Olemme seurustelleet liki 9 kuukautta. Meillä on mennyt erinomaisen hyvin ja olen koirani kanssa viettänyt hänen uudessa kodissaan enemmän aikaa kuin omassani. Tulevaisuuden suunnitelmiakin on usein käyty läpi.
Yksi kummallinen piirre puoliskollani (ehkä nyt entiselläni)on. Hän on joskus mustasukkainen pienelle lyhytkarvaiselle koiralleni, eikä pidä koirankarvoista. Usein hän härnää koiraa tulemaan esiin milloin sängyn, milloin pöydän alta. Koiran muristessa varoitan, että se voi käydä käteen kiinni.
Eilen illalla kumppani alkoi alkohöyryissään taas kiusata koiraani. Käskin lopettamaan, jonka jälkeen alkoi hänen mököttämisensä.
Menin nukkumaan, kunnes minut herätettiin keskellä yötä ja hän kehoitti minua lähtemään heti joko vaatteet päällä tai ilman. Soittaa vielä taksin.
Ei tehnyt mieli humalaisen kanssa kiistellä, puin päälleni, koppasin mukaan vähäiset romppeeni ja koiran kanssa painuin yöhön. Soitin itse taksin lähimmällä taksitolpalla. Kotini ulko-ovella huomasin että avainnipusta oli hänen avaimensa poistettu ja omani palautettu.
Kyllä meni yöunet tyystin, kun saa osakseen kuin salama kirkkaalta taivaalta tuollaista kohtelua. Mies on kaikin puolin kuin enkeli ja vastuullisessa luottamustyössä ja elämän asiat suht kunnossa. Mitä nyt tuota alkoa lipittää välillä liian tiheään.
Laitoin hälle meilin, että kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa ja muistaa seuraavaan deitti-ilmoonsa laittaa ehdottoman lemmikinomistamiskiellon.
Puhelimeni on äänettömällä, koska haluan todella rauhassa miettiä asioiden kulkua.
Yksi kummallinen piirre puoliskollani (ehkä nyt entiselläni)on. Hän on joskus mustasukkainen pienelle lyhytkarvaiselle koiralleni, eikä pidä koirankarvoista. Usein hän härnää koiraa tulemaan esiin milloin sängyn, milloin pöydän alta. Koiran muristessa varoitan, että se voi käydä käteen kiinni.
Eilen illalla kumppani alkoi alkohöyryissään taas kiusata koiraani. Käskin lopettamaan, jonka jälkeen alkoi hänen mököttämisensä.
Menin nukkumaan, kunnes minut herätettiin keskellä yötä ja hän kehoitti minua lähtemään heti joko vaatteet päällä tai ilman. Soittaa vielä taksin.
Ei tehnyt mieli humalaisen kanssa kiistellä, puin päälleni, koppasin mukaan vähäiset romppeeni ja koiran kanssa painuin yöhön. Soitin itse taksin lähimmällä taksitolpalla. Kotini ulko-ovella huomasin että avainnipusta oli hänen avaimensa poistettu ja omani palautettu.
Kyllä meni yöunet tyystin, kun saa osakseen kuin salama kirkkaalta taivaalta tuollaista kohtelua. Mies on kaikin puolin kuin enkeli ja vastuullisessa luottamustyössä ja elämän asiat suht kunnossa. Mitä nyt tuota alkoa lipittää välillä liian tiheään.
Laitoin hälle meilin, että kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa ja muistaa seuraavaan deitti-ilmoonsa laittaa ehdottoman lemmikinomistamiskiellon.
Puhelimeni on äänettömällä, koska haluan todella rauhassa miettiä asioiden kulkua.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hei,
Kyllä sanoisin että ole tyytyväinen kun pääsit eroon.
Selvennykseksi:
Mies herätti sinut keskellä yötä ja kehoitti lähtemään joko vaatteet päällä tai ilman.
Ei oikein mukavalta tyypiltä kuulosta.
Älä nyt vaan tee sitä virhettä mitkä useat hölmöt naiset tekee kun alkavat hempeilemään ja koristelemaan asioita mieleisekseen, että menet takaisin koirasi kanssa häntää heiluttaen. Älä sitä tee, vaikka mies pyytäisi. Toivon että ei pyydä, koska todennäköisyysteorian mukaan juokset sinne niin kuin useimmat naiset tyyliin: ei se hei mitään, kiusaa vaan mun koiraa ja mökötä ja aja mut keskellä yötä veke, kyllä mä kuiteskin haluun keskustella sun kanssa ja olla sun kans jos sä vaan vielä haluut....jne...
Nähty on tuhat kertaa.
Ole sinä virkistävä poikkeus ja haista p****t koko äijälle ja poista sen numero kännykästä. Lopullisesti.
oli kaikki mitä itsekin olisin sanonut.Ei kannata lähteä siihen kärrynpyörään. Ja saithan jo avaimesikin takaisin. Ei se hamppi siitä miksikään muutu paitsi sitten jos tulee jokin takaisku elämässä. Sitten tullaan hakemaan olkapäätä mutta se ei ole enää velvollisuutesi.
Eiköhän se selviydyttyään soita sinut takaisin. Jos noin pikaisesti ulos heitetään niin sitä pikaisemmin takaisin pyydetään....
Älä nyt hittovie mee takaisin! Sua on nöyryytetty tajuutko? Ja mies ei ole fiksu.
Mutta lyön vetoa että kipität takaisin kiltisti häntä koipien välissä, jos "äkkipikaista" miestä sattuus huvittaan olla taas sun kans.
Mieshän jopa vaihtoi AVAIMET !!!!
Itselläkään ei nyt suhde vahvoilla ja eroa/asumuseroa mietitään mutta yöhön heittäminen kännissä on pelottava ajatus, olisi vaikea miettiä tulevaisuutta tuollaisen kanssa.
Siinähän kärsii sinun työsi ym, jos alkaisi useamminkin tapahtumaan.
En kuitenkaan ala neuvomaan sinua eroamaan hänestä lopullisesti, koska en itse tällä hetkellä jaksa niitä neuvoja vanhemmiltani, kun tyhmänä heidät sotkin meidän riitaan viime perjantaina.
Meillä myös alkoholin vaikutuksen alaisena riita ja huono käytös, tosin kummallakin.
On se typerää, jos alkoholi rikkoo suhteita, mikä tosin on valitettavan yleistä.
Kiitos palstalaiset myötätunnosta ja erilaisista näkökannoista.
Olen jo pikkasen päälle 50v. Vaikka olenkin sairaseläkkeellä, hoidan kuntoani olen ulkonäöltäni kelpo nainen ja minulla on monia harrastuksia ja hyviä ystäviä. Onneksi!
Kolme pitkää rakkaussuhdetta elämässäni läpi kokeneena olisin niin halunut loppuelämäkseni enää vain yhden ainoan rakkauden. Taitaa olla etsinnän aika taas edessä kunhan tästä nykyisestä tapauksesta toipuu.
Kaverillani on yksi pitkä avioliitto aikuisine lapsineen takanaan. Mutta ystäviä ei taida kummemmin olla, koska eivät ole kyläilleet.
Luonteeltaan hän on kyllä hellä ja huomaavainen, mutta lähisuunnitelmat muuttuvat usein juuri tuon alkon takia. Äkkipikaisuus on ilmennyt tähän mennessä vain koiran suhteen, nyt oli sitten minun vuoroni. Voin todeta, että ensimmäistä kertaa minut yöhön ajettiin ja se tuntui kauhealta.
Itkenyt en ole tämän asian takia, koska hämmennys on vielä niin pinnalla. Itku tulee myöhemmin ja helpottanee tätä ahdistavaa ja epämääräistä oloa.
Menen tänään ystävättäreni luo kylään. Hän menetti äskettäin rakkaansa kuoleman kautta. Puidaan yhdessä tätä elämän mutkikkuutta ja julmuutta...sitten itketään...
Jos aiot keskustella hänen kanssaan vielä teidän pelisäännöistä, niin tee tämä asia selväksi.
1. Koira ei lähde sinulta. Se on sinulla ollut ja hän on sen alunperin hyväksynyt.
2. Alko häneltä pois kokonaan ja lopullisesti ja jos alko ei lähde omaehtoisesti pois, niin lisäksi terapiaa.
3. Jos nuo pelisäännöt eivät hänelle sovi, te ette ole enää pari - hyvästi.
Vaikka hänellä on oikeus sanoa mielipiteensä koirastasi hänen talossaan, hänen täytyy ymmärtää se, että koirasi on osa sinun elämäntapaasi jota ilman hän ei voi sinua saada. Hän itse päättää mitä tehdä (päätti jo!)
