Yhteiskunta tukee työttömien työllistymistä sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi.
Ihmettelen suuresti, että joku voi vielä olla pitkäaikaistyötön. Luin suurella mielenkiinnolla tämän Kelan sanomien jutun, jossa kerrotaan työttömiä varten perustetuista työvoiman palvelukeskuksista, joissa työttömille annetaan vaikka minkälaista tukea. Lopettakaa siis valitus työttömät ja menkää heti huomenna työvoimatoimistoon kysymään mahdollisuudesta päästä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi:
Kelan sanomat 1/2005
Työvoiman palvelukeskus tarjoaa pitkäaikaistyöttömille
Tukea yhdeltä luukulta
Työvoiman palvelukeskukset eri puolilla maata tarjoavat pitkään työttöminä olleille monipuolisia palveluita yhdeltä luukulta. Käytettävissä ovat kaikki työhallinnon, sosiaalitoimen ja Kelan palvelut. Oulussa palvelua on käyttänyt vajaan vuoden aikana jo noin 700 työtöntä.
- Lisäarvoa palvelullemme antaa se, että voimme vastata asiakkaan tarpeisiin yhdestä paikasta linkittämällä eri viranomaisten palvelut yhteen ja ostamalla niitä täydentäviä palveluita, Oulun työvoiman palvelukeskuksen päällikkö Maija Hänninen kertoo.
Maija Hänninen luottaa siihen, että jokaiselle asiakkaalle löytyy ajan mittaan jonkinlainen ratkaisu, vaikka se ei aina olekaan työpaikka. Se voi olla koulutus, kuntoutus tai eläke.
- Ratkaisu voi olla jo sekin, että kerrankin selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanne. Jos olemassa olevat keinot eivät riitä, poliittiset päättäjät voivat harkita, mitä tehdään.
Näin lyhyen ajan jälkeen ei voi odottaa kattavasti tuloksia eivätkä tulokset aina edes näy heti asiakkaan elämäntilanteessa. Maija Hänninen kertoo kuitenkin, että yksittäistä huipputulostakin on jo saavutettu: kesäkuussa palvelukeskuksen asiakkaaksi tuli monta vuotta työttömänä ollut henkilö, joka sijoittui jo elokuussa työhön yksityissektorille. Yksilöllisen palvelun avulla asiat vain loksahtivat kohdalleen.
Oulussa kaksi palvelupistettä
Oulussa työvoiman palvelukeskuksen toiminta alkoi virallisesti huhtikuussa. Sitä ennen vuodesta 2001 on toiminut kokeiluna yhteispalvelupiste työttömille. Sen palkkalistoilla oli vain kuusi virkailijaa. Nyt toiminta on vakinaistettu kahteen paikkaan: työllistämiskeskukseen Hallituskadulle sekä sosiaalitoimen tiloihin Mäkelininkadulle.
Valtio ja Oulun kaupunki vastaavat puoliksi työvoiman palvelupisteen kuluista. Työhallinnon palkkalistoilla on 10 virkailijaa, joista yksi on päällikkö Maija Hänninen ja yksi psykologi. Oulun kaupungin panostus on 23 sosiaalitoimen virkailijaa, jotka kuitenkin toimivat osa-aikaisesti 50-100 % työpanoksella palvelukeskuksen asiakkaiden kanssa. Kelasta on mukana yksi nimetty vakuutussihteeri, joka on kuntoutuksen asiantuntija. Hän osallistuu yhteisneuvotteluihin asiakkaan, työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän kanssa, kun esimerkiksi laaditaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa. Muita Kelan palveluita varten asiakkaalle voidaan varata aika Kelan toimistosta.
Palvelukeskuksella on oma budjetti ja erillinen määräraha myös ostopalveluihin. Käytettävissä on myös asiantuntijalääkäri, joka ottaa vastaan asiakkaita lähes viikoittain muiden virkailijoiden haastattelun ja selvitysten perusteella. Viime vuoden aikana oli lääkärinaika varattu yli 130 asiakkaalle.
-Kuntoutuspalveluista on pulaa. Meidän onkin selvitettävä, mitä kuntoutusta voimme ostaa palvelukeskuksen varoilla ja mitä saamme työvoimahallinnon, kaupungin tai Kelan kautta, Maija Hänninen selvittää.
Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan A ja O on yhteistyö. Sitä tehdään mukana olevien perustahojen lisäksi mm. mielenterveystoimiston, päihdehuollon, kriminaalihuollon ja erilaisten järjestöjen kanssa. Virkailijoilta vaaditaankin laajaa osaamista, jotta kaikki mahdolliset palvelut saadaan kartoitettua.
- Asiakasmäärää emme voi nostaa kovin suureksi virkailijaa kohden, koska silloin ei onnistu tavoitteellinen työskentely yksilön hyväksi.
Suuri osa asiakkaista tulee palvelukeskukseen työhallinnon aloitteesta, mutta varsinkin nuoria tulee myös sosiaalitoimiston kautta. Tällä hetkellä asiakkaista pari sataa on alle 25-vuotiaita. Lisäksi työvoimaneuvojat ottavat vastaan noin 100 eläkeselvittelyä vaativaa pitkäaikaistyötöntä, joista osa voidaan lähettää työkyvyn kartoituksiin tai kuntoutustutkimuksiin.
Jonotusajat ovat pysyneet suhteellisen lyhyinä. Pyritään siihen, että ensimmäiseen haastatteluun asiakas pääsisi kolme kuukauden jonotuksen jälkeen. Asioiden niin vaatiessa aika voi järjestyä lyhyelläkin odotusajalla. Haastattelussa sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja yhdessä kartoittavat asiakkaan tilanteen.
-Tänä vuonna panostamme mm. nuorten asiakkaiden palveluihin ja motivointiin. Heille etsitään erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ostetaan ryhmäpalveluja, Maija Hänninen koros-taa.
Tietoa palvelukeskuksista
- Työvoimatoimiston, kuntien ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä, työvoiman palvelukeskuksia on perustettu v. 2004 loppuun mennessä 29. Toimintaa on esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Tiedot oman paikkakunnan palvelupisteestä saa paikkakunnan työvoimatoimistosta, sosiaalitoimistosta tai Kelasta.
- Keskusten lukumäärä lisääntyy vaiheittain 40:een vuoteen 2006 mennessä.
- Työvoiman palvelukeskuksissa pitkäaikaisesti työttömät saavat räätälöityjä, moniammatillisia sosiaali- ja terveystoimen, Kelan ja työvoimatoimiston palveluja, mm. yleistä ohjausta ja neuvontaa, apua työnhakuun, sosiaalityön palveluja, terveyspalveluja, tukea ammatilliseen kehittymiseen, tukea työllistymiseen, kuntoutusta, neuvontaa sosiaali- ja työttömyysturva-asioissa.
- Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi pääsee parhaiten työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston kautta.
Teksti Hilkka Nakari
tiedottaja, Kela
[email protected]
http://www.kela.fi/in/internet/kelansanomat.nsf/NET/110505143315HL?OpenDocument
Ihmettelen suuresti, että joku voi vielä olla pitkäaikaistyötön. Luin suurella mielenkiinnolla tämän Kelan sanomien jutun, jossa kerrotaan työttömiä varten perustetuista työvoiman palvelukeskuksista, joissa työttömille annetaan vaikka minkälaista tukea. Lopettakaa siis valitus työttömät ja menkää heti huomenna työvoimatoimistoon kysymään mahdollisuudesta päästä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi:
Kelan sanomat 1/2005
Työvoiman palvelukeskus tarjoaa pitkäaikaistyöttömille
Tukea yhdeltä luukulta
Työvoiman palvelukeskukset eri puolilla maata tarjoavat pitkään työttöminä olleille monipuolisia palveluita yhdeltä luukulta. Käytettävissä ovat kaikki työhallinnon, sosiaalitoimen ja Kelan palvelut. Oulussa palvelua on käyttänyt vajaan vuoden aikana jo noin 700 työtöntä.
- Lisäarvoa palvelullemme antaa se, että voimme vastata asiakkaan tarpeisiin yhdestä paikasta linkittämällä eri viranomaisten palvelut yhteen ja ostamalla niitä täydentäviä palveluita, Oulun työvoiman palvelukeskuksen päällikkö Maija Hänninen kertoo.
Maija Hänninen luottaa siihen, että jokaiselle asiakkaalle löytyy ajan mittaan jonkinlainen ratkaisu, vaikka se ei aina olekaan työpaikka. Se voi olla koulutus, kuntoutus tai eläke.
