajan kuluttamisesta? Kysymään en TODELLAKAAN uskaltaudu, sillä pariin kertaan olen näin tehnyt ja silloiset kumppanit otti ja lähti sen sileän tien... *huoh*
Mua pelottaa, että jos tällainen jaarittelu jatkuu niin hän kyllästyy (jos hän siis ajattelee muutakin kuin viihdettä) ja luopuu koko hankkeesta. Miten tämän tiedon saisi "puristettua" ulos?
Kaipaan ja ikävöin mutta jokin minussa pelkää uskomattomasti sitä, että olen tässä jotenkin yksin.
Tässä pieni alustus. Kysykää lisää jos kaipaatte taustatietoja. Annan niitä mielelläni, sillä haluaisin teidän tukevien sanojen turvin päätyä tästä tilanteesta johonkin. Kiitos.
Taustoja: Olemme jutelleet toistemme näkemisestä (ei siis puhetta vielä suhteesta), olemme suudelleet muutamia kertoja (uskomaton suoritus kahdelle arkajalalle) ja kaikenlisäksi olemme kerran päätyneet sänkynkin, tosin melkoisen humalan saattelemana (olikohan tämä tytölle ikäänkuin lipsahdus...?). Olemme kuljeskelleet käsikädessä, käyneet leffassa, olleet samoissa bileissä jne.jne. MUTTA suhteesta ei ole sanallakaan puhuttu. Miten saan selville, ettei tässä ole kyse vain viihteestä tai hänen puoleltaan ajan kuluttamisesta? Kysymään en TODELLAKAAN uskaltaudu, sillä pariin kertaan olen näin tehnyt ja silloiset kumppanit otti ja lähti sen sileän tien... *huoh*
Mua pelottaa, että jos tällainen jaarittelu jatkuu niin hän kyllästyy (jos hän siis ajattelee muutakin kuin viihdettä) ja luopuu koko hankkeesta. Miten tämän tiedon saisi "puristettua" ulos?
Kaipaan ja ikävöin mutta jokin minussa pelkää uskomattomasti sitä, että olen tässä jotenkin yksin.
Tässä pieni alustus. Kysykää lisää jos kaipaatte taustatietoja. Annan niitä mielelläni, sillä haluaisin teidän tukevien sanojen turvin päätyä tästä tilanteesta johonkin. Kiitos.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Kysymään en TODELLAKAAN uskaltaudu, sillä pariin kertaan olen näin tehnyt ja silloiset kumppanit otti ja lähti sen sileän tien... *huoh* "
Niin mitäs pahaa tuossa oli? Oisit kysyny vielä aikasemmin, niin ei ois menny aikaa hukkaan sen enempää. Kysyt nyt siltä kuupo!
"Haluaisin viettää enemmän aikaa sun kanssas..."
"Niin määki sun..."
*tuijottelua ja silmänräpsytystä*
"Oikeestaan haluaisin viettää aikaa VAAN sun kans"
"Niin määki sun!"
*kauheeta suuteloa ja mäiskettä*
Näkisit minut kysymässä. Vapinaa, äänen pakahtumista, sekavaa tekstiä, hikoilua, tukehtumiskohtausta, hyperventilaatioo jne. Hyvä kun uskallan peilille edes sanoa tuota. Ja jos se sitten tämän kaiken päälle toteaa, että "haista huilu...". No onhan siinä se pointti, että tulipahan selväks...
Miten sen sais kysymään tuota minulta? Kerroppa se...
Kiitti silti viestistä, se oli totuudessaan melkoisen huvittavaa luettavaa silti=)
Joo helppohan se täällä on ihmisiä neuvoa, neliraajahalvaus varmaa itelle tulis jos pitäis mennä naiselle jotain sanoon. Tai siis vieraalle naiselle. Ei kai sulla ny noin kauheeta paniikkia voi enää olla, jos kerta oot käyny pikku puutarhurin kans sen salaisessa puutarhassa?
Itsellä kaikki on niin selvää ja teksti ladottuna valmiina aivoissa. Sitten se hanipersikka hymyilee ja aivot menee nurin.
Kirjoita sille kirje. Saa mietittyä lauseet valmiiksi ja teksti voi kuulostaa jopa fiksulta. Luet sen kirjeen joku 3 kertaa läpi ja lisäät vielä ne roippeet mitä tulee mieleen. Sitten vaan loppuun että soita ja kerro mitä ajattelet. Ei tuu hyperventilaatiota ja kuitenkin saat tietää missä mennään.
