Miksi rikkoa sydän?

samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, miksi kun hieman tulee alamäkeä tunteissa ei muussa niin heti löytyy jokin toinen ja alkuperäinen jää unholaan ikävintä kaikessa on se että niin moni lapsi joutuu siitä kärsimään aivan syyttä kun äiti tai isi lähtee omille teilleen jättäen ja hyläten perus perheensä jossa kaikki on kuitenkin loppuviimein hyvin, se uusi ihastus vain sekoittaa pään ja lopuksi kaikki kuitenkin on ennemmin tai myöhemmin samassa jamassa, vaalikaa niitä suhteitanne ja tehkää niiden eteen kaikkenne, puhukaa riidelkää tehkää kaikkenne sen eteen että molemmilla on hyvä olla. Liian usein huomataan että mitä oisin voinut tehdä toisin kun arki astuu suhteeseen, mutta ymmärtäkää myös se että se arki vain kuuluu siihen suhteeseen ennemmin ta myöhemmin, sitä vain välillä on niitä seesteisempiä kausia ja ne voivat välillä ottaa koville ja kestää pitkäänkin kunon molemmilla työt, lapset yms, älkää antako periksi vaan keskustelkaa ja tehkää kaikkenne suhteen eteen, puhun kokemuksesta jossa toinen osapuoli lähti vain sen takia kun olimme kuulemma kuin kämppikset? toki oli löytänyt ravintolasta itselleen kumppanin jonka kanssa alkoi pitää yhteyttä ja aloin asiaa epäilemään niin ilmoitti että lähtee...
edelleen toivon että tulisi takaisin ja saisimme puhuttua asiat selviksi ja voisimme aloittaa uuden elämän jossa molemmat puhuisivat ja ottaisivat toisensa enemmän huomioon, myös niissä seesteisimmissä kausissa...

Nämä parisuhdekämmit johtuvat vain siitä että niihin syöksytään sokeina, traumaisina ja vailla riittävää itsetuntemusta ja tiedostamista. Kuvitellaan esim. että toinen ihminen tuo tullessaan ratkaisun kaikkeen ahdistukseen ja projisoidaan tähän omia tiedostamattomia toiveita. Ja lopuksi petytään kun koko päässä keitetty suhdesoppa ei vastaakaan todellisuutta.