- Ratkaisu voi olla jo sekin, että kerrankin selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanne. Jos olemassa olevat keinot eivät riitä, poliittiset päättäjät voivat harkita, mitä tehdään.
Näin lyhyen ajan jälkeen ei voi odottaa kattavasti tuloksia eivätkä tulokset aina edes näy heti asiakkaan elämäntilanteessa. Maija Hänninen kertoo kuitenkin, että yksittäistä huipputulostakin on jo saavutettu: kesäkuussa palvelukeskuksen asiakkaaksi tuli monta vuotta työttömänä ollut henkilö, joka sijoittui jo elokuussa työhön yksityissektorille. Yksilöllisen palvelun avulla asiat vain loksahtivat kohdalleen.
Oulussa kaksi palvelupistettä
Oulussa työvoiman palvelukeskuksen toiminta alkoi virallisesti huhtikuussa. Sitä ennen vuodesta 2001 on toiminut kokeiluna yhteispalvelupiste työttömille. Sen palkkalistoilla oli vain kuusi virkailijaa. Nyt toiminta on vakinaistettu kahteen paikkaan: työllistämiskeskukseen Hallituskadulle sekä sosiaalitoimen tiloihin Mäkelininkadulle.
Valtio ja Oulun kaupunki vastaavat puoliksi työvoiman palvelupisteen kuluista. Työhallinnon palkkalistoilla on 10 virkailijaa, joista yksi on päällikkö Maija Hänninen ja yksi psykologi. Oulun kaupungin panostus on 23 sosiaalitoimen virkailijaa, jotka kuitenkin toimivat osa-aikaisesti 50-100 % työpanoksella palvelukeskuksen asiakkaiden kanssa. Kelasta on mukana yksi nimetty vakuutussihteeri, joka on kuntoutuksen asiantuntija. Hän osallistuu yhteisneuvotteluihin asiakkaan, työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän kanssa, kun esimerkiksi laaditaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa. Muita Kelan palveluita varten asiakkaalle voidaan varata aika Kelan toimistosta.
Palvelukeskuksella on oma budjetti ja erillinen määräraha myös ostopalveluihin. Käytettävissä on myös asiantuntijalääkäri, joka ottaa vastaan asiakkaita lähes viikoittain muiden virkailijoiden haastattelun ja selvitysten perusteella. Viime vuoden aikana oli lääkärinaika varattu yli 130 asiakkaalle.
-Kuntoutuspalveluista on pulaa. Meidän onkin selvitettävä, mitä kuntoutusta voimme ostaa palvelukeskuksen varoilla ja mitä saamme työvoimahallinnon, kaupungin tai Kelan kautta, Maija Hänninen selvittää.
Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan A ja O on yhteistyö. Sitä tehdään mukana olevien perustahojen lisäksi mm. mielenterveystoimiston, päihdehuollon, kriminaalihuollon ja erilaisten järjestöjen kanssa. Virkailijoilta vaaditaankin laajaa osaamista, jotta kaikki mahdolliset palvelut saadaan kartoitettua.
- Asiakasmäärää emme voi nostaa kovin suureksi virkailijaa kohden, koska silloin ei onnistu tavoitteellinen työskentely yksilön hyväksi.
Suuri osa asiakkaista tulee palvelukeskukseen työhallinnon aloitteesta, mutta varsinkin nuoria tulee myös sosiaalitoimiston kautta. Tällä hetkellä asiakkaista pari sataa on alle 25-vuotiaita. Lisäksi työvoimaneuvojat ottavat vastaan noin 100 eläkeselvittelyä vaativaa pitkäaikaistyötöntä, joista osa voidaan lähettää työkyvyn kartoituksiin tai kuntoutustutkimuksiin.
Jonotusajat ovat pysyneet suhteellisen lyhyinä. Pyritään siihen, että ensimmäiseen haastatteluun asiakas pääsisi kolme kuukauden jonotuksen jälkeen. Asioiden niin vaatiessa aika voi järjestyä lyhyelläkin odotusajalla. Haastattelussa sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja yhdessä kartoittavat asiakkaan tilanteen.
-Tänä vuonna panostamme mm. nuorten asiakkaiden palveluihin ja motivointiin. Heille etsitään erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja ostetaan ryhmäpalveluja, Maija Hänninen koros-taa.
Tietoa palvelukeskuksista
- Työvoimatoimiston, kuntien ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä, työvoiman palvelukeskuksia on perustettu v. 2004 loppuun mennessä 29. Toimintaa on esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Tiedot oman paikkakunnan palvelupisteestä saa paikkakunnan työvoimatoimistosta, sosiaalitoimistosta tai Kelasta.
- Keskusten lukumäärä lisääntyy vaiheittain 40:een vuoteen 2006 mennessä.
- Työvoiman palvelukeskuksissa pitkäaikaisesti työttömät saavat räätälöityjä, moniammatillisia sosiaali- ja terveystoimen, Kelan ja työvoimatoimiston palveluja, mm. yleistä ohjausta ja neuvontaa, apua työnhakuun, sosiaalityön palveluja, terveyspalveluja, tukea ammatilliseen kehittymiseen, tukea työllistymiseen, kuntoutusta, neuvontaa sosiaali- ja työttömyysturva-asioissa.
- Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi pääsee parhaiten työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston kautta.
Teksti Hilkka Nakari
tiedottaja, Kela
[email protected]
http://www.kela.fi/in/internet/kelansanomat.nsf/NET/110505143315HL?OpenDocument
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kunhan keksivät itteleen hommia.tai sit isot firmat saa kurssi verukkeella ilmasta työvoimaa puoleksvuodeks ja koulutusosat puutaa heinää.muutenkin kurssejen tasoa ei tarkasteta ja valituksista saa vaan kommenttia että ei sielä pakko ole olla!jaa ei vai karenssillekkö sitä on mentävä!!!!
"Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan A ja O on yhteistyö. Sitä tehdään mukana olevien perustahojen lisäksi mm. mielenterveystoimiston, päihdehuollon, kriminaalihuollon ja erilaisten järjestöjen kanssa. Virkailijoilta vaaditaankin laajaa osaamista, jotta kaikki mahdolliset palvelut saadaan kartoitettua."
Työvoiman palvelukeskuksissa tehdään siis yhteistyötä mielenterveystoimiston, päihdehuollon ja kriminaalihuollon kanssa. Eli ajatus on se, että työttömät ovat mielenvikaisia, rappioalkoholisteja ja rikollisia.
Tietääkö se vitun Hänninen edes mistä puhuu
Mitä nämä palvelukeskukset voivat tarjota tekniikan tohtorille?
Jäin 2003 vuoden alussa tytöömäksi. Olen nyt 59 vuotias nainen. Olin määräaikaisena 3 vuotta valtionhallinnossa ja sitä ennen työtä 25 vuotta valtiolla. Olen terve ja haluaisin vieläkin tehdä työtä. Tässä on mennyt jo kohta 3 vuotta kotona.
Ei mitään toiveitakaan että VIELÄ pääsisin töihin.
Joidenkin mielestä olen "hullu" koska halauisin vielä tehdä töitä. Kateus on myös melkoinen jos yrität jotain. Mallitoimistoon haettiin mainosmallia ja minä pääsin kuvauksiin. Se maksoi minulle jonkinverran. Laskun voi suorittaa neljässä erässä. Olin myös toisessa toimistossa kuvauksissa ja se ei maksanut yhtään mitään.
Johan sain pottumaisia kommentteja jopa serkultani että onhan se ihme jos ei nuo investoinnit tuota tulosta. Hän paheksui koko asiaa. Eihän työtön saisi mitään edes yrittää, edes jotain hauskaa sekä hupsuttelevaa kuten tämäkin.
Työtä ottaisin vaikka heti, vakityötä tai vaikka pariksi vuodeksi kohtuullisella palkalla. Eihän sitä ihminen tiedä koska kuolee pois joten tässä iässä ei kannata enää tehdä kovin pitkälle meneviä suunnitelmia.
tehtävän on vain suojatyöpaikkojen tarjoaminen kaikenmaailman sossu-, työkkäri-, ym. virkailijoille. Sieltä ei saa ns. "oikeaa" työtä. Kaikenmaailman turhanpäiväisiä paskakursseja, koulutuksia ja "orjatyöpaikkoja". Aivan turhia rahareikiä koko keskukset. Jos niitä arvioitaisiin tuloksien mukaan, eli kuinka moni saanut vakipaikan tai edes määräaikaisenkin työsuhteen(ei tuki/harjoittelupaikkaa), niin ne eivät olisi päivääkään enää auki. Mutta nehän ovatkin olemassa vain työttömien kyykytystä ja virkailjoita varten. Onneksi potkivat sieltäkin vittuun. Aivan turhia paikkoja.
ja tarjota heille ja heidän perheen jäsenille samanlaista apua?
Kun joutuisivat itse vastaanottamaan tuota samaa palvelua, niin varmasti totuus valkenisi ja toiminta loppuisi välittömästi.
Kyse ei ole mistään muusta kuin ihmisen nöyryyttämisestä, alistamisesta ja henkisestä väkivallasta.
Minkälainen ihminen edes suostuu työskentelemään pavelukeskuksessa?
Noin sanoo ihminen joka ei ole kokenut työttömyyttä, eihän tyttömillä ole mitään hätää!
Ei ole mukavaa kituutella kotona pienillä tuloilla. Työpaikoilla oli työtoverit ja aina tapahtui jotain erilaista, kaiken lisäksi sait siitä vielä palkkaa.Lisänä oli työterveyshuolto, tosin en sitä pahemmin tarvinnut.
Kun ihminen on tottunut olemaan työelämässä ja on terve sekä energiaa riittäisi kyllä se käy kotona oleminen yksitoikkoiseksi. Kävelen paljon ja ulkoilen lisäksi minulla on muitakin harrastuksia.
En elä umpiossa nykyisinkään mutta montaa kertaa aamusin ajattelen, voi miten kivaa olisi lähteä töihin.
En valittaisi jos olisin varakas työtön. Matkustelisin sekä hoidattaisin itseäni. Ei aika tulisi pitkäksi.
muutaman viikon/kuukauden pätkäduuneja teen ja sitten aikanaan 6KK:n työllistämistyön mutta orjatyö/työharjoitteluun en mene jollei henki kyseessä.ala nyt keittelee kahvia ja luuttuamaan taukotuvan lattioita 8 egen "palkalla"...asiat on nyt työttömänä ihan OK en näe syytä pahentaa niitä orjatyöllä.
n. 8 egeä/tunti normaaleista ei-kummoisista rutiinihommista on ammatti-ihmisellekin ainakin alkuun enemmän sääntö kuin poikkeus monessakin hommassa. 8 euroa tunti taitaa olla lähellä suurimman osan Suomalaisen työssäkäyvän tuntipalkkaa jos alettaisiin katsella.
Itsellä juuri tuli muutaman vuoden työssäolon jälkeen taas korotus, nyt on jo 8,40 ja homma vielä aika-ajoittain suht rankkaakin. Eli kaikki on suhteellista...
en ehkä ilmaissut itseäni kyllin selvästi..8€ tunti onkin ihan OK liksa...orjatyöstä maksetaan 8€/PÄIVÄ
peruspäivärahan päälle. On muuten sellainen korotus että ei noin korkeita palkankorotuksia ole kuin ehkä jonkin suuren pörssiyhtiön pääjohtajilla.
Mikä vaivaa nuorisoa, liian helppo elämäkö?
Ja tämän rumban pyörittämiseen menee jokainen vuosi pitkästi yli 2 miljardia euroa. Vertauksena todettakoon, että valtion budjetti on siinä 40 miljardia euroa ja Suomen puolustusmenot piirun verran isommat. Ajatelkaapa mitä kaikkea hyödyllistä näillä kankkulan kaivoon heitetyillä rahoilla saisi aikaan: pelkästään kuntien peruspalveluihin satsaamalla tuolla rahalla työllistettäisiin (oikeasti) kymmeniätuhansia ihmisiä, ellei peräti sataa tuhatta ja parannettaisiin siinä samalla palveluiden tasoa. Mutta kun ei.
Linkitetään tämä kysymys nyt tännekin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000019586700
painu sinä tekemään yhteistyötä vittu ittes kanssa, saatanan runkku.
ja missähän ne miljoonat eurot näkyy. Puhus vittu markoista että tämmöiset työttömätkin tajuis kun ollaan niin saakelin tyhmiä ilman juuroja