Haluaisin kommentteja tälläiseen aiheeseen, mikä varmasti on melko yleinen monille seurusteleville.
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vuoden verran ja elämme ns. kaukosuhteessa eli eri paikkakunnilla ja melko etäällä toisistamme. Aikaa toistemme seurassa vietämme noin kerran kuussa vajaan viikon...
Olemme edelleen tosi "in-love" ja suhteemme on melko avoin ja tunnen omaavamme molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen.
Poikaystävälläni on kuitenkin muutamia naispuolisia ystäviä, joiden kanssa hän viettää suhteellisen paljon aikaa. Olen huomannut asian vaivaavan minua toisinaan todella paljon, vaikka hän vakuuttaakin heidän ystävyytensä olevan täysin viatonta.
Kun tapasimme, yksi näistä naispuolisista ystävistä lähetteli poikaystävälleni jatkuvasti tekstiviestejä yhdessä ollessamme, jolloin kuulin hänen olevan poikaystäväni työtoveri. Aluksi luulin hänen olevan vain sitä, mutta vieraillessani ensi kertaa hänen luonaan nainen soitteli esim. ulos illalla lähtiessämme puolen tunnin välein poikaystäväni kännykkään.
Tapasimme illan aikana eräässä ravintolassa, missä oli paljon poikaystäväni tuttuja ja tämä työtoveri käyttäytyi minua kohtaan erittäin tylysti ja ylimielisesti, mistä jäi kyllä ikävä olo ja epäilykset heräsivät..
Poikaystäväni on sittemmin kertonut heidän käyvän usein kahvilla ja kävelyillä sekä katsovan leffoja yhdessä etc. Hän ei näe mitään epäilyttävää tässä, eikä voi ymmärtää mustasukkaisia tunteitani.
Olen yrittänyt parhaani mukaan kunnioittaa heidän välistä ystävyyttään ja halunnut uskoa poikaystäväni lojaaliuteen ja avoimuuteen.
Myönnettävä kuitenkin on, että välillä tuntuu tosi pahalta ajatus että he viettävät aikaa yhdessä, etenkin kun itse ei välimatkan takia voi useinkaan sitä tehdä!!
Olenko täysin turhaan huolissani?? Voiko naiset ja miehet olla täysin viattomia kavereita?? Miksi se ns. ystävä käyttäytyi minua kohtaan niin tylysti, jos heidän välillään ei ole mitään??
Kommentoikaa ja kertokaa omia kokemuksia aiheesta!!
Itse yritän porskuttaa eteen päin rakkauden voimalla!
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vuoden verran ja elämme ns. kaukosuhteessa eli eri paikkakunnilla ja melko etäällä toisistamme. Aikaa toistemme seurassa vietämme noin kerran kuussa vajaan viikon...
Olemme edelleen tosi "in-love" ja suhteemme on melko avoin ja tunnen omaavamme molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen.
Poikaystävälläni on kuitenkin muutamia naispuolisia ystäviä, joiden kanssa hän viettää suhteellisen paljon aikaa. Olen huomannut asian vaivaavan minua toisinaan todella paljon, vaikka hän vakuuttaakin heidän ystävyytensä olevan täysin viatonta.
Kun tapasimme, yksi näistä naispuolisista ystävistä lähetteli poikaystävälleni jatkuvasti tekstiviestejä yhdessä ollessamme, jolloin kuulin hänen olevan poikaystäväni työtoveri. Aluksi luulin hänen olevan vain sitä, mutta vieraillessani ensi kertaa hänen luonaan nainen soitteli esim. ulos illalla lähtiessämme puolen tunnin välein poikaystäväni kännykkään.
Tapasimme illan aikana eräässä ravintolassa, missä oli paljon poikaystäväni tuttuja ja tämä työtoveri käyttäytyi minua kohtaan erittäin tylysti ja ylimielisesti, mistä jäi kyllä ikävä olo ja epäilykset heräsivät..
Poikaystäväni on sittemmin kertonut heidän käyvän usein kahvilla ja kävelyillä sekä katsovan leffoja yhdessä etc. Hän ei näe mitään epäilyttävää tässä, eikä voi ymmärtää mustasukkaisia tunteitani.
Olen yrittänyt parhaani mukaan kunnioittaa heidän välistä ystävyyttään ja halunnut uskoa poikaystäväni lojaaliuteen ja avoimuuteen.
Myönnettävä kuitenkin on, että välillä tuntuu tosi pahalta ajatus että he viettävät aikaa yhdessä, etenkin kun itse ei välimatkan takia voi useinkaan sitä tehdä!!
Olenko täysin turhaan huolissani?? Voiko naiset ja miehet olla täysin viattomia kavereita?? Miksi se ns. ystävä käyttäytyi minua kohtaan niin tylysti, jos heidän välillään ei ole mitään??
Kommentoikaa ja kertokaa omia kokemuksia aiheesta!!
Itse yritän porskuttaa eteen päin rakkauden voimalla!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Moi!Kuulostaa ihanalta tuo, että olette rakastuneita. Toivottavasti poikaystäväsikin on sitä mieltä, että teillä menee hyvin.Joskus käy niin, että toinen osapuoli ajattelee suhteen olevan kunnossa, mutta toinen on eri mieltä, vaikkei siitä mitään sanokaan.Toisaalta voihan sillä miehellä ollakin vain naispuolinen kaveri, mutta kyllä minuakin epäilyttäisi jos mies paljon viettäisi jonkun toisen naisen kanssa aikaa.
Kerron oman tarinani, miten minulle kävi exän kanssa ja miten hän käyttäytyi seurusteluaikana.Tapasin miehen baarireissulla. Tapailimme puolen vuoden ajan. Hänen kanssaan ei ikinä voinut mitään suunnitella etukäteen, joka raivostutti minua. Hän puhui joskus naispuolisesta kaveristaan. Minä ymmärsin kuitenkin niin, että he olivat vain kavereita ja hän saattoi esim. käydä kahvilla naisen kanssa, eikä siinä ollut sen kummemmin mitään.
Olin aivan hullaantunut ja rakastunut ja ajattelin miehenkin olevan.. ja ajattelin että tämä on juuri se oikea minulle. Haaveilin itsekseni yhteisestä tulevaisuudesta hänen kanssaan.No mies joutuikin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Elimme kaukosuhteessa ja päätimme, että tapailemme silloin tällöin. Mies alkoi siirtää tapaamisia, hänelle ei käynytkään se,kun olin menossa hänen kylään. Epäilykset heräsivät, mutta hän osasi aina keksiä uskottavia selityksiä mitä hänellä on ohjelmassa. Kerran kun menin hänen luo(oli sovittu että nähään), hän ei ollut asunnolla.
Nukuin siellä ja aioin lähteä aamulla takaisin kotiini. Ajattelin että hän tulee yöllä ja voitaisiin aamulla puhua, mutta ei ollut tullut eikä vielä aamullakaan. Lähdin kotiini. Hän soitti myöhemmin olleensa baarireissulla, eikä mua kiinnostanut enää siinä vaiheessa kenen luona oli ollut yötä. Myöhemmin mulle selvisi että hänellä oli ollut samaan aikaan suhde!? toiseen naiseen. Sen naisen kanssa puhuin puhelimessa, kun hän soitti, hänkään ei tiennyt että mies tapaili minua.Minua ahdisti koko sotku ihan kamalasti. Olin ollut niin rakastunut. Yhtäkkiä kaikki asiat olivat ihan sekaisin. Tajusin, että kun hän oli siitä toisesta naisesta puhunut, niin se oli joku kolmas, kun se ei ollut ainakaan se toinen nainen jonka kans puhelimessa puhuin.
Eli varo vähän ja yritä nyt saada selville onko se nainen vain miehesi ystävä vai ehkä jotain muutakin. Joskus tietysti voi olla että sitä vaan on niin mustasukkainen kumppanistaan että kuvittelee ihan hassuja vaikka kumppanilla ei olisi muita. Itse ainakin tunnistan itsessäni joskus ehkä vähän liiallistakin mustasukkaisuutta, mutta kyllähän se vaan kertoo siitä, että välittää kumppanistaan eikä halua menettää.
Minulla on nyt uusi mies ja elämä on mallillaan. Hän vain on aika paljon poissa, mutta hän ainakin on luotettava ja rehellinen, eikä tarvi pelätä että hällä olisi joku toinen.
kaverikin mutta mies ajattelee vaan sexiä ja näyttelee vain että ollaan muka ystäviä. Miehet vaan on sellasia ja sille ei voi mitää.
Aluksi mun muijakin luuli että kyllä se onnistuu olla pelkkä kaveri, kunnes totesi että miehet on miehiä ja aina sexi mielessä.
Mun muijan miespuoliset kaverit on ennen pitkää ollut vailla sexiä.
No vituisihan ne ystävyydet sitten meni kun ei antanukkaan. Jotku oli aika sinnejä, jopa vuosia, kunnes sopivan tilaisuuden tullen "miehen luonto" voitti ja armoton vonkaus alko. Varattuna oleminen ei hidastanut yhtään.
Isekkään en täysin pysty olemaan puhdas, pelkkä kaveri vaan sexi käy mielessä kun olen naistuttavieni kannsa tekemisissä.
Vonkaamaan en ole kyllä itse alentunut kun on niin hyvä muija itsellä.
Tässä vähän miehistä näkökantaa naisten ja miesten suhteista ja monet miehet ei tätä asiaa myönnä, mutta niin monta kertaa se on tullut nähtyä sitten loppujenlopuksi.
Kyllä meillä naisillakin on usein seksi mielessä, mutta ei sitä (ainakaan näin vanhemmalla iällä) ole pakko harrastaa ystäviensä kanssa! Mies ja nainen voivat olla ystäviä, mutta ehkä se vaatii vähän kypsyyttä ja elämänkokemusta...
Alkup. kirjoittajalle sanoisin, että on aivan SELVÄÄ että tämä tyttöpuolinen kaveri on jotakin vailla...muutenhan hän olisi suhtautunut ystävänsä tyttöystävään kunnioituksella ja ystävällisesti! Se, että hän oli ilkeä, osoittaa ettei pussissa ole puhtaita jauhoja. Voi olla, että poikakaverisi ei tajua - tai ole tajuavinaan - mutta sinuna vaatisin tekemään lopun moisesta. Minä ainakaan en hyväksyisi sitä, että joku ystäväni on avoimen vihamielinen kumppaniani kohtaan, miksi sinun poikaystäväsi hyväksyy???
Tärkeintä on, että itse päätät suhteenne laadun. Jos poikaystäväsi tapailee noin muita naisia,ja "seurustelee" heidän kanssaan, tee itse samoin. Mene muiden kanssa.Tuntuu kummalliselta, että kaverillasi on muita tyttökavereita. Sinä itse päätät, millaisen suhteen haluat poikakaverisi kanssa.
Totta kai tuossa jutussa joku mättää. Kyse ei taatusti ole "vain" ystävyydestä kaiken kuvatun perusteella. Jos olisi niin miksei toinen nainen olisi ollut normaalin ystävällinen?
Itse olen ollut "vain" ystävä miehen kanssa vuosia, loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että päädyimme sänkyyn. Siihen loppui sitten se ystävyyskin. Eräs toinenkin mies minulla on ystävänä, mutta sillä tasolla se on säilynytkin, mitään "säpinää" ei ole ollut hänen kanssaa. Kuitenkin vähän aikaa sitten hän tunnusti, että on ollut minusta kiinnostunut muutenkin, mutta ei ole uskaltanut sitä näyttää/kertoa. Minä taas en hänestä. Ollaan yhä "vain" ystäviä.
Nämä mies-nais ystävyyssuhteet eivät ole koskaan vastaaavanlaisia kuin naisten kesken tai miehet keskenään. Näin se vaan. Kokemusta on.
mä oon toisen naisen poikaystävän kaveri (noin pitkästi ilmaistuna). Alkuun kaverini nainen suhtautui minuun epäilevästi, joskaan ei vihamielisesti, koska minä satunnaisesti soittelin kaverilleni ja kävin kylässä, kun hän vielä asui yksin. Kerran olin heillä bileissä ja selvitimme välit kaverini tyttöystävän kanssa, kerroin tytölle, ettei minun ja kaverini välillä voi koskaan olla mitään muuta kuin kaveruutta koska en tunne kaveriani kohtaan muuta kuin kaveruutta. Tämä rauhoitti tilanteen ja nyt välit kaverini tyttöystävään ovat asialliset jopa hyvät eikä minun tarvitse kyräillä, voinko olla yhteydessä kaveriini. Tyttö totesi minut ihan hyväksi tyypiksi ja rauhoittui. Toi sun tilanteesi kuulostaa oudolta, vähän samanlainen tilanne oli mulla sitten exän kohdalla, hänellä oli naispuolinen kaveri, joka oli enemmän hänen tyyppisensä kuin minä, viettivät yhdessä viikoloppuja metsissä ja aina kun tuo kaveri oli meillä, olin todella ulkopuolinen. Erottiin exän kanssa joten sekin huoli jäi pois. Nykyisen naispuolisiin kavereihin suhtaudun suvaitsevaisesti kun tiedän ettei mieheni ja heidän välillä ole mitään muuta kuin kaveruutta.
Ei mies&nainen voi olla kavereita keskenään. Tai no tietty jokaisella itseään kunnioittavalla homolla on naiskaverikin...
Juu,on myös niin,että kaverillani on naisystäviä,joiden hän sanoo olevan vain ystäviä ei muuta.Outoa tässä on,kun en saa heitä tavata.Olemme kaukosuhteessa ja joskus olen sanonut,että voi pyytää kavereitaan kylään,kun olen siellä.Mutta hän sanoo,ettei minun tarte tavata.En oikein tiedä,mitä ajatella.
Mielestäni,jos on vain kaveri,ei haittaa,vaikka
tyttöystävän tapaa.
En toki halua heidän kaveruutta estää,mutta mutta..Kyllä monta kertaa mietin,mitä tämä oikein on.
Kai pitää ottaa taas asia esille.
Kyllä kai miehet ja naiset voivat olla pelkkiä kavereita keskenään.Mutta kyllä siinä täytyy ottaa huomioon toisen rakastettu.Itse koen,että minua jotenkin salaillaan tässä suhteessa.Miehen mielestä ei.vaikea on siis päästä yhteisymmärrykseen.
Kaikki tuntemani miehet ovat sanoneet, että nainen kuin nainen olipa sitten vain kaveri tai muutakin (paitsi jos mummoikäinen tai jollain lailla ulkonäöllisesti tai muuten vastenmielinen)herättää aina seksuaalisia ajatuksia. Tutkittukin on (en muista mistä luin), että mies kuin mies ajattelee ensiksi seksiä naisen nähdessään. Tosin ei se merkitse, että sen halun toteuttaa, joten kai sen puoleen nainen ja mies voivat olla vain kavereita. Mutta kyllä se siellä ajatuksissa on tai on ollut se seksi.
Kysyppä poikaystävältäsi voisiko se tuoda teille sen ystävänsä joku kerta kahville tai jotain että voisitte tutustua.
" Poikaystäväni on sittemmin kertonut heidän käyvän usein kahvilla ja kävelyillä sekä katsovan leffoja yhdessä etc. Hän ei näe mitään epäilyttävää tässä, eikä voi ymmärtää mustasukkaisia tunteitani..."
" Yksi näistä naispuolisista ystävistä lähetteli poikaystävälleni jatkuvasti tekstiviestejä yhdessä ollessamme "
Siis hetkinen ! Jos sun poikaystävä todella välittäis susta, niin se tajuais kuinka paljon sua loukkaa kaikki edellä mainittu. Vähättelee sun tunteitas, eikä ota niitä vakavasti.. Te näätte noin harvoin, niin mitä varten se kundis ei tajuu pyhittää sitä vähäistä aikaa 100% sulle ?! Voin vaan kuvitella, miltä tuntuu kun toiset naiset lähettelee viestejä ja soittelee.
Toinen asia, joka särähti pahasti korvaan oli se, ettei miehes voinu heti kertoa, että kyseessä oli työkaveri...just noi tollaset selittelyt et " joo yks kaveri.." sellasta epämäärästä selittelyä.
Sori vaan, mut ei hyvältä kuulosta ! Noi on niin moneen kertaan nähty :(
Toki he voivat olla pelkkiä ystäviä. Mutta niinku jo useampi on tässä sanonu, niin tän tapaamasi poikaystävän naispuolisen ystävän käytös sinua kohtaan ei ole kyllä normaalia. Ja vielä vähemmän normaalia on poikaystäväsi reaktio tähän vihamielisyyteen. Ja poikaystäväsi välinpitämätön asenne sinun tunteisiisi tästä jutusta. Tällasessa asiassa pitäis ottaa oma kulta ERITTÄIN hyvin huomioon ja todellakin puhua ja selittää asiat juurta jaksaen kullalleen. Ite voit tuntea pelkkää kaveruutta mutta tyttöystävän päässä liikku varmasti hirveä määrä kaikkia epäilyksiä, jotka vaativat perusteellista selitystä tästä kaverillisesta suhteesta. Ja tosiaan tuo, että tämä tyttöpuolinen ystävä lähettää noin paljon tekstareita ja on yhteydessä, niin antaa vähän sellaista kuvaa, että hän on varmasti sinkku itse ja että hänellä on varmasti enemmänkin tunteita poikaystävääsi kohtaan. Otahan asia KUNNOLLA puheeksi kultasi kanssa, ja purkaa hänelle tunteesi, niin eiköhän se siitä.
Minun poikakaverillani on myös muutama naispuolinen kaveri, jonka kanssa vietti eniten aikaa muihin miespuolisiin kavereihin nähden. Nykyään hän ei siis enää näitä niin usewin näe, mutta alussa olin itse aika mustasukkainen ja mielestäni hieman aiheestakin.
Meillä oli sama tilanne toisen naispuolisen kaverin kanssa, poikakaverini vakuuttii heidän olevan vain kavereita ja hänen käytös nyt ihan uskottavalta tuntuikin. Vietimme molemmat joskus aikaa tämän kaverin kanssa, kävimme kahvilla yms. Alussa minulla ei mitään tätä kaveria vastaan ollutkaan, sillä ajattelin ettei se nyt minulle kuulu, ja on minullakin miespuolisia kavereita. Kuitenkin minusta alkoi tuntua ettei ainakaan tämä kaveri pidä minusta, ei ikinä oikein puhunut minulle kun olimme jossain, ja jos puhui jotain, ei ikinä katsonut minua vaan aina poikakaveriani. Muutenkin pyysi poikakaveriani välillä katsomaan hänen pappaansa, tai viemään hänen sukulaisiaan jonnekkin, vaihtamaan renkaita jne.
Kuitenkin pikkuhiljaa poikakaverini on vähentänyt tämän kaverinsa tapaamista todella paljon , eivätkä he enää näe kuin todella harvoin. Voisin luulla että sinulla on vähän sama tilanne kuin meillä. Ei sinun poikakaverisi välttämättä hänestä ole kiinnostunut, mutta se tyttö varmasti on, taikka sitten on jotenkin kuitenkin mustasukkainen poikakaveristasi.
Nykyään meillä ei ole enää asiasta ongelmaa, mutta alussa minulla kyllä oli. Kuitenkin helpotti kun sain kerrottua poikakaverilleni mitä mieltä olen.
Joitain vuosia sitten seurustelin yhden kundin kanssa, jolla oli naispuolisia kavereita myös. Tekivät keskenään kaikkea. Yksi näistä naisista soitteli paljon poikaystävälleni, he tapasivat kahdestaankin esim. kahvilla, leffassa, ja tämä nainen käyttäytyi vihamielisesti minua kohtaan. Mies vakuutti, ettei heidän välillä ole mitään. Uskoin miestä, sillä mies todellakin uskoi itsekin tuon! Aikaa meni, kunnes se nainen humalassa avautui kerran, että on kuollakseen rakastunut mieheeni, ja vihaa minua siksi, että vein miehen hänen"nenän edestä". Olisikohan teillä sama juttu?? Mies voi oikeasti olla sokea tuollaisessa asiassa, eikä ihastumisen tarvitse olla molemminpuoleista.
Kerran tutustuin kaverimielellä yhteen pariskuntaan, meistä kolmesta tuli hyvät ystävät. Ihastuin todella pahasti siihen mieheen, ja lopulta menin yrittämäänkin jotain, vaikka tiesin, ettei mies ole minusta kiinnostunut, vaan avovaimostaan. He erosivat, mutta kumpikaan ei enää halunnut olla minun kaverini. Pyydä ajoissa miestäsi vähentämään ystävättärensä tapailua, välejä ei kuitenkaan tarvitse panna kokonaan poikki. Toivottavasti vältytte monelta mielipahalta!
Kuulostaa tutulta!!
Olen seurustellut 1 vuosi ja 3kk poikaystäväni kanssa. Hän opiskelee hämeenlinnassa ja minä asun oulussa!! hänellä on luokallaan 6 tyttöä ja yksi poika!!
hänellä ei ole siellä muita kavereita kun luokkakaverit mitä on!! mutta tämän yhden tytön kanssa ne ovat olleet jo viime vuonna hyvät ystävät!! poikaystäväni vietti joka ikisen arkipäivän viimevuonna tämän tykönä ja nyt tänä vuonna sama homma jatkuu!!
poikaystäväni on myös vaikuuttanut minulle että he heivät ole kuin kavereita!! mutta minulla vaivaa asia todella paljon!! luotan kyllä mitä hän sanoo mutta silti on todella vaivautunut olo kun soitan kullalleni ja hän on siellä!! en tiiä mitä minäkin teen tai ajattelen enää asiasta!! ehkä täytyy vaan hyväksyä se!! mutta jos minä olisin joka ikinen päivä jonku hyvän ystäväni tykönä joka sattuisi olemaan poika niin mitähän mieltä silloin poikaystäväni olisi???
baarissa en saa jutella muitten poikien kanssa poikaystäväni tulee hakemaan heti minut poissa!!!