Onko maailma taas kallistumassa miesten hallitsemaan muotoon, eli keski-ikäinen valkoihoinen USAlainen mies on rikkain verojenmaksaja ihan globaalisesti?Minusta olisi tasa-arvon milleniumi ja naiset ansaitsevat oikeuden olla naiseuden ohella muutakin, etenkin ammatteihin jo valmistuneet.Elitisti huomioi myös alpha-naisyksilöt.
Mies=ALPHA-sukupuoli???
nykyfeministi'06
351346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Senpä takia te naiset ette sitä statusta saa, koska kaikki naisen saavuttama on vain miehen hänelle antamaa.
Kyllästyttää se, että verrataan ihmisiä susilaumaan. Jos olisimme susilaumassa, vain alpha-yksilöt lisääntyisivät ;) ja niitä olisi kaksi (yksi uros ja yksi naaras).
Ja miten luokiteltaisiin alpha-yksilöt? Biologisesti ne ovat niitä, joilla on eniten lapsia, lapsenlapsia jne.. Eli menestyminen ei välttämättä ole tae alpha-asemasta. Älykkyys on lähinnä evoluution harha-askel.
Jos mietitään menestymistä, niin riittävä toimeentulo mielekkäästä työstä ja omannäköinen elämä olisivat mielestäni ainakin omalta kohdalta tärkeimmät tavoiteltavat asiat. Maailma ei ole oikeudenmukainen ja en usko sen muuksi muuttuvan..
Mikäs tuo juttu on, että älykkyys on lähinnä evoluution harha-askel? Mielenkiinnolla kuulisin lisäperusteluja/näkemyksiä. Muutoin en ole tämän viestiketjun sisällöstä kiinnostunut.
Ei tarvita paljoakaan älykkyyttä hoitaakseen lisääntymisvelvoitteen "menkää ja täyttäkää maa".
;-)
Päinvastoin, melkeinpä. Älykkäillä taitaa olla paljon muita harrasteita ja mielenkiinnon kohteita, kuin lisääntyminen. Tai paremminkin, rikkaissa länsimaissa älykkyys palkitaan muissa jutuissa paremmin, kuin lisääntymishommissa. Lisääntymishommista melkein sakotetaan... (vrt. naisten työllistyminen vs. äitiys / mahdollisuus äitiytymiseen)
Biologiassa geenien levittäminen on pääasia, ja se jonka geenit laajimmalti levittäytyvät ovat voittajia.
Älykkyys kuten tyhmyys ovat ääripäitä. Evolutiivisesti käyrän keskellä olevat yksilöt ovat voittajia. Heitä on paljon, koska evoluutio on ohjannut heihin. He ovat nykyiseen ympäristöön parhaiten sopeutuneita.
Jos ajatellaan nykyisin parjattua lihavuutta. Se on ominaisuus, joka auttaa muuttuneissa olosuhteissa selviämään vararavinnolla. Kyky varastoida ihonalaisiin rasvakudoksiin olisi toisissa oloissa tae menestymisestä.
Eikös ihmisten keskimääräinen älykkyysosamäärä nouse noin kolmella pykälällä per vuosikymmen?
Muistaakseni Flynn (?) on joskus tutkinut asiaa.
Tottakai ääripäissä ei ole tungosta, mutta trendi lienee selvästi äo-kurvia ylöspäin.
Ajettelit siis asiaa lajin sisäisenä ominaisuutena.
Jos ajattelee laatikon ulkopuolella, niin voisiko ajatuskuviota laajentaa siten, että kaikista älykkäin laji on myös se kaikista turhin / huonoiten menestyvä. Esim. erilaisia sienirihmastoja, maabakteereita ja leviä on varmasti merkittäviä määriä enemmän kuin ihmisiä ja niiden älykkyys (ainakin meidän mittareilla) jää kauas taaksemme. Mutta jos tulee esim. jokin todella merkittävä ilmastonmuutos pallollamme, niin monet noista lajeista vain porskuttaa kun me olemme jo hävinneet.
En siis usko, että älykkyys olisi mitenkään harha-askel evoluution kehityksen kannalta, mutta elämän ylläpidon, lajin selviytymisen ja suvun jatkamisen kannalta se voi olla täysin turha ominaisuus.
...noin paljon, ja jos nouseekin joidenkin tutkimusten mukaan, niin silloin kysymys on vain koulutustason noususta ja silloin se on vain näyttö siitä, että nuo ns. "älykkyys"testit ovat vielä enemmän kulttuuri- ja oppimissidonnaisia kuin tähän asti on ajateltu.
Tarkoitan sitä, että älykkäät lapset löytyvät helpommin ja useimmat pääsenevät toteuttamaan sitä, mihin parhaiten luonnollisin älykkyytensä keinoin pystyvät.
Toisin kuin kehitysmaissa, joissa luontaisesti älykkäät eivä eroa valtaväestöstä ulkopuolisin silmin ollenkaan, mutta voivat olla silti korkealle arvostettuja henkilöitä omassa yhteisössään.
Aloittaja käytti biologisia termejä, joten jatkoin siitä. Se laji, jota lukumääräisesti on eniten, on voittaja sillä hetkellä. Muutosten mukaan laji muuttuu toiseksi.
Toisaalta jos ajatellaan matemaattista lahjakkuutta suppeilla vuorovaikutustaidoilla. Eikö tämän yksilön mahdollisuudet menestyä naisten suhteen ole huonot? Kuinka paljon yksi älykäs ihminen voi saada pahaa aikaiseksi keksinnöillään? Se on totta, että ehkä käsittelen älykkyyttä liian suppealaisesti.
En väitä, että teoriani olisi aukoton ja aina sitä voi parannella :))). Ja pysyisin nisäkkäissä. Tai muuten ehkä sinilevät olisivat niitä menestyjiä..
Kuitenkin keskinkertainen yksilö on mielestäni edelleenkin menestynein.. ja parhaat mahdollisuudet mm. lisääntumiseen..
Enpä usko, että kysymys on vain koulutustason nousun vaikutuksesta.
Eikös älykkyys riipu noin fifty-fifty geeneistä ja ympäristön vaikutuksesta? Muistan tällaista joskus lukeneeni. Eri testeillä (esim. HAWIK) mitattava älykkyyshän koostuu eri osa-alueista, esim. myös verbaalisesta, matemaattis-loogisesta ja visuaalisesta puolesta.
Eli voihan se olla, että ensinnäkin fysiologiset syyt vaikuttavat älykkyyden lisääntymiseen (esim. ravinto, ties minkä rasvahappojenhan väitetään "parantavan" älykkyyttä). Ja ennenkaikkea ympäristön tarjoamien lisääntyneiden virikkeiden myötä aivojen eri osa-alueiden välisten synapsien (vai mitä ne nyt olivatkaan..?) määrä lisääntyy. Kyllähän lapsiakin opetetaan ja ohjataan koulussa nykyisin huomattavasti monipuolisemmin kuin esim. 30 vuotta sitten, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti aivojen "kapasiteettiin" ja näin ollen varmasti myös loogiseen ajattelukykyyn. Muistan opiskeluaikoinani lukeneeni mm. tutkimuksesta, jonka mukaan kaksikielisyyden myötä ko. synapseja muodostuu enemmän lasten aivoissa.
Samoin esim. Suomen kaltaisessa postindustriaalivaiheessa olevassa yhteiskunnassa ruumiillisen työn osuus aina vain vähenee. Koulutustaso nousee, mutta samalla aivoja treenataankin enemmän. Vastaavasti myös vanhuusiän dementiaa (en siis puhu Alzheimerista, vaan iän mukanaan tuomasta rappeutumisesta) voidaan käsittääkseni ennaltaehkäistä tai hidastaa säännöllisesti aivojumpalla.
Ideana on siis, että ympäristön tarjoamat, aina vain lisääntyneet virikkeet treenaavat aivojammekin.
Näin ollen koulutustaso ei vaikuta suoraan äo-testeihin, vaan aivojen suorituskyky. Nopeushan on nimenomaan olennainen kriteeri älykkyystesteissä!
keskinkertaisesti älykkäiden pitäminen evoluution voittajana sulkee tietenkin myös tyhmät pois evoluutioteorian mukaan parhaiten menestyneistä, aivan samalla tavalla kuin erittäin älykkäät.
Näin ollen tyhmyyskin on siis evoluution harha-askel, koska tyhmimpiä on aivan yhtä vähän kuin huippu-älykkäitä, eikös vain?
Koko teoriasi taitaa kuitenkin kaatua siihen, että älykkyysosamäärän keskiarvokäyrähän (alussa nouseva ja lopussa taas laskeva) lasketaan saatujen tulosten perusteella. Missään ei ole olemassa vertailukäyrää, absoluuttista totuutta siitä, mikä on älykkään ihmisen äo ja mikä tyhmän. Mikä on oikeasti älykäs ja mikä tyhmä? Kaikkihan on suhteellista.
Jos kadulta ottaa keskinkertaisen kaduntallaajan, niin tällä yksilöllä on mahdollisuus löytää kumppani helpompi kuin kummallakin ääripäällä. Voisi ajatella, että keskinkertainen yksilö on monimuuttujamallissa origon keskellä eli monessa suhteessa keskimääräinen.
Toisessa ketjussa mainitsit älykkyysosamäärän nousun. Toisaalta, jos ajatellaan pahenevia ympäristöongelmia, niin onko siitä älykkyydestä ollut apua. Jos ravittuna ihmisellä on paremmat mahdollisuudet käyttää aivokapasiteettiaan, niin eikö juuri länsimaissa yksi yksilö keskinmäärin käytä enemmän luonnonvaroja kuin muut ja pahenna tilannetta.
Mutta kuten sanoin jo alussa.. Biologia pitää menestyjänä geenien levittäjää.. Muissa tieteissä asiaa voidaan käsitellä toisin..
Ääripäitä tarvitaan muuttuvissa olosuhteissa.
Oma määritelmä älykkäälle on jokin erikoislahjakkuus. Toisaalta voihan tämän teorian kääntää nurin, sillä että käsittelee älykkyyttä muunlaisena määritelmä. Ehkä älykäs on kaikissa älykkyyden tekijöissä keskiakselilla ;)?
Mutta nyt on riennettävä tekemään jotakin hyödyllistä. Hauskaahan tämä on ja keskustelutilanteessa isommalla porukalla olisimme keksineet jotakin mullistavaa :D.
Ajatellaanpa näin, että origon keskellä eli monessa suhteessa keskimääräisellä henkilöllä on parhaat edellytykset menestyä mahdollisimman monella osa-alueella. Eli näin ollen hänellä on evoluution puolesta parhaat mahdollisuudet selviytyä. Kyllä, se on aivan mahdollista.
Mutta silloinkin me käytämme vain tietynlaisia ominaisuuksia mittaavia testejä mitatessamme ko. henkilön sijoittumista käyrille. Ja edelleenkin - meillähän on vertailuarvona keskiarvokäyrät, koska emme voi tietää, mikä on absoluuttinen älykkyyden, pituuden, musikaalisuuden jne. ylin ja alin arvo. Siihen meidän on tyytyminen. Edelleenkin.
'emme voi tietää, mikä on absoluuttinen älykkyyden, pituuden, musikaalisuuden jne. ylin ja alin arvo'
Ilmoittaudupa armeijaan. Hyvin nopeasti käy selville, mistä aineista Suomen kansa on tehty. Suorastaan pelottavaa ja hämmästyttävää, miten osa osaa edes hengittää.
Ajatuskuviota ei siis saatu laajennettua ihmislajin tai sen eri yksilöiden lisääntymismahdollisuuksien ulkopuolelle. Itserakkaita olemme.
olla, että jotkut huonokuntoiset mammanpojat edustavat alinta mahdollista arvoa. Mutta siltikin on todennäköisesti olemassa vieläkin selkärangattomampia matelijoita, joiden älykkyysosamääräkin voi olla vielä alhaisempi kuin joillakin nykyalokkailla;))
Kiitos, armeija on miehiä varten. Tulisin tietysti tositilanteessa tarjoilemaan kuumaa soppaa ja lääkitsemään, mutta armeijahommat jätän aivan suosiolla miehille.
vähän kuka ne testit on tehnyt.
Ihan sama mitä jotkin tutkimustulokset näyttävät, kun ne tulokset pohjautuvat länsimaisen, koulutetun ihmisen tekemiin testeihin, joita sitten saman koulutuksen saaneet ja samassa kulttuurissa asuvat ihmiset täyttävät. Ja tämänkö pitäisi mitata todellista älykkyyttä?
Maalaisjärkeä: Ihminen on vaeltanut tällä pallolla 200 000 vuotta ja arvataan keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi vaikkapa 105 tällä hetkellä. Jos tuo arvo nousee 3 pistettä yhdessä vuosikymmenessä, se tarkoittaa lähes kolmen prosentin suhteellista kasvua kymmenessä vuodessa?! Jos oletetaan että kasvunopeus on pysynyt suhteellisesti samana 100 edellistä vuotta ja se pysyy suhteellisesti samana 100 seuraavaakin vuotta, niin tullaan tulokseen, jonka mukaan 1900-luvun alussa tuo keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi ollut alle 80 ja 2100-luvun alussa se olisi yli 140.
Et taida itsekään uskoa näin nopeaan kehitykseen? Huomioon kannattaa ottaa, kuinka kauan olemme täällä jo taapertaneet, sekä se että erilaista hengellistä tuotetta eli kulttuuria on ollut tarjolla jo vuosituhansia, samoin erilaisia teknisiä keksintöjä on tehty vuosituhansia ja entäs se seikka että tuossa mainitussa 200 vuoden aikajaksossa, mikään muu laji ei ehdi kehittyä juuri mihinkään, mutta että ihminen kehittyisi keskeiseltä ominaisuudeltaan melkein kaksi kertaa paremmaksi kuin oli kyseisen ajanjakson alussa?
löytyy ainakin tietoa täältä. Googletin tuon lähteen tuolta juuri, enkä tosin tiedä tarkkaan, mitä siellä lukee. Mutta sama heppu on kuitenkin kyseessä.
http://www.indiana.edu/~intell/flynneffect.shtml
Minulla meni nyt totta puhuen vähän ohi, mistä tutkimustuloksista sinä puhut. Siis alkuperäinen kirjoittaja puhui älykkyysosamäärän kehityksestä käyttäen tarkastelukohteena nykyistä äo-kaaviota. Ja trendi näkyy olevan sen tutkimuksen, josta minä olen lukenut, mukaan ylöspäin, ainakin mitä tulee kyseisen kaltaisiin moderneihin älykkyystesteihin.
"Ja tämänkö pitäisi mitata todellista älykkyyttä?"
Jos laajennamme keskustelun siihen, että kyseenalaistamme nykyaikaiset älykkyystestit miettimällä mitä älykkyys sitten oikein on, (suppeampana ja laajempana käsitteenä?), niin meidän pitäisi ehkä määritellä sana "älykkyys" ensin. Koska tässä puhuttiin siitä älykkyydestä, jota käytetään tällä hetkellä älykkyyden määritelmänä.
Anyway, olen vakuuttunut siitä, että samalla kun keskivertoihmisen ruumiillinen työmäärä vähenee ja erilaista aivotyöskentelyä vaaditaan enemmän, aivojen rakennekin muuttuu ja aivoista tulee suorituskykyisemmät.
Ennen ihmisen sosiaalinenkin elämä rajoittui yksittäisiin kyliin ja tiedonkulku oli vaikeampaa. Mutta entäs nykyaikana? Samoin toki kulttuuria on ollut tarjolla ennenkin. Mutta jos verrataan nykylasta ja vaikkapa 1900-luvun alkupuolella syntynyttä lasta, niin eiköhän virikkeiden määrässä ole selvä ero, mikä näkyy varmasti jollakin tavalla aivojen kapasiteetissakin. Jo pelkästään globalisaation myötä virikkeitä tulvii joka puolelta. Ja nykylapselta odotetaan erilaisia valmiuksia kuin esim. sata vuotta sitten.
Ja jospa keskivertoälykkyysosamäärä nousisikin vaikka kuudellakymmenellä pointsilla, niin mitä sitten? Ei ihmisestä tule sen myötä välttämättä kaksikertaisesti niin älykästä kuin ennen. Kyseisillä käyrillähän voidaan mitata vain tunnettujen arvojen kehitystä. Kuka tietää, jos meillä olisikin käytettävissä skaala, joka kuvaa kaikkia eläville olennoille mahdollisia äo-arvoja, niin ehkä 60 pointsia olisi siinä asteikossa loppujen lopuksi vain joku desimaalin ero, ja me puolestamme pidämme kolmen pointsin kasvua per vuosikymmen suurena. Kaikki on suhteellista ja meiltä puuttuu edelleenkin se vertailukohde.
Mutta jos ymmärsin sinut nyt väärin, niin täsmennäthän vielä.
" Jo pelkästään globalisaation myötä virikkeitä tulvii joka puolelta. Ja nykylapselta odotetaan erilaisia valmiuksia kuin esim. sata vuotta sitten."
Sata vuotta sitten lasten piti kyykkiä pelloilla tai muuten osallistua perheen arkeen. Tänä päivänä kakarat tuijottaa jotain Big Brother Talk Show:ta, surffailee Habbo-hotellissa ja imee ganjaa. Juu, onhan se ihmisen älykkyys jänskä juttu, mutta m i t e n se ilmenee arkipäivässä?
ollaanpa sitä kyynisellä tuulella.
Tottakai virikkeitä on sekä positiivisia että negatiivisia. Tosin siinäkin mielessä täytyy tehdä valintoja, kuten elämässä aina täytyy tehdä. Esimerkkinä vaikkapa positiivisesta virikkeestä: kirjeet ja sähköposti. Nykymuksu voi etsiä itselleen kirjekaverin vaikkapa Timbuktusta ja kehittää samalla kielitaitoaan. Onko kielitaito älykkyyttä? Väittäisin, että epäsuorasti kyllä. Taas palataan aivojen rakenteeseen, ja konkreettisestikin voitaisiin todeta, että kielitaidon myötä maailmankuva laajenee uusien kokemusten myötä. Samoin eri kielten rakenne (en puhu nyt kielioppirakenteesta) vaikuttaa siihen, että ymmärrämme, että emme elä naturalistisessa maailmassa. Kirjoitinkin tästä eilen tuolla jossain alempana.
Yleensä ottaen on oikeutettua kysyä, kuinka älykkyys ilmenee. Meillä on tällä hetkellä käytettävissämme ainakin älykkyystestit sekä omat havaintomme tunneälystä.
Minä itse pitäisin älykkyyden mittana kuitenkin abstraktiin ajatteluun kykenemistä. Samoin tietynlaista käytännön älyä ja tunneälyä, jonka olemassaolosta aina kiistellään.
Hyvä muisti ja ulkoaopettelukyky ovat eri asioita. Näin ollen koulutuskaan ei ole tae älykkyydestä.
Hmm...onko tosiasioiden tunnustaminen kyynisyyttä? Öhsiis; nykyajan kakarat keskittyvät kaikkeen epäolennaiseen (viihteeseen), jota älykkäät alfa-yksilöt (rahanhimoiset aikuiset) heille tyrkyttävät ja tätä kautta rikastuvat. Joo, voihan lapsi hankkia kirjekavereita mistä päin maailmaa tahansa, mutta mieluummin se roikkuu ircissä puhumassa seksistä ja huumeista ja hankkiutuu irl vaikeuksiin, kun "elämä on niin mälsää" ja kun aikuisetkin-kaikki-sitä-ja-tätä. Tietoisuus globaaleista epäkohdista ja ongelmista ei ole omiaan auttamaan yksilöitä luomaan tasapainoista ja vahvaa minuutta. On pakko sulkea silmänsä todellisuudelta kyetäkseen elämään tasapainoista elämää. Siinä sitä abstraktia ajattelua (mielikuvitusta) tarvitaan, kun pitää selittää asiat itselleen parhaiten päin.
Pointti oli kai, että "älykäs" ihminen tekee tieten tahtoen tulevista sukupolvista tyhmiä lyhytnäköisen omaneduntavoittelun ja "viihtyvyyden" nimissä. Toisaalta voihan olla, että kasvavasta sukupolvesta kasvaa jollain ihmekeinolla todellisia alfa-yksilöitä, mutta itse en panisi rahojani likoon sen puolesta.
En puhunut mistään tietyistä tutkimustuloksista, viittasin vain noihin sinun esittämiin tutkimustietoihin tuosta älykkyysosamäärän kasvusta.
Tarkoitukseni oli ainoastaan tuoda esille, että jos tuo 3 pisteen kasvu per vuosikymmen on totta, niin silloin tuollaiset älykkyystestit ovat suurin piirtein roskakoritavaraa. Tässä vaihessa keskustelua en enää keskustellut älykkyydestä tai sen määrittelystä, ainoastaan noista ns. "älykkyys"testeistä ja niiden kulttuurisidonnaisuudesta sekä tällaisten testien perusteella tehtävien tutkimustulosten luotettavuusarvosta, joka lähentelee nollaa.
Itsekkin toteat kyseisen asian viestissäsi:
"Ja jospa keskivertoälykkyysosamäärä nousisikin vaikka kuudellakymmenellä pointsilla, niin mitä sitten? Ei ihmisestä tule sen myötä välttämättä kaksikertaisesti niin älykästä kuin ennen."
Olemme siis asiasta yhtä mieltä. Kyseisillä testeillä ei ole mitään tekemistä todellisen älykkyyden kanssa ja jos joku tutkijaksi itseään nimittävä väittää naama pokkana, että näillä testeillä voidaan testata ihmisen älykkyyttä tai sen kehitystä ja vieläpä esittää siitä jotain noin hulppeita tutkimustuloksia (3pistettä/vuosikymmen), niin nauran kyseiselle tutkijalle ja tutkimukselle päin naamaa.
Näitä ns. "älykkyys"testejä ja niiden käyttöä voisi lähinnä verrata tilanteeseen jossa kanaa opetetaan kopauttamaan nokallaan kolmesti ruokinta-automaattiin, jotta saisi jyvän. Sitten kun kana on tämän oppinut, niin testataan kauanko kanalta kestää oppia kopauttamaan ruokinta-automaattia neljästi, jotta saa sen jyvän. Testitulos laitetaan muistiin, jonka jälkeen testataan kauanko kanalta kestää oppia napautamaan automaattia viidesti jyvän saadakseen. Ja Heureka! Kana oppi siirtymisen neljästä viiteen kopautukseen 30 prosenttia nopeammin kuin siirtymisen kolmesta napautuksesta neljään. Kanan älykkyys on siis kasvanut päivän mittaisen testijakson aikana huomattavasti.
Jäi vielä sanomatta, että biologisesti ihmisen aivoissa ei parissa sadassa vuodessa voi tapahtua mitään muutoksia.
Unohdin jo tähän aikaan illasta, että mistä tässä alunperin oli kysymys, mutta samapa tuo. Ilmeisesti kanoista.
Eläköön kanat!
Mutta biokemiallisia muutoksia kylläkin. Lyijy, elohopea ja muut raskasmetallit radioaktiivisista aineista puhumattakaan, ympäristömyrkyt, kasvi- ja tuhoeläinmyrkyt, hormonit ja kaiken maailman myrkyt, joita älykäs ihminen on tehtaillut helpottaakseen elämäänsä.
että ainakin osasta lapsista tulee tasapainoisia ja älykkäitä aikuisia.
Luinkin kerran, että globalisaation vaikutusten myötä tulevaisuudessa (en muista milloin) tullaan tarvitsemaan vain noin 10-20 prosenttia länsimaiden nykytyövoiman määrästä. Loput työstä tekee joku muu halvemmalla tai kone.
Ehkä kyseessä on vain nykyaikainen evoluutio. Ennen ihmiset kuolivat nälkään ja sairauksiin, nykyisin liikalihavuuteen ja aivojen surkastumiseen liian YKSIPUOLISTEN virikkeiden takia. Totesivathan muuten jo egyptiläiset aikoinaan, että ihmiset elävät 30 prosentista syömästään ruoasta, lopusta elävät lääkärit.
Hyvää yötä...
Seuraavalla kerralla voidaan käsitellä jotakin muuta, vaikka kanoja ;). Ja kummat tuottavat enemmän metaania ilmakehään - kanat vai ihmiset? Minkälainen ruokavalio olisi suositeltava, jotta metaania ei karkaisi suoliston tuottamana ilmakehään. Siitä muistaakseni löytyy kiinalaisten tutkimus..Lainasin IPCC:n loppuraportit kotiin.. Eli täällä päästään vasta vauhtiin :D.. Nämä kun vielä yhdistäisi miehen logiikka -palstaan..
Se oli sitten taas tätä. Keskustelua keskustelun vuoksi -> koko viestiketjun voi siirtää naisten logiikkaan.
öitä
Lähti aidosta ärsyyntymisestä :).. Mutta totta kaipaan ajatuksenlentoa, mutta mieluiten keskustelun muodossa.. ja todellisia haasteita, mitä valitettavasti työelämässä ei ole ollut parina viime vuonna :(. Mutta hyvät yöt!!!
"keski-ikäinen valkoihoinen USAlainen mies on rikkain verojenmaksaja ihan globaalisesti"
Tämä on tuskin mitään uutta, käsittääkseni USA:n BIP on ollut jo ties kuinka kauan maailman kärkipäätä. Ja se, että siirtolaistaustainen nainen on USA:ssa yhteiskunnan pohjasakkaa, ei myöskään ole mitään uutta. (Lukaiskaapa vaikka Toni Morrisonin "The bluest eye")
"naiset ansaitsevat oikeuden olla naiseuden ohella muutakin"
Mutta hei, muruseni, mehän OLEMME jo paljon! Ensinnäkin jo naiseus sinänsä pitää sisällään niin monia asioita. Ja vasta sitten kun emme yritä muuttua miehiksi vaan hyväksymme oman naiseutemme, voimme saavuttaa jotain. Me naiset voimme saavuttaa paljon käyttämällä niitä ominaisuuksia apuna, joita miehillä ei ole. Kieltämällä tavallaan oman naiseutemme viestitämme miehille ja myös itsellemme, että miehyys on jotain parempaa.
Tie on pitkä ja kivinen, mutta edistystä on jo tapahtunut.
Ei uskoa oletuksiisi. No, no: suurin veronmaksaja ei suinkaan välttämättä ole rikkain.
Mitä merkitystä sillä on, että mistä maasta joku esim. tilastojen mukaan suurin veronmaksaja on?
Ko. seikka kerro tal. pääoman sijoittumisesta anyways pal mitn. Taloudellisen pääoman kasautumisen erottaisin lisäksi sukupuolikysymyksestä vahvasti.
*"Alphat" oli niin whaah mitä?*
Miellä joku p*seaukinen tyhjäpääfeministi taas keuhkoo. Tee fyrkkaa niin pääset maksamaan verojakin.