Niin ja tommosissa asioissa kirjotetaan kirje, ei mitään hotmailpaskaa, muista se kurppa!
...kyllä niin IHANA, Pirulainen!!!
Nyt en voinu enää olla sanomatta :)
Ilolla luen näitä sun kommentteja täällä.
Itse kommentoin jo äsken Varovaisen "uikutusta" tuolla Ystävyys palstalla, mutta en kyennyt lainkaan tuollaisiin sanakäänteisiin kuin sinä.
Kiitos.
.
Syyllistyn saivarteluun sen sijaan, että olisin voinut pitää tästä asiasta naamani kiinni mutta tuo "uikutus" -sana hieman sieppasi... Miksi minun tilanteeni on uikutusta tai huonompi kuin muiden ihastumistilanteet? Jos TE muut olette kerran niin mestareita ja luovitte tällaisten asioiden seassa kuin kala vedessä, niin eikö olisi kaikkien etujen mukaista, että jakaa niitä "kallisarvoisia" ohjeita? Kyllä minä olen jo tiedostanut oman arkuuteni tämän asian suhteen ja siksi olinkin hakemassa hieman rohkaisua, enkä mitään vastausta siitä, kuinka "uikutan".
Kiitos silti jonkinasteisesta vastauksestasi siellä Ihastumispalstalla... Tosin väittäisin, että hän on minun arvoiseni joka tilanteessa. Ihmisarvosta yleensä, kyllä ihmisen pitäisi olla toisensa arvoinen yleensäkin. En varmaan unohtaisi syvää ihastumisen tunnetta, vaikka hän kalauttaisi halolla päähän, kysymyksen esitettyäni.
Jos kirjoittaa kirjeen, kannattaa nukkua yön yli ja lukea se sitten uudestaan. Sitten kirjeestä korjataan niitä älyttömimpiä kohtia ja nukutaan toisen yön yli. Näin jatketaan, kunnes korjattavaa ei löydy.
että suivaantuisit tuosta ehkä hieman epäkohteliaasta terminologiastani - suo anteeksi.
En vain aina jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka setvivät parisuhdeongelmiaan täällä. Ei sen rakkaan ihmisen kanssa niin ylivoimaisen vaikeaa luulis olevan keskustella.
En tarkoittanutkaan, että sinun pitäisi unohtaa ihastumistasi, vaikka saisit halosta. Lähinnä ajoin takaa sitä, että jos ihastuksesi on liikkeellä pelkästään viihdyttääkseen itseään, et silloin mitään menetäkään kysymällä jatkosuunnitelmista, päinvastoin säästät aikaasi, kuten Piru (tai joku muu) aiemmin mainitsi. Varsinkin, jos itse olet vakavin aikein hommassa mukana.
Tosin voithan jatkaa kuten tähänkin saakka ja antaa vain ajan kulua ja kaiken tapahtua niin kuin on tarkoitettu.
Alkuperäisessä viestissäsi, by the way, kehoitit kyselemään taustatietoja, mutta et kuitenkaan niihin uteluihini siinä "jonkinasteisessa" vastauksessani vastannut ...
Onhan se joskus niin rankkaa olla näin ihana kun olen... Sitä on niinku vankina näin upeessa kropassa... Aamulla duniin lähtiessä pitää mennä parvekkeen kautta, kun akkalaumat jonottaa audienssia ovella. Bussissa mulla on semmonen yhdenpepunpenkki, ku aina joku tulee nuoleen korvaa...
Mut leikki sikseen, onhan se kiva kuulla että joku ainakin saa jotain tästä pälätyksestä. Älä kiusaa Varovaista, ite tipuin viimes baarissa jakkaralta kun ihastus tuli yllättäen sisään...
...kiusaakaan ja pyysin Varovaiselta anteeksikin. Hän tosin tais tosissaan suuttua, ku mykäks muuttui.
Tiesin jo näpytellessäni sanaa "uikutus", että siitä tulee sapiskaa, muttaku se vaan pullahti näistä näpeistäni kuin joskus sammakot suustani enkä tietenkään viitsinyt nähdä vaivaa muuttaa sitä muuksi.
Enkä mä imarrellakseni sua kehuskellu, vaan ihan tosissani oon riemumielin lueskellu sun tekstejä. Ne tuo kaipaamaani iloa tähän muuten niin synkkään elämääni. =) Ei kai käyny pahasti pudotessasi?
No purkan nielasin, ehkä mustelma tuli pebaan.
Se just vituttaa oikeastaan kun ihmiset täällä sanoo, että voi kun oot niin ihana. Sitten kuitenkin saa yksin aina nilkuttaa kotiluolaan.
Kai se pitää vaan alkaa tajuaan, että ainoot mahikset on just kaveripiirin kautta. Se taas toisaalta kans vituttaa kun ne on just ne kaverit jotka kiinnostuu. Ne varmaan ajattelee että on se kyllä niin kiva, ettei se haittaa jos lapset alkaa itkeen kun ne näkee sen...
Ite tietenkään ei oo mitenkään siitä kaverista kiinnostunu.
Mietin tuossa jo tosissani, että lähden jonnekki Afrikkaan avustustyöntekijäksi. Sais ainakin jotain hyödyllistä tehtyä elämällään ku tää näyttää muuten menevän ihan susille.
ihastus, rakastus, 4v, nyyhnyyh, 8kk, ihastus, rakastus, 3v, nyyhnyyh, 6kk, ihastus, rakastus jne. SAa**** ******* V*I**I**TTTTU!
Olipa mukava purkaa angstia! Eiku baariin, on se Afrikka sielä vielä huomenakin!
...ajattelit hiipiä? Tulisin mielelläni kuikuilemaan =)
Ja sitten vielä jatketaan eteenpäin kunnes tekstiäkään ei enää löydy... eikä siten korjattavaakaan. :D
Haravoitko vääriä vesiä? Sulla kuitenkin on liikettä tolla naisrintamalla, mutta mihin se aina sitten kaatuu? Itsetutkiskelua, ei peilin edessä, vaan sängyssä makaat silmät kiinni ja mietit, että minkälaisia naisia sulla oikein on ollut?
Jos alkaa tuntuun, että ne on liian samanlaisia, niin sitten vaihdat niitä sun baarejas. Ja suuntaat kiinnostuksesi erilaisiin naisiin. Selkeästi vaikuttaisi, että kohderyhmä on väärin valittu. Tolla alueella missä haravoit liikkuu taatusti paljon opiskelijoita, joilla ei elämäntavoitteet ole ihan selvillä vielä ja elämä sen mukaista.
Ja katotkin sitten, ettei pakkelia ole naamassa niin, että ohikulkijan takkikin värjääntyy. Tukka pitää olla siisti, eikä hutsukuteita päällä. Kengät on hyvä tsekata. Ne pitää olla ei-hutsumallia.
Luulis kyllä että noinkin suulaalle miehelle löytyis kaveri. Tosin heikommat ja huonon itsetunnon omaavat, voivat haihtua näkyvistä, kun eivät kestä sinun selkeitä mielipiteitäsi. Ja jos vähänkin osoitat halveksuntaa naisia kohtaan, niin varmasti ne kunnolliset kopauttavat kannustimet yhteen ja poistuvat välittömästi. Että kantsii olla tarkkana.
Ei varmaan kannata mitään hiirtä yrittää pitää kämmenissä, ne pelkäis sua. Sellaiset reippaat naiset ei vähistä hätkähdä. Mutta jätä hyvä mies nuo japanilaisaiheet tältä palstalta pois. Joku vielä tunnistaa sut baarissa, ja takaan, ettei tosta Japan aiheesta saa plussapisteitä.
Mistähän japanilaisista tässä nyt puhutaan? Sama kai se mulle on onko se nainen Japanista vai Savosta jos se on se oikea nainen.
No teillä se flaksi vielä onnistuu ajan kanssa, mutta entäs jos olet äiti-ihminen (4 lasta) ja elatusvelvollinen vieläpä!
Sellasta katotaan niin kieroon että menee mahikset täysin!
Elämä on heitellyt, rutistanut läjään ja jättänyt jäljelle suht vahvan naisen, mutta miehille olen pelkkä "roska" ihmisten joukossa.
Minua kun ei voi näytille viedä loppujen lopuksi, olisihan häpeä näyttää tyttöystävänään naista, jonka lapset asuvatkin isänsä luona!
Joten: odottelen sinne 70-vuotiaaksi ja palvelutaloikäiseksi, jospa sitten tapaisin jonkun, kun lapsetkin ovat aikuisia..
Kyllä meinaa itku päästä(ja välillä pääseekin)
Olet aloittanut "suhteen" väärästä päästä. Ei ihme, että tulee ongelmia. Oikea suhde on vapautunutta ajatusten vaihtoa.