Haluaisin kommentteja tälläiseen aiheeseen, mikä varmasti on melko yleinen monille seurusteleville.
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vuoden verran ja elämme ns. kaukosuhteessa eli eri paikkakunnilla ja melko etäällä toisistamme. Aikaa toistemme seurassa vietämme noin kerran kuussa vajaan viikon...
Olemme edelleen tosi "in-love" ja suhteemme on melko avoin ja tunnen omaavamme molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen.
Poikaystävälläni on kuitenkin muutamia naispuolisia ystäviä, joiden kanssa hän viettää suhteellisen paljon aikaa. Olen huomannut asian vaivaavan minua toisinaan todella paljon, vaikka hän vakuuttaakin heidän ystävyytensä olevan täysin viatonta.
Kun tapasimme, yksi näistä naispuolisista ystävistä lähetteli poikaystävälleni jatkuvasti tekstiviestejä yhdessä ollessamme, jolloin kuulin hänen olevan poikaystäväni työtoveri. Aluksi luulin hänen olevan vain sitä, mutta vieraillessani ensi kertaa hänen luonaan nainen soitteli esim. ulos illalla lähtiessämme puolen tunnin välein poikaystäväni kännykkään.
Tapasimme illan aikana eräässä ravintolassa, missä oli paljon poikaystäväni tuttuja ja tämä työtoveri käyttäytyi minua kohtaan erittäin tylysti ja ylimielisesti, mistä jäi kyllä ikävä olo ja epäilykset heräsivät..
Poikaystäväni on sittemmin kertonut heidän käyvän usein kahvilla ja kävelyillä sekä katsovan leffoja yhdessä etc. Hän ei näe mitään epäilyttävää tässä, eikä voi ymmärtää mustasukkaisia tunteitani.
Olen yrittänyt parhaani mukaan kunnioittaa heidän välistä ystävyyttään ja halunnut uskoa poikaystäväni lojaaliuteen ja avoimuuteen.
Myönnettävä kuitenkin on, että välillä tuntuu tosi pahalta ajatus että he viettävät aikaa yhdessä, etenkin kun itse ei välimatkan takia voi useinkaan sitä tehdä!!
Olenko täysin turhaan huolissani?? Voiko naiset ja miehet olla täysin viattomia kavereita?? Miksi se ns. ystävä käyttäytyi minua kohtaan niin tylysti, jos heidän välillään ei ole mitään??
Kommentoikaa ja kertokaa omia kokemuksia aiheesta!!
Itse yritän porskuttaa eteen päin rakkauden voimalla!
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vuoden verran ja elämme ns. kaukosuhteessa eli eri paikkakunnilla ja melko etäällä toisistamme. Aikaa toistemme seurassa vietämme noin kerran kuussa vajaan viikon...
Olemme edelleen tosi "in-love" ja suhteemme on melko avoin ja tunnen omaavamme molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen.
Poikaystävälläni on kuitenkin muutamia naispuolisia ystäviä, joiden kanssa hän viettää suhteellisen paljon aikaa. Olen huomannut asian vaivaavan minua toisinaan todella paljon, vaikka hän vakuuttaakin heidän ystävyytensä olevan täysin viatonta.
Kun tapasimme, yksi näistä naispuolisista ystävistä lähetteli poikaystävälleni jatkuvasti tekstiviestejä yhdessä ollessamme, jolloin kuulin hänen olevan poikaystäväni työtoveri. Aluksi luulin hänen olevan vain sitä, mutta vieraillessani ensi kertaa hänen luonaan nainen soitteli esim. ulos illalla lähtiessämme puolen tunnin välein poikaystäväni kännykkään.
Tapasimme illan aikana eräässä ravintolassa, missä oli paljon poikaystäväni tuttuja ja tämä työtoveri käyttäytyi minua kohtaan erittäin tylysti ja ylimielisesti, mistä jäi kyllä ikävä olo ja epäilykset heräsivät..
Poikaystäväni on sittemmin kertonut heidän käyvän usein kahvilla ja kävelyillä sekä katsovan leffoja yhdessä etc. Hän ei näe mitään epäilyttävää tässä, eikä voi ymmärtää mustasukkaisia tunteitani.
Olen yrittänyt parhaani mukaan kunnioittaa heidän välistä ystävyyttään ja halunnut uskoa poikaystäväni lojaaliuteen ja avoimuuteen.
Myönnettävä kuitenkin on, että välillä tuntuu tosi pahalta ajatus että he viettävät aikaa yhdessä, etenkin kun itse ei välimatkan takia voi useinkaan sitä tehdä!!
Olenko täysin turhaan huolissani?? Voiko naiset ja miehet olla täysin viattomia kavereita?? Miksi se ns. ystävä käyttäytyi minua kohtaan niin tylysti, jos heidän välillään ei ole mitään??
Kommentoikaa ja kertokaa omia kokemuksia aiheesta!!
Itse yritän porskuttaa eteen päin rakkauden voimalla!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huh, oletpas joutunut inhottavaan tilanteeseen...
Voin kertoa oman tulkintani ja näkemykseni asiasta, mutta tosiasiassa vain poikaystäväsi ja/tai hänen kaverinsa tietävät asian oikean laidan.
Ensiksikin olen sitä mieltä, että mies ja nainen voivat olla vain ystäviä. Suhteen laatu kuitenkin mielestäni paljastaa jotain... Jos he tapailevat ja soittelevat silloin tällöin ja tekevät yhdessä normaaleja ystävien välisiä asioita, niin suhteessa ei välttämättä ole muuta kuin kaveruutta. Mutta jos yhteydenpito on erittäin tiivistä ja he viettävät paljon aikaa kahdestaan eivätkä kokoonnu isommalla porukalla, niin silloin ainakin minun hälytyskelloni soivat. Tämä ei tietystikään tarkoita, että jotain muutakin on meneillään, mutta kannattaa ottaa asiasta selvää.
Soitteletko sinä ystävällesi puolen tunnin välein? Varsinkin kun tiedät, että hän on jonkun toisen seurassa?? Mielestäni kertoo mustasukkaisuudesta. Miten suhtaudut ja käyttäydyt, kun tapaat läheisen ystäväsi uuden poika- tai tyttöystävän? Luulen, että olet onnellinen ja iloinen ystäväsi puolesta, kun hän on tavannut jonkun ja on rakastunut. Tapaat mielelläsi ja mielenkiinnolla hänen kumppaninsa ja olet ystävällinen häntä kohtaan, sillä ystäväsihän on häneen rakastunut, etkä tahdo olla törkeä tai loukata ystävääsi. Eikö niin?
Minä tulkitsen tilanteen niin, että luultavasti tyttö on ihastunut poikaystävääsi. Merkitystä on sillä, että mitkä tunteet poikaystävälläsi on. Luultavasti poikaystäväsi on rakastunut sinuun, ei ystäväänsä. Hänhän ei välttämättä edes tiedä, että onko se toinen tyttö ihastunut häneen! Ikinä ei kuitenkaan voi täysin tietää, että valehteleeko toinen - ei, vaikka olisitte olleet yhdessä 50 vuotta. Kehoittaisin teitä keskustelemaan asiasta avoimesti ja rehellisesti, ja sitten sinun tulee tehdä päätös, että luotatko poikaystävääsi vai et. Älä kuitenkaan ole liian sinisilmäinen. Jos poikaystäväsi rakastaa sinua, niin luultavasti sinun tunteesi kiinnostavat häntä. Toivottavasti hän pystyy näkemään asian sinun näkökulmastasi ja ymmärtää miksi olet mustasukkainen. Yrittäkää saada aikaan komromissi, johon kumpikin on tyytyväinen. Jos poikaystäväsi haluaa pitää sinut, niin hän on valmis suostumaan kompromisseihin ja toiveisiisi, kunhan ne eivät ole kohtuuttomia. Poikaystäväsi voisi puhua asiasta ystävänsä kanssa ja selvittää tilanteen. Selvittämättömänä tämä asia syö sinua sisältä pikkuhiljaa.
Lopuksi haluan muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia, joten tulkintani saattaa olla täysin väärä. Perustan tulkintani siihen, millaisia useimmat ihmiset mielestäni ovat ja miten he reagoivat tilanteisiin, sekä myöskin elämänkokemukseeni.
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti saatte asian selvitettyä!
että poikaystäväsi olisi jonkin sortin playboy. Ottaa naiset aivan liian kevyesti ja siinä onkin naisilla kilpailemista, kun heitä on yhtä miestä kohden ihan liikaa.
Mutta en kuitenkaan varmuudella tiedä! Edelliset vastaajat olivat fiksuja, kun sanoivat että ihmiset käyttäytyvät kukin niin eri tavoin, ettei voida yleistää mistä mikäkin käyttäytyminen johtuu. Minä olen samaa mieltä tuosta asiasta, mutta tämä sinun tapauksesi on jotenkin niin inhottavan kuuloinen (anteeksi nyt vain), että voisin melkeinpä sanoa tietäväni syyn tuon toisen naisen käytökselle. Mutta enhän minä sitä kuitenkaan voi tietää...
En tiedä auttaako keskustelu yhtään mitään, sillä jos poikaystäväsi on oikeasti kunnon naistenmies, hän kyllä osaa puhua pääsi ihan pyörälle ja saada sinut uskomaan mitä tahansa teistä. Tuntuu kuin teillä ei olisi enää kauaa yhteistä tulevaisuutta. Pyydän anteeksi, kun sanon näin, mutta tämä on minun näkemykseni asiasta.
Mä olisin ainakin varpaillani tuossa tilanteessa.Minusta ei ole normaalia käytöstä poikaystäväsi "ystävältä"käyttäytyä noin.Ja muutenkin haiskahtaa koko juttu.Sen ymmärrän että jos joskus käy kahvilla ja näin mutta en sitä että aikaa ruvetaan viettämään enemmän yhdessä.Mitä vaistosi sanoo?jos olet vähäänkään epävarma tilanteesta ja et saa kunnon vastauksia niin munkin mielestä ero on lähellä...
Ne on varmaan tosi ihastuneita siihen mieheen, joten pidä varasi. Joskus voi jotain tapahtua ja sä tulet petetyksi. Ehkä se sanoo jotain epämääräistä "en mä oikein tykkää elää kaukosuhteessa, ja kun on noita muitakin tällä mun paikkakunnalla jotka tykkää musta".
oltiin pojan kanssa parhaita kavereita ja poika muisti aina kertoa ettei seurustelu tytön kanssa ollut mitenkään vakavaa. Poika Olisi halunnut flirttailla ja enemmänkin kanssni, mutta kuvaavaa oli se että poika itse kertoi ettei suhde ollut mitenkään erikoisen "virallista" joten kun tapasimme ekaa kertaa pojan pyynnöstä suhtautumiseni tyttöön oli vähän nuivaa, poika kun oli jo kertonut että aikoi tehdä bänät ja itseasiassa pyyti minut mukaan arvioimaan tilanteen, tunsinhan pojan paljon paremmin kuin tämän tyttöystis..itseasiassa pelkäsi että tyttöystävä olisi halunnut tutustua muhun paremmin, kyseessä kun oli ylimenosuhde..
taitaa olla sama kuvio,olet enemmän kiinni poikaystävässäsi kuin hän sinussa..
...joskus täsmälleen samanlaisessa tilanteessa. Lopulta sitten kävi niin etten enää jaksanut epävarmuutta, vaan jätin pojan. Toivottavasti sinä pystyt olemaan vahvempi ja varmempi kuin minä olin. Vaikka näin jälkeenpäin ajateltuna ero oli muutenkin hyvä asia (ei pelkästään sen "kaveritytön" takia), enkä lainkaan sitä kadu.. Jälkeenpäin selvisi kyllä että heidän välillään oli ollut jotain peliä, mutta ei mitään kovin järkyttävää.
Mutta tuollainen epävarmuus tekee ihmisen ennen pitkää hulluksi. Jos poikaystäväsi todella rakastaa sinua hän ottaa huolesi tosissaan eikä vähättele ajatuksiasi.
Kummaa minusta on tuon ystävättären käytös sinua kohtaan. Minun paras ystäväni on nainen, mutta hän on myös vaimoni ystävä, ja siksi haluan kyllä omasta puolestani väittää vastaan niille jotka sanovat ettei sellainen voi toimia. Mutta jos se toinen on vihamielinen niin itse ainakin tuossa tilanteessa loukkaantuisin.