Tässä suorat sanat vaimoille joidenka elämän tarkoitus on olla isäntä talossa.
Kuinka kuvittelette että rakkaus säilyy ja kunnioitus jos kohtelette miestänne kuin kapista koiraa??
Ensin tuodaan kahvit eteen,ja sen perään syyllistetään ja ilmoitetaan ettei tämä ole mikään hotelli.
Kuvitteletko että kyseinen kahvi vielä maistuu miehellenne??
Kyseisen kaltaiset naiset ovat kuin riivinrautoja ilkeine,syyllistävine kommentteineen!!
Kyse on on kuin lasten maailmasta,ensin annetaan ja sitten otetaan!
Kuinka moni vaimo tunnistaa tästä itsensä?
SYYLLISTÄMINEN,MOTKOTUS,KÄRJISTÄMINEN,VITTUILU!
Tiedän että nyt tulee paskaa niskaan useilta mammoilta,(koska olet vaimollesi vienyt kahvit eteen,koska olet palkinnut vaimoasi,koska olet hieronut ja kertonut rakastavasi vaimoasi..jne.)
PASKAA!!
Luuletteko te että kenelläkään miehellä joka on tälläistä kokenut kodissaan olisi pienintäkään halua vielä palkita kiusaajansa!!
Kerran kuulin tarinan eräältä 70vuotiaalta mieheltä joka kertoi ikäisestään kaveristaan"sillä on niin pirun ilkeä akka ettei kenellekkään edes vihamielelleen toivoisi tuollaista kohtaloa".
Olen havainnut että useilla naisilla on vaan sisäinen halu olla ilkeä ja paskamainen miehelleen.
Jos ei ole kunnon syytä niin kyllä se joka päiväinen syyllistäminen auttaa myös tuomaan mielihyvää arkeen!
Ja tälläisissä liitoissa elävät miehet,lähtekää nopeasti pois riivaajanne luota.
Yksin on parempi olla vaikka sotkuisessa kämpässä kuin koirana koko elämänsä huonossa liitossa.
Loppuun haluan sanoa ettei kaikki vaimot varmasti oli kyseisen kaltaisia,mutta niidenkin on hyvä tietää millaisia tapoja on tappaa rakkaus suhteesta.
Ja niille naisille jotka teilaavat minut kirjoitukseni perusteella haluan heittää kysymyksen loppuun:
-Jos koulussa lastasi kiusataan henkisesti muutaman vuoden ajan,onko oikea ratkaisu reakoida ongelmaan?
A:Hemmotella kiusaaja ja ymmärtää,hän luultavasti on vaan niin epävarma ja kaipaa rakkauden osoitusta enemmän.
B.Tehdä kiusaajalle selväksi että kiusaamisen on loputtava,se ei ole oikein.
SEMMOSTA PELIÄ!
Kuinka kuvittelette että rakkaus säilyy ja kunnioitus jos kohtelette miestänne kuin kapista koiraa??
Ensin tuodaan kahvit eteen,ja sen perään syyllistetään ja ilmoitetaan ettei tämä ole mikään hotelli.
Kuvitteletko että kyseinen kahvi vielä maistuu miehellenne??
Kyseisen kaltaiset naiset ovat kuin riivinrautoja ilkeine,syyllistävine kommentteineen!!
Kyse on on kuin lasten maailmasta,ensin annetaan ja sitten otetaan!
Kuinka moni vaimo tunnistaa tästä itsensä?
SYYLLISTÄMINEN,MOTKOTUS,KÄRJISTÄMINEN,VITTUILU!
Tiedän että nyt tulee paskaa niskaan useilta mammoilta,(koska olet vaimollesi vienyt kahvit eteen,koska olet palkinnut vaimoasi,koska olet hieronut ja kertonut rakastavasi vaimoasi..jne.)
PASKAA!!
Luuletteko te että kenelläkään miehellä joka on tälläistä kokenut kodissaan olisi pienintäkään halua vielä palkita kiusaajansa!!
Kerran kuulin tarinan eräältä 70vuotiaalta mieheltä joka kertoi ikäisestään kaveristaan"sillä on niin pirun ilkeä akka ettei kenellekkään edes vihamielelleen toivoisi tuollaista kohtaloa".
Olen havainnut että useilla naisilla on vaan sisäinen halu olla ilkeä ja paskamainen miehelleen.
Jos ei ole kunnon syytä niin kyllä se joka päiväinen syyllistäminen auttaa myös tuomaan mielihyvää arkeen!
Ja tälläisissä liitoissa elävät miehet,lähtekää nopeasti pois riivaajanne luota.
Yksin on parempi olla vaikka sotkuisessa kämpässä kuin koirana koko elämänsä huonossa liitossa.
Loppuun haluan sanoa ettei kaikki vaimot varmasti oli kyseisen kaltaisia,mutta niidenkin on hyvä tietää millaisia tapoja on tappaa rakkaus suhteesta.
Ja niille naisille jotka teilaavat minut kirjoitukseni perusteella haluan heittää kysymyksen loppuun:
-Jos koulussa lastasi kiusataan henkisesti muutaman vuoden ajan,onko oikea ratkaisu reakoida ongelmaan?
A:Hemmotella kiusaaja ja ymmärtää,hän luultavasti on vaan niin epävarma ja kaipaa rakkauden osoitusta enemmän.
B.Tehdä kiusaajalle selväksi että kiusaamisen on loputtava,se ei ole oikein.
SEMMOSTA PELIÄ!
Vastaukset 38
Vanhimmat
tuosta kirjoituksestasi. Olen oikeastaan täysin vastakohta tuohon. Minä nautin kun saan hemmotella miestäni esim. juuri viemällä hänelle kahvit ja leivät sänkyyn tai tekemällä eväät töihin, millä tahansa tavalla. En koskaan hauku miestäni eikä hän minua. Tosin täytyy sanoa, että jos hän joskus käskisi mua passaamaan tai tekemään jotain niin tulisi seinä vastaan. Kun saan omasta tahdostani ilahduttaa häntä niin se on nautinto. Minua ärsyttää erityisesti naiset, jotka töissä mollaavat miehiään tai mollaavat kyläreissuilla siis yleensä muiden seurassa tyyliin "mieheni on patalaiska läskivasara sohvaperuna" tai "mun mieheni on tyhmä kun saapas, ei osaa tehdä mitään oikein". Tai alkavat haastamaan riitaa muiden aikana ym. Ei tietenkään tätä harrasteta kahden keskenkään mutta ei toisten aikana etenkään. Ihmettelen, että miksi tuokin nainen on tuollaisen miehen ottanut, kun on noin surkea, että pitää jatkuvasti muille haukkua. Yhteiseloa on muuten kestänyt kohta 20 vuotta.
Kirjoitit: "Olen havainnut että useilla naisilla on vaan sisäinen halu olla ilkeä ja paskamainen miehelleen."
Aika monella onkin. Tämä on naisten ikiaikainen tapa toimia. Äiti siirtää tavan tyttärelleen.
Nämä naiset, eivät toki kaikki, purkavat koko lapsuutensa, nuoruutensa ja aikuisikänsä traumat mieheensä. Lukekaa vaikka tämän palstan naisten juttuja: Maailmassa on yksi ihminen joka on kaiken pahan alku ja huonon oloni syy. Mieheni.
Nämä naiset eivät pysty aikuismaisesti miettimään, mikä heidän elämässään on vikana. Olisiko kenties fyysiseen huonoon oloon syy huono fysiikka? Vuosien mittaan kertynyt ylipaino. Olisiko huonoon itsetuntoon syynä ulkonäön rupsahtaminen? Olisiko tylsyyteen syynä lasten kasvaminen isoksi ja talon tyhjeneminen? Se, että harrastuksen sijasta istutaan sohvalla, mässytetään pullaa ja katsotaan Salattuja Elämiä..
Eipä tietenkään. Syyhän on "siinä huonossa suhteess". Näinhän se julkkiskin Me Naisissa kertoi. "Siihen huonoon suhteeseen" taas on tietenkin syyllinen oma aviomies. Yksin!
Ihan vaan teille naisille tiedoksi:
a) syynytyskivut ja kuukautiset eivät ole miesten syytä
b) se, että lasta pitää imettää ei ole miehen keksimää
c) aamuherätykset eivät johdu aviomiehestäsi
d) rypyt, lihominen ja rintojen roikkuminen eivät ole miehesi tekeleitä
e) miehesi ei käy töissä vittulakseen sinulle henkilökohtaisesti vaan maksaakseen perheelleen asunnon ja ruoan.
Nainen, ota ja leikkaa talteen...
"Aika monella onkin. Tämä on naisten ikiaikainen tapa toimia. Äiti siirtää tavan tyttärelleen."
Tämän kun luin tajusin juuri kuinka hassusti tavat oikeasti periytyvät. Anoppini passaa miestään minkä ehtii, hyvä ettei leipiä valmiiksi voitele ruokapöydässä ja vaimoni aina vannoo ettei ole samanlainen kuin "ärsyttävä" äitinsä.
Vaan niinpä on meilläkin aina ruoka pöydässä, pyykit kuivumassa ja kämppä siistinä kun tulen töistä kotiin, vaikka molemmat ollaan ansiotyössä. Toki teen itsekin kotitöitä ja yritän palkita ja huomioida ihanaa vaimoani parhaani mukaan. Mutta näemmä kannattaa vähän tarkkailla anopin käytöstä ennen kuin lopullisesti sitoutuu, voi antaa osviittaa tulevasta.
Ikävää että sinulla on pahaolo.
mutta kun mietit, ITSE (ja vain ainoastaan itse) sille voit jotain tehdä,
(kas, täällä valittamista ei lasketa)
Muuta elin olosuhteitasi, niinhän kaikki järkevät, jotka eivät ole niihin tyytyväisiä.
Ikävää että olet törmännyt paskamaisiin naisiin.
Etkö siis näin ollen osaa valita seuraasi?
Minusta useimmat miehet ovat rehtejä, ja reiluja.
jos paskamaisia piirteitä ilmenee,niin sellaiset ohitetaan, ja niihin ollaan sen kummemmin sotkeutumatta, ja jätetään omaan arvoosa.
tässä vähän elämänohjetta sinulle.
sama kokemus naisena omasta miehestäni, rehti ja reilu ja kaiken lisäksi keskinäinen kunnioitus parisuhteessa ehkäisee hyvin tuon " vittuilu"-piirteen sekä miehessä ja naisessa!
Olen miehelleni sanonut aikoja sitten että jos jokin minussa/käytöksessäni jurppii, niin EN osaa lukea rivien välistä tai saati sitten ajatuksia, en osaa tulkita "kettuillen" ilmaistuja viestejä, pitää sanoa SUORAAN mistä kiikastaa! Ja olen opettelemalla opetellut itse myös parhaani tekemään että naisena ilmaisen hänelle ajatukseni suoraan, enkä kettuilemalla kautta rantain!
Tämä on toiminut hyvin 28 vuotta!
niin että ITSEPÄ ÄIJÄT AKKANNE VITTUMAISIKSI TEETTE!
Nostakaa ne karvaset perseenne ylös sieltä sohvalta ja hakekaa joskus kaljanne ja kahvinne ite ja jättäkää se huoraaminen. Sitten se emännyys voipi olla pikkusen mukavampi.
Mies=Kaiken Pahan Alku Ja Juuri!!
Tässäpä juuri se esimerkki mitä tarkoitin. Näitä riittää.
Monnellekohan karvaperseelle sinäkin olet kaljaa ja kahvia joutunut kantamaan...
Sinunlaisesi ihmisen alemmuuskompleksiin on ihan asiaperusteet.
Useimmat vaimot ovat vain sellaisia, että kaatavat pahanolon lähimmän ihmisen niskaan.
Jos töissä on vaikeaa ja esimiehet paskamaisia, jos sukulaisten tai kavereiden kanssa tapellaan, jos elämässä ei ole saanut mitä on toivonut, niin sopiva kohde istuu sunnuntaina sohvalla katsomassa formuloita.
Nainen purkaa pahanolon aviomieheen syyttämällä tätä kaikesta mahdollisesta. Jos mies ei ymmärrä ottaa vastaan kaikkea lokaa, hänestä tulee parisuhteen ja naisen koko elämän Juudas(petturi), josta kaikki kaikki ongelmat ovat lähtöisin.
Samaa korttia voi käyttää pitkän aikaa parisuhteen hajoamisen jälkeen.
Nainen ei edes usein halua, että mies tarjoaa ratkaisuja ongelmiin. Hän haluaa vain purkaa pahaaoloa jollekulle, joka ottaa osaa niihin ja on myötätuntoinen. Se kun taas on miehen perusluonteen vastaista, koska mies pyrkii ratkaisemaan ongelmat ja hoitamaan ne siten pois päiväjärjestyksestä, eikä jäädä märehtimään niitä ikuisuuksiin saakka.
Miehelle tuottaa vaikeuksia ja tuskaa, jos helposti ratkaistavaa ongelmaa pyöritetään lukemattomilta eri kantilta. Häneltä palaa jossain vaiheessa niin sanotusti pinna. Sitten soppa onkin valmis.
Moni parisuhde voisi paremmin, jos nainen ymmärtäisi olla kaatamatta pahaa oloaan miehen niskaan, koska mies ottaa ne jutut henkilökohtaisena arvosteluna. Miltä tuntuisi jos miehet kaataisivat kaiken vitutuksen naisen niskaan arvostelemalla häntä kaikista pienistä henkilökohtaisuuksista?
Eipä siis ihme, että rakkaus on koetuksella.
"Moni parisuhde voisi paremmin, jos nainen ymmärtäisi olla kaatamatta pahaa oloaan miehen niskaan, koska mies ottaa ne jutut henkilökohtaisena arvosteluna. Miltä tuntuisi jos miehet kaataisivat kaiken vitutuksen naisen niskaan arvostelemalla häntä kaikista pienistä henkilökohtaisuuksista?
Eipä siis ihme, että rakkaus on koetuksella."
Meillä minä otin miehen jutut henkilökohtaisena arvosteluna - kaikki vitutus kaadettiin mun niskaani nimenomaan pienillä (ja suurilla) henkilökohtaisuuksilla. Että kyllä ne miehetkin tän homman osaa.
Ei pysynyt meijän rakkaus hengissä, ei.
syy siihen vitutukseen? Herkkä ja mukava, muiden parasta ajatteleva ja auttavainen, ei tosin silloin kun omasta perheestä on kyse. Ottaa mieluummin itse takkiin kuin heittäytyy perheen ulkopuoliselle hankalaksi...
Vaimo kun ei millään ymmärrä tämmöistä omaan pesään paskomista ja alkaa nalkuttaa, haukkua, räksättää ja kaikkia näitä yhtäaikaa. Mikään vaan ei mene perille, saatika että saisi kysymyksiinsä suoran ja rehellisen vastauksen tältä niin kunnolliselta aviomieheltä. Ja kyllä sitä sitten surkutellaan kuinka kamala ämmä sillä maailman mukavimmalla miehellä on.
Paineiden yllättäessä kaadan koko lastin rakkaimpani niskaan, kuten juuri naisten toteatkin tekevän. Meillä stressin ja huolien purku kotona molempien oikeus. Kotona ei tarvitse esittää kovista eikä menestys naista. Naisille tyypillistä, miehistä täysin riippumatonta, ovat kuukausittaiset heilahtelut hormonitasapainossa. Mieheni ei 7 vuoden yhdessäolon jälkeen vieläkään voi ymmärtää kuinka hirveät pultit voin jostain pikkuasiasta ottaa... Olen neuvonut antamaan isomman;-)
Ei me pelkästään vittumaisia olla
Ihan hyvä että välillä otetaan puheeksi myös naisten käyttämä henkinen väkivalta.Usein miestä syytetään kaikesta mahdollisesta,eikä itse viitsitä koskaan katsoa peiliin.Ja kun mies sitten ottaa ja lähtee joko yksin tai toisen matkaan,ei ikinä muisteta sitä ettei asiat ole niin mustavalkoisia.Avioliiton solmiminen,avioero ja parisuhde kun on kahden kauppa.
Ei ole oikein,että jos toinen kuitenkin käy töissä,kertoo rakastavansa,tekee pikku palveluksia jne. saa palkaksi ensin vastapalveluksen,mutta hampaita kiristellen.
Sekä henkinen että fyysinen väkivalta aiheuttaa sukupuolesta riippumatta traumoja.
Näitä naisia on jonkin verran,joilla on halu loukata ja ivata puolisoaan.Mutta muistuttaisin että niitä samanlaisia miehiäkin löytyy! Elän itse avioliitossa,jossa olemme tasavertaisia ja pyrimme selvittämään asiat puhumalla.Eikä koskaan pidä unohtaa pyytää ja antaa anteeksi.
tosin, se on isäntä joka meidän talossa tuota harrastaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sen pahemmaksi muuttuu.
Jalka ovenvälissä tässä jo ollaan, rajansa kaikella.
Avioliittoa oli takana 8v ja siitä viimeiset kaksi oli yhtä painajaista kun muija muuttui aivan totaalisesti siitä rakkaasta jonka olin nainut sellaiseksi nalkuttajaksi etten tänäänkään tiedä mikä siihen meni. Korostan että meillä muija oli se ketä muuttui ja sille puhkes ilmeisesti (en tiedä) joku 40 kriisi, muttei se mielestäni anna oikeutusta kohdella toista kuin jotain lattialuuttua. Kaksi vuotta jaksoin kuunnella sitä vittuilua ja nalkutusta ja tänä kesänä yksinkertaisesti ilmoitin etten enää kuuntele tuollaista, toki olin jo monesti aiemmin ilmoittanut mielipiteeni ko. käyttäytymiseen mutta jos ei mene perille niin ei se sitten mene. Kämppä toiselta puolelta kaupunkia ja paperit maistraattiin valmiiksi ja yhtenä kauniina heinäkuun päivänä kun olin taas saanut täyslaidallisen kaivelin paperit esiin ja tyynesti pakkasin kamat autoon, kiitin kuluneista vuosista ja poistuin, silloin ensikertaa pariin vuoteen muijalla ei ollut mitään sanottavaa minulle ja hyvä niin sillä ehkä se silloin tajusi mitä oikein tapahtuu. Nyt syksy saapuu ja tunnen oloni levolliseksi ja rauhalliseksi, tein elämäni ensimäisen ulkomaanmatkani ja voi sitä autuutta kun sain kävellä pitkin Prahan katuja aivan itsekseni, pysähtyä jos halutti tai jatkaa matkaa jos niin halusin, ei napinaa vääristä kengistä tai ajamattomasta parrasta, ei vittuilua jos otan konjakin kahvin kera jne. jne. Nyt omassa kodissani saan keittää juuri sellaista kahvia mikä minulle maistuu ja jos tekee mieleni herkkumunkkia niin silloin ostan sen ja syön munkkini hiljaisuuden vallitessa, korkeintaan radio taustalla hiljaa soittaa musiikkia sellaiselta kanavalta josta pidän, sillä minun ei ymmärtääkseni tarvitse 40v:na alkaa pitämään räpistä.
Hyvä kirjoitus. Joskus on todella pahaa mieltä tullut purettua möksättämällä ja tiuskimalla, puolin ja toisin.
Meillä on meneillään parisuhteen parantaminen ja yksi perusasia mihin on yhteistuumin kiinnitetty huomiota, on juuri tuo. Nyt tilanne on se, ettei toisen antamia palveluksia oteta enää itsestäänselvyytenä, vaan kunnioitus ja arvonanto toiselle on päällimmäisenä.
Paljon on vielä kohentamista parisuhde remontissa, mutta tämä on yksi perusasioista.
Ja yhteiseloa takana 16 vuotta.
En muista kuka on aikoinaan tämän kirjoittanut mutta näin se vaan on.
""Miehen kunnia on ykkösenä. Häpeää, väheksymistä tai naurunalaiseksi joutumista on vaikea kestää""
Nainen joka ei tätä ymmärrä tai ei hyväksy saa aikaan melkoista tuhoa parisuhteessa.
Olipahan rentouttavaa lukea kun havaitsin muillakin olevan samankaltaisia ongelmia.
Uskon vahvasti siihen että muutamilla naisilla on luontainen halu olla vesurina joka niittää miehensä egoa alemmaksi.
Jokainen mies joka tunnisti vaimonsa edellä mainituista tietää ettei oikeaa käytös tapaa ole,se mollaaminen tulee joka tapauksessa.
Uskon myös siihen että tälläiset naiset kaipaavat aina lähelleen sylkykupin jolle kiukutella ja vinoilla,ja se on yleensä omamies.
Mutta ajattelevatko vaimot että miehen rakkaus ja kunnioitus kestää vuosia kestävän piikittelyn.
Kunpa he ymmärtäisivät että sillä tavoin mies lähtee ja turha on itkeä jälkeen päin,vaikka sittenhän se riemu alkaakin kun saa olla keskipisteenä haukkumassa miestään kaikille kuinka paska se oli ja jätti kun nallin kalliolle.
Ilmeisesti miesten luonteeseen kuuluu olla tasainen joka ei kerro aina pahasta olostaan,ja siitä syystä naiset saavatkin käsityksen että tuolle paskakasalle ei tunnu mikään ja sitä pitää härnätä.
Mietinkin kerran kun vaimoni ehdotti parisuhde terapiaa että ostaisin nauhurin taskuuni ja äänittäisin viikon ajan keskustelumme,siinä saisi parisuhdeterapeutti kuunnella löytyykö yhtään myönteistä sanottavaa meikäläisestä,sieltä löytyisi syyllistämistä,kiukuttelua,vinoilua,aliarvioimista ym.
Mutta eihän sekään auttaisi,syyhän on aina miehessä,katsokaas kun naiset on luotu prinsessoiksi joita miesten kuulua palvoa,ja miesten tulee tehdä kaikkensa jotta rouva viihtyy.
MUTTA KUKA AJATTELEE MIESTEN TUNTEITA,EI KUKAAN!
Oma vaimonikin on ottanut tavakseen viljellä huumorilla mollaamistani,mutta sekin tuntuu yhtä pahalta kun ne samat asiat ovat joka toisessa lauseessa vinoiluna.
Lyhyesti tämä tarkoittaa miesten kielellä että on aika vaihtaa maisemaa tai alistua kiusatuksi.
Kunnioitan hirveästi sellaisia naisia ja vaimoja jotka eivät alennu miestensä mollaamiseen,jotkut vielä tukevat ja kunnioittavat valintaansa kymmenien vuosienkin jälkeen,ja siksi heillä pyyhkiikin hyvin.
Katkerat pahansuovat naiset ovat lopulta itsekkin hermoraunioita ja yleensä yksin ,mutta kai he löytävät uuden sylkykupin jota pitää otteessaan.
Kuinka moni mies tuntee pahaa oloa:
>Vaimo ei viihdy tarpeeksi hyvin..
>Pitäisi keksiä jotain vaimolle,matka tai ..
>Huono omatunto kun vaimo laittaa ruokaa..
>Olen kai paha,kun koko ajan muistutetaan..
Tuo edellä mainittu vertaus oli hyvä,ensin annetaan vaikka voileipä ja kuppikahvia,sitten otetaan se pois syyllistämällä ja katsellaan kun mies syö syyllisen näköisenä leipäänsä.
Kuka tälläisestä nauttii,no sellaiset riivinraudat!
NOPEA KOMMENTTI,ASIAA!
ERONI SYYT OLIVAT JUURI EDELLÄ MAINITUT ASIAT.
KYMMENEN VUODEN LIITON JÄLKEEN EROTTUAMME SAIN KUULLA KUINKA VAIMONI OLI ITKENYT SUKULAISILLENI YM.MUILLE TUTUILLEMME KUINKA HÄN OLI OLLUT HYVÄ VAIMO,HOITANUT PUUTARHAN,LAITTANUT RUUAT,TEHNYT EVÄSLEIVÄT,TARJOILLUT ILTAKAHVIT JA KAIKIN TAVOIN PALVELLUT MINUA UNOHTAEN OMAN ITSENSÄ KOKONAAN.
MUTTA UNOHTI MAINITA ETTÄ KAIKKIEN NÄIDEN LISÄKSI OLI TARJOILLUT SYYLLISTÄMISTÄ JA NOLAAMISTA YM.
NIIN KUIN JO AIEMMIN KIRJOITETTIIN,EI SE HYVÄKÄÄN KAHVILEIPÄ MAISTU KUN SITÄ SYÖDESSÄ ON SYYLLINEN OLO.
juuri tätä asiaa, kun PITÄÄ päästä vittuilemaan ja sitten ei asiat olekkaan enää kunnossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=2000000000000011&posting=22000000019517685
on ns. täydellinen vaimo ja silti miehellä
täytyy olla muutaman muun naisen kanssa säpinää koko aika menossa.
Nekin vaimo sulattaa, antaa miehen kusettaa.
Kiltti vaimo
Pitkästä aikaa mielenkiintoinen keskustelu ja poikkeuksellisen viisas! Kiitos!
kun tuolla anopin ja miniän kanssa kun lukee sieltä.
Vaimot haukkuu miestään ja miehet vaimojaan.
Mutta tottahan se on jos tuossa (alkuperäisessä) tilanteessa olis toisinpäin niin ei me vaimot tuota katteltas...Kaikki sympatia sulle joka tän kirjotuksen alotit...laita vaimosi tekeen kodin eteen myös..terv.eräs vaimo myös
tuoja, muista, mitä jo aikaisemmin sanottiin:
"e) miehesi ei käy töissä vittulakseen sinulle henkilökohtaisesti vaan maksaakseen perheelleen asunnon ja ruoan".
Usein sain palautetta tästä asiasta, olin liikaa poissa. Lapset olivat pieniä, ymmärsin jo silloin ettei exällänikään ollut aina hyvä olla. Osallistuin kuitenkin kotitöihin, kotona ollessani, exänikin mukaan, sanonut jälkeenpäin, enemmän kuin keskivertomies.
Mutta mollaamista, sitä oli todella vaikea niellä, se on rankkaa henkistä väkivaltaa.
"Olen havainnut että useilla naisilla on vaan sisäinen halu olla ilkeä ja paskamainen miehelleen."
juu noin se varmaan menee! sinä taas olet varmaan aivan IHANA, kypsä, laajakatseinen ja lämminsydäminen persoona!
lol!
se on varma että naisilla on olemassa vittuilugeeni, toki se löytyy myös miehilta mutta naisilla se on paljon voimakkaampi ja agressiivisempi.
kummallinen "geeni" on niin keinoa päästä siitä..
Tässä kolme mies tyyppiä,ja siihen kuinka nainen suhtautuu.
Eikös ole aika totta!
1.Kiltti mies joka haluaa elää sovussa rakastaen vaimoaan.
Kuvittelisi että hän olisi juuri naisen unelma,vaan ei.
Parin vuoden päästä vaimo on ottanut niskalenkin ja kyllästynyt nössöönsä,alkaa syyllistäminen sekä vittuilu.
2.Kova mies joka viihtyy kaveri porukassa,vilkuilee vieraita sekä käyttäytyy itsekkäästi.
Parin vuoden päästä suhde on ennallaan koska vaimo ei halua menettää tätä eikä täten uskalla koetella miehensä hermojaan koska pelkää vastaiskua .
3.Uraohjus,mies hyvässä asemassa ja käyttäytyy kotonaan kuin haluaa,kenties vieraita suhteitakin.
Vaimo on tyytyväinen ja tekee kaikkensa jotta mies viihtyy,sellaista elintasoa ei haluta menettää ja miehelle sallitaan pienet mokatkin.Pelko että mies löytää nuoremman.
Loppusaldo:HERRAN PELKO SE ON KAIKEN ALKU.
Kolmonen toimii vain, jos on tiukka avioehto. Jos avioehtoa ei ole, akka kyttää siihen asti, että mies on raatanut kasaan omaisuutta riittävästi ja rahastaa liittonsa.
juuri näinhän se toimii.
Olin itse nuorempana kova bilettää,ja eukko oli kiltisti tein mitä tein.
Sitten vanhempana olin hankkinut hieman rauhallisuutta ja halusin uuden liittoni toimivan täysin tasapuolisesti,olin varmasti oikea unelma aviomies.
Eipä mennyt kun kolmisen vuotta kun eukko otti ylivallan ja kälätys alkoi.
Varmasti tuolla herran pelolla on avioliitossakin suuri merkitys,naiset haluavat olla vahvan miehen alistamia eikä tasapuolisen nyhverö miehensä rakastajia,kuten eräs vanhempi kollegani sanoikin että kyllä miehen täytyy olla suhteessa se jolla on housut jalassa muuten ei tule mitään.
Kyllä sovinismillekin pitää sijaa antaa.
tunnista sen enempää itseäni kuin ketään tuntemaani naista. Enpä kyllä tunne ketään noin katkeraa miestäkään kuin sinä!
Miksi olet naimisissa jos tuntuu noin pahalta. Mikset tee "kiusaamisesta" loppua? Etkö olekaan isäntä talossa?
Meidän perheessä hemmotellaan puolin jos toisin, minä saan aamiaisen vuoteeseen ( koska olen se aamu-unisempi), mies taas saa iltapalan. Tasa-arvoa ja molemminpuolista kunnioitusta!
Pisti silmään tuo 70-kymppisen miehen kertoma "sillä on niin pirun ilkeä akka ettei kenellekkään edes vihamielelleen toivoisi tuollaista kohtaloa".
Minun elämässäni noita oli kaksi kerralla. Vaimo ja anoppi. Joka jumalan päivä ex paineli äitinsä helmoihin kuin töihin saamaan "elämänohjeita".
Hyvinkin moni on sanonut anoppini olevan kauhein olio maan päällä. Taivaskin tuntuu pimenevän kun hän astuu näköpiiriin. Ehkä se johtuu verisuonien pullistumisesta päässä. Aivan alkaa huimaamaan, kun kimeä räksytys lähestyy. En ole vuosiin kuullut kenenkään muun kuin oman tyttären keskustelevan hänen kanssaan. Oma mies vähän murahtelee.
Nyt päästyäni vapaaksi hänen aivopesemästä tyttärestään olen alkanut uskomaan, että ex perii hänen paikkansa saatanan ykköstykkinä.
Luulisi, että hän nyt päästyään eroon niin jumalattomasti haukkumastaan miehestä, olisi onnensa kukkuloilla, vaan vielä mitä, vauhti senkun yltyy. Keskustelin jo viranomaisten kanssa lähestymiskiellon hakemisesta, mutta se riitti. Hän pysyy poissa tontilta, eikä tunge sisään haukkumaan minua vierailleni. Enää. Nyt hän keskittyy kostamiseen kaikin mahdollisin ja mahdottominkin tavoin. Viestintuojana on aina lapsi.
Voitte vain kuvitella miltä lapsesta tuntuu olla koston enkeli. Oma äiti panee pyytämään ties mitä sanomalla että olen luvannut maksaa.
Minulle on samantekevää mitä hän itse sanoo tai tekee, mutta lapsen hyväksikäyttö ei kertakaikkiaan käy!
Niin vain tapahtuu, kun hän on huomannut, että se on ainoa mikä enää koskee!
Toivottavasti helvetti on olemassa!!!
Hyviä kirjoituksia:itsekin eronneena ja jonkinlainen riivinrauta taisin olla ainakin miehen kavereiden mielestä.
tuli vain mieleen,että mikä minustakin teki sen riivinraudan ja väitän,että vika oli osittain ex-puolisossani.
Vaikka mitä olisin pyytänyt tekemään tai auttamaan.Oli vastaus:tee itse,niin ovat naiset ennekin tehneet ja käänsi kylkeä sohvalla.
Eli voisi kysyä,miksi hyvistäkin(pidin itseäni hyvänä vaimona ja äitinä) naisista tulee näitä noita-akkoja.
On tietenkin olemassakin jo nais-rotu,joka on tosiaan vaikea,mutta eivät kaikki ole.
Meitä on joka lähtöön,pitäisi vain katsoa moneen kertaan kenen kanssa menee valoja vannomaan tai sänkyyn.
Nykyään kuitenkaan ei kenelläkään ole pakko mennä naimisiin tai avoliittoon.
Jos saat tullaista kohtelua,niin katsoppa peiliin tai kuvaa videokameralla elämääs..sieltä se vastaus löytyy.
Ja ensinnäkin vaikka teitä ukkoja kuinka palvelee ja hellii..niin ite ei saa mitään.Eikä sillä ole mitään merkitystä onko oikein mukavalla tai ilkeällä päällä.LOPPUTULOS ON AINA SAMA!!!!!
Teistä miehistä EI ole keskustelukumppaniks missään elämän saralla. Ei koskaan kiinnosta se,mitä naiselle olisi tärkeää...olkoon vaikka pitsin nypläystä.Annas olla kun ukko puhuu,niin johan pitää olla korvat höröllä,vaikka aiheena olisi auton ruuvaus tai muu vastaava juttu.
Kuinka voit olettaa että kahvikuppia sulle ojennettaessa,voisi kukaan olla iloinen,kun sulla on jo tuollainen asenne. Ja mitä siihen hierontaan tulee..mun mies EI KOSKAAN HIERO MUA,vaikka kuinka anelisin kyynel silmäkulmassa...satikka paljon muutakaan.
Olen 30,en ole lihava...en edes ruma.Siitä ei pitäis olla kiinni...se on vain tuo teidän asenne semmonen että teitä kyllä pitäs palvella kuin kuningasta ja kunnioittaa ...mutta niin se kaiku vastaa kun sinne huutaa!Ei tule naiselta mitään kunnioitusta miehelle,jos se käyttäytyy kuin paska.Että kattokaa kaikki vaan peiliin!!!!!!!!!!
Kerrankin asiat tuli sanotuksi juuri niinkuin ne ovat.
Kuinka monessa kodissa tuon loppumattoman miehen halveksunnan päätteeksi vielä ihmetellään, miksi mies ei sano rakastavansa. Pankaapa vaimot kohdallenne: jos mies sanoisi teille kaiken sen, mitä te hänelle, kuinka kauan rakkaudesta lirkuttelisitte.
Sellainen minäkin olen ollut, mutta viisastunut ja nyt olen iloinen, että mies ne vuodet jaksoi.
Ja mikä hassuinta! Hyvällä tuon miekkosen kiertää vaivatta pikkusormensa ympäri. :)
ja sen on se, että meillä mukavilla ja naputusvapailla naisilla menee mukavasti ;) Ei oo pakko kenenkään miehen sietää huonoa kohtelua, vaihtoehtoja on.
Jotkut miehet vain eivät itse tahdo kestää kilttiä, lempeätä ja ymmärtäväistä vaimoa. Omalle exälleni oli kaverit sanoneet, että et löydä toista samanlaista naista. Johon exä oli kuulemma todennut, ettei samanlaista haluakaan. En sitten tiedä minkälaista haki, varmaan nalkuttavaa, ilkeätä ja syyllistävää. Toivottavasti löysi :)
Varmaan kohtalontovereita on paljon,ilmeisesti useat lukijat eivät ymmärrä ongelmaa koska heillä ei ole siitä kokemusta tai ovat itse juuri se ongelma?
Varmaan toteamus että jokaisella naisella täytyy olla sylkykuppi jolle saattavat pahan olonsa kaataa pitää paikkaansa.
Olen havainnut ettei keskustelut heidänlaisensa kanssa johda koskaan minnekkään koska he eivät myönnä koskaan olevansa väärässä,päinvastoin loukkaantuvat siitä että mies on niin kusipää että vielä uskaltaa kääntää syyn heitä kohti vaikka he ovat pesseet paidat,laittaneet ruokaa,kattaneet kahvit ym.
Ongelman ydin ei olekkaan se että mies ei olisi kyseisistä asioista kiitollinen,varmaan se kiitollisuus näkyisikin jos päälle ei kaadettaisi syyllistämistä ja motkottamista.
Eräässä perheessä asiat meni niin pitkälle että kotirouva esitti miehelleen jopa arviolaskelman kuinka monta vuotta hän oli syönyt ilmaiseksi vaimonsa leipomaa pullaa ..
Jokainen mies voi kuvitella jatkuiko avioliitto onnelisena jatkossa ja saiko mies syötyä pullaa jatkossa kiitollisin mielin vai syyllisen oloisena laskien paljonkohan pullan leipomiskulut ovat tällä hetkellä.
Vaimojen pitäisi ymmärtää että vaikka syyllistäminen,arvioiminen ja motkottaminen on heille ajan kulua ja tuo iloa arkeen jää se elämään miehen aivoihin eikä kyseiset asiat ole enää luonnollisia.
Jokainen vaimo voi ajatella myös miltä hänestä tuntuisi mennä kahvilaan kahville jossa tarjoilija kantaisi kahvin eteen ja samalla syyllistäisi kuinka arvon rouvan takia hän on joutunut kantamaan kahvin vaikka olisi muutakin tekemistä ja koskaan ei tunnustusta saa ym..
Tuskin siitä tarjoilijasta jäisi mukava kuva.
Joku kyseenalaistikin että jos ei kelpaa miksi sitten urpo roikkuu suhteessa,ja siihen urpo vastaa ettei kauaa roiku kun haluaa elää ilman syyllisyyden tunnetta lopun elämänsä.
Saadaan taas uusi marttyyri vaimo hakemaan sympatiaa kuinka ukko kiitti kaiken näiden vuosien jälkeen.
Mielummin haen itse kahvini kun juon syyllisyyden maljaa.
hyvin malliesimerkiksi parisuhdeterapiaