Olen joussut aina silloin tällöin ja pari viikkoa sitten tein 7 km:n lenkin vähän yli 40 min. Miten pitäisi alkaa juosta säännöllisesti että pääsisi kuupperissa sen 3000m. Millaisia matkoja ja kuinka usein. peruskunto pitäisi olla hyvä. olen pelannut muutaman vuoden salibandyä joukkueessa. Entä kuinka paljon lihaskuntoa?
juokseminen
Kuntoilija3
8886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uskon, että menisi jo nyt. Kunhan harjoittelet itse suoritusta, eli kaikki irti 12 minuutissa. Sähly varmasti riittää nopeusharjoitteena ja jos jaksat, niin käy kolmisen kertaa viikossa juoksemassa tuollainen 7 km. Sellaista vauhtia, ettei tunnu pahalta, mutta matka taittuu. Tuo 40 min. on aika hyvä vauhti, noin äkkiä laskeskellen. Siis treenivauhdiksi.
lähemmäs 30 min se 7km , sit vois olla aika lähellä 3000m = coopperissa.....
Jos pystyt juoksemaan säännöllisesti 7 km/ n.40 min ei cooperin 3000 pitäisi olla kovin suuri ongelma. Mutta suosittelen intervalliharjoituksia, vaihtelevuus on kaiken a ja o. Jos juokset vain tuota n. 6 minuutin kilometrivauhtia etkä ole harjoitellut kovempaa vauhtia lyhyemmillä matkoilla, voi pienikin vauhdinmuutos tuntua alkuun pahalta. Mutta tsemppiä, varmasti onnistut kohta!
Jos jaksat vetää tuota vauhtia 7 km jaksat varmasti aika paljon lujempaa juosta 12 min. Mutta en tiedä menisikö jo 3000 m. Jokatapauksessa, kun peruskunto on hyvä niin voisit alkaa kerran viikossa tekemään yhden vauhdikkaamman lenkin. Joko vedät lenkin tasaisella vaudilla tai kiihdytät lopussa vauhtia. Tai teet vetoja/vauhtileikittelyä (muista lämmitellä ensiksi!). Netistä löytyy ohjeita.
3-4 krt vko juoksua. Jos pelaat sählyäkin niin varmaan 3 krt riittää. Ja yksi lenkeistä olisi se vauhdikkaampi (ja lyhyempi kuin muut).
se on faktaa että jos on hitaat geenit ni ei pääse yli 3000m 12min.
Kerropas mitä tarkoittaa "hidas geeni"?
Miten joku geeni on hitaampi kuin toinen geeni?
Vai miten pitäisi ymmärtää tätä ajatteluasi?
Olet varmasti huomannut joidenkin olevan luonnostaan nopeampia. Ja viisastele nyt sitten, että mikä luonto! Avarako?
Ja nopeampia kuin mitkä?
Minusta on kovasti harmillista, kun noita käsittämättömiä ’harhaoppeja’ tuodaan
liikuntaa, kuntoilua ja juoksemista puhtaasti vain omasta hyvinvoinnista ja
terveydestään kiinnostuneiden ihmistenkin luettavaksi! Jo käsitteenäkin ’nopea geeni’
on mahdoton; me voitaisiin ehkä puhua ’nopeusgeenistä’, geenistä, joka perimässämme
mahdollistaa sen, että meistä vain sen avulla voi harjoittelemalla tulla nopeita!
Mutta tosiasiassa tällaista geeniähän EI OLE - tai sitä ei ole ainakaan vielä löydetty.
Tiedän, että esim. SUL:n päävalmentaja Mäkelä edustaa tätä samaa ”takapajuista ja
vääristynyttä” ajattelua!
Mutta Suomen urheiluliiton huippu-urheilujohtajan Jarmo Mäkelänhän SUL:on
aikoinaan valitsivat sellaiset liikunnasta ja urheilusta ymmärtämättömät ’politrukit’
kuin sähköasentaja Matti Ahde ja ’politiikan ikibroileri’ Ilkka Kanerva - ja heidän
hyvät kaverinsa.
Mäkelähän on julkisuudessa selitellyt maamme huonoa menestystä huippu-urheilussa
lahjakkuuksien puuttumisella (”kun ei ole niitä geenejä”), eikä siten huonolla valmen-
nuksella tai HUONOILLA VALMENTAJILLA olisikaan asian kanssa mitään tekemistä?
Eiköhän kuitenkin urheilussa kuten elämässä yleensäkin pääse eteenpäin vain kovalla
työllä ja harjoittelulla - ei geeneillä!
Meillä on ns. ’hitaita’ ja ’nopeita’ lihassoluja, ja niiden suhteellista määrää me pystymme
lisäämään – mutta vain kovalla harjoittelulla.