Sinun ei tarvitse nyykhytellä ja voivotella kuinka olit uhri tai kuinka tyhmä olit kun häneen sekaannuit. Älä itke hänen vuokseen, vaan käy tiukka keskustelu jossa teet pelisäännöt selväksi ja jota pitää noudattaa ilman yhtään ainoaa rikkomusta. Jos hän ei siihen taivu, nostat kytkintä ja aloitat uuden elämän ja otat kiikariisi uuden miehen. Älä jää entiseen elämääsi kiinni.
Kiitä onneasi ettei mies ollut väkivaltaisuuteen taipuvainen!
se tässä tapauksessa koira rikkoo eikä alkoholi.
Itsehän sä sielt lähdit hän vaan pyys... niinhän sanoit.
Luulen et alkaa olla kypsä tollaseen älä nyt herrran jumala kiusaa mun koiraa.... pakko raahata rakkiaan toisten nurkkiin, kyllä muakin vituttais.Pysykää kotona vaan kyllä se ukko sinne tulee jos haluaa sua nähdä. Eri asia on et otetaan eläin yhdessä tuumin eikä valmiiks pilalle lellittyä niinku kuulostaa...En ole mikään eläinten vihaaja ja itselläni on myös koira ja kissa.
Koska he eivät asuneet yhdessä on alkuperäisellä kirjoittajalla ollut oikeus ottaa koira itselleen ja tuskinpa hän on väkisin tunkenut miehen kotiin, eikä koiraa voi alvariinsa pitää yksin..
Ja vielä, kun tuo tapahtuma on käynyt niin, että mies oli humalassa niin käytös on lapsellista uhkailua/kiristämistä. Suunnilleen, jos et luovu koirasta, niin jätä sut. Siis käytös on tuollaista, vaikkei niin ole sanonutkaan kai.
Jos mulle mies sanoisi kännissä, että lähde menemään ja olisi vaihtanut avaimetkin, niin en paljon miettisi. Mieshän voisi käydä väkivaltaiseksi tm, jos toinen ei suostuisi lähtemään toisen kodista.
ajoi vaikka oli ihan selvinpäin koko perheen ulos ja pimeässä karkuun juostiin mutta erosin siitä ja sitä se teki koko yhdessä elämisen ajan eli yli 20vuotta!
on muuten vihonviimeinen sananparsi! Henkilökohtaisesti voin sanoo että se joka multa tuollaista kysyisi huomaisi olevansa se häviävä osapuoli. Tuollaisen vaihtoehdon antaminen on melkeinpä brutaalia väkivaltaa!
Jos mies on alunperin alkanut seurustelemaan aloittajan kanssa jolla on koira, ei mies voi mitään muuta vaatia!! Jos 9 kuukautta ei ole koira noin kovin haitannut, niin ei se kyllä se koira ole joka suhteen rikkoo, vaan ääliö mies. Jos he joskus yhteenkin muuttaisivat, niin tottakai se koira myös siellä asuisi. Jos toisella koira on, niin se on vain hyväksyttävä. Jättäisitkö itse koirasi aina yksin kotiin ilman lenkkejä ja ruokaa jos menet jonkun luokse??
Hyvä jätkä se on!!!
Ei tuo kuulosta ihan normaalilta? Ties mitä hän jatkossa keksii... Minusta hänen käytöksensä oli todella törkeää ja unohtaisin koko miehen. Oli hän muutoin vaikka kuinka enkeli...
mitä tilaa ...
ja kuka sai mitä?:o
Joku filosofistinen älyn jättiläinen heittää todella upeita yhden lauseen kommentteja ketjuihin. Mitä helvetin tyydytystä tommosesta saa? No sen, että saa jonkun kommentoimaan kyseiseen typeryyteen.
Miehellä on narsistisia piirteitä. Hän ei siedä sitä, että olet 'laiminlyönyt' häntä jossakin tilanteessa, tässä tapauksessa asettamalla koiran 'etusijalle'. Narsisti saa raivokohtauksen juuri tällaisesta, syy ei tarvitse olla kummoinenkaan. Ulos heittäminen on tyypillinen 'kosto' hallitsemattoman tunteen johdosta.
Tämä samainen mies voi todellakin olla myös aivan ihana ihminen - kuuluu kuvaan.
Paljon olen tuohon narsismiin tutustunut eräällä tukipalstalla. Sattui näet niin, että kohdalleni osui kahden pidemmän suhteen välimaastossa eräs erittäin "hurmaava" mies.
Epäilyttävien sattumusten johdosta aloin ottaa hänestä selkoa. Monien vaiheiden jälkeen, kuultuani muiden uhrien kertomuksia kyseisestä kaverista, joka ei ollut yllätys kyllä ihan älykkäämmästä päästä, sain tarpeeksi valaisevan kuvan hänen elämäntyylistään ja luonteenlaadustaan. Auervaaratyylistään, vaikkakin risaisissa farkuissaan.
Monta muuta asiaa prosessissa vielä seurasi, mm. kuulusteluja ym, siitä ei sen enempää tähän osioon.
Kuvittelin, että tällä nykyisellä kumppanilla olisi kaikki kunnolla kotona. No virallisesti varmaan puhtaat jauhot pussissa, mutta mitenkä se muun siviilissä tapahtuvan käytöksen puolella?
Hän on arvostettu turvallisuuspuolen pitkäaikainen työntekijä. Kaikki on ulkopuolisien kulissien suuntaan on kunnossa, mutta minä lähimpänä ihmisenä en enää pysty turvautumaan turvallisuusalan ammattimieheen.
En uskalla.
Narsistinen ihminen on pelottava lähimmäinen; uhkaukset, myös tappouhkaukset, eivät ole harvinaisia. Narsistin ärsyttäminen on aina riski.
Ja jos et saa tappouhkauksia, niin elät joka tapauksessa jatkuvassa epävarmuudessa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Narsisti on epäluotettava ja arvaamaton.
Narsisti elää kulississa. Kulissi on lähes elinehto; ulospäin kaiken on näytettävä täydelliseltä; kun kulissa romahtaa, narsistin identiteetti on vaakalaudalla.
Miksi raahasit koiraasi miehen luokse, jos mies ei kerran tykännyt esim. niistä koiran karvoista. Vai oliko koiran pääseminen sisälle ehtona, että yleensä menit edes käymään.
Jos koira tai jokin muu kotieläin niin tärkeä, niin kannatta elää keskenään sen eläimensä kanssa tai hakea sitä kumppania sen eläimen ehdoilla.
Ja siitä ulosheittämisestä. Ehkä miehelle tuli vain yksinkertaisesti mitta täyteen koiraasi tai sitten sinua. En ihmettele varsinkin, jos ensimmäinen kappale pitää paikkansa.
Koiraystäväni oli alunalkaen suhteeseemme yhteisymmärryksellä hyväksytty. Siis jo pitkäaikaisen kirjeenvaihdon aikana. Siis ei ongelmaa.
Pidemmille matkoille matkustaessamme oli koiranhoito aina mallikkaasti hoidettu. Siis ei ongelmaa.
Koira oli aina tervetullut ystäväni luokse. Siis ei ongelmaa.
Koira ja nainen ulos. Ei muuta ongelmaa kuin miehen äkkinäinen humalassaan oivallettu tosiongelma.
se koissu sitten olisi pitänyt jättää. Äijä ei tainnut oikein raksuttaa jos luuli että koissu ei tulisi mukana. Hö: nuija mikä nuija.
..juttu. Tarinasi kosketti mua hlökohtasesti, koska itselläni on myös jokunen koira tuossa nurkissa, ja aikanaan yksi miesystävä muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ilmoitti, ettei voi sietää jättiläismäistä koiraani (silloin ainoa koirani). Joko koira tai hän, oli vaatimus ja arvata saattaa, kumpi lähti..Vihjeeksi kerron, että se "kumpi" ei ollut koira ;)
Älä palaa tuollaisen luokse. Anteeksi, mutta kuvailusi perusteella tuo mies kuulostaa äkkipikaiselta ja tunnekylmältä ihmiseltä. Viime kädessä ratkaisun teet sinä itse, mutta itse antaisin olla ja etsisin paremman tilalle.
Aurinkoista syksyä!
eksäsi tosi kontrollifriikiltä.