teenkö

Kerran kännissä viilsin veitsellä kämmenen auki ja ukko huomas sen ja vetäs niin kovasti turpaan että toinen puoli naamasta turpos silmän kohdalta umpeen. Jouduin sairaalaan tikattavaksi kämmenen takia ja ne ei huomannu silmää. En tehny mitään rikosilmoitusta. Erosin vaan myöhemmin miehestä. Se uhkas eron yhteydessä ampua minut. Nyt on mennyt vuosia ja olen onnellinen ettei tarvitse ajatella enää, mutta traumoja jäi. Tommosten kanssa saa vaan olla varovainen ettei ne sitten jälkeenpäin ala vainoamaan. Mikä sitten on helpointa? Aina ei kannata vaijetakkaan.

kun olet joutunut rikoksen uhriksi?

Loppujen lopuksi autat itsesi lisäksi myös exääsi, hän joutuu ottamaan vastuun tekemisestään. Kenties tekosi estää exää enää syyllistymästä väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulevaisuudessa.

Jos jätät tekemättä ilmoitusta,kadut hyvin suurella todennäköisyydellä tekemättömyyttä. :(

Voimaa ja viisautta tulevaisuuteesi. Päivä kerrallaan, kyllä kaikki järjestyy. :))

Jos haluat että väkivalta loppuu teet siitä kesksuteluaiheen, jota ei lakaista maton alle.

Tee hyvä ihminen ilmotus,kenenkään ei tarvitse alistua väkivaltaan.Usko minua!

Jokainen tehköön mitä parhaaksi näkee mutta meidän tapauksessa väkivalta loppui vasta kun tein rikosilmoituksen. Puolitoista vuotta sain turpiini kahden viikon- kuukauden välein. Sitten riitti. Osittain meni toimintakyky tai ainakin heikkeni esim. olkapäiden liikkuvuus. Suurin menetys oli psyykkisellä puolella. Pelot ja kauhukuvat vaivaavat loppu elämän.
Kun kerran riitti tein rikosilmoituksen ja mies muutti pois. Kuten arvata saattaa hän pisti minut perumaan homman. Mutta kun se oli eteenpäin mennyt niin se meni myös syyttäjälle joka päätti syyttää miestä koska väkivallanteot olivat vakavia ja raakojakin. Niin sitä oltiin oikeudessa. Ajattelin että en kestä sitä oikeudenkäyntiä mutta kestinhän minä vaikka se raskasta olikin.Mies sai ehdollisen vankeustuomion ja korvaukset maksettavaksi.
Kehottaisin naisia tekemään sen rikosilmoituksen jo ensimmäisen väkivallanteon jälkeen. Tyhmää odottaa kauemmin, itseään vain vahingoittaa ja kärsii.
Me olemme edelleen yhdessä ja väkivalta ei enää kuulu parisuhteeseen. Kohta juhlimme tapaamisen 10-vuotispäivää.

ilman muuta. Sanoit että exäsi oli pahoinpidellyt sinau useamman kerran eri tavalla. Tee ilmoitus, jos ei minkään muun takia niin sentakia että kaveri oppisi että tommosia asioita ei vaan yksinkertisesti SAAAAAAA tehdä.

Ilmoituksen, enkä kadu vaikka saman katon alla mieheni kanssa vielä jatkankin. Käräjille asti ei olla vielä päästy enkä siis tiedä mitä teostaan saa mutta mies on totaalisen muuttunut. Tapahtumasta on nyt n. puoli vuotta ja hyvin on mennyt. Mieheni kävi terapiassa oman väkivaltaisuutensa vuoksi ja sai sieltä avun. Ehkä myös rikossyyte painaa tässä puntarissa aika paljon. Olin itse siinä kunnossa hakkaamisen jälkeen etten naamaani kehdannut vieraille näyttää :-( Olen erittäin tyytyväinen päätökseeni tehdä rikosilmoitus vaikka sakot yhteisistä rahoistamme aikamme maksammekin. En ole tämän puolen vuoden aikana tarvinnut pelätä kertaakaan ja mieheni on muuttunut myös sohvaperunasta touhuajaksi. Siivoaa, pesee pyykkiä, hoitaa asioita yms. huushollaamiseen liittyviä asiota. Näin meillä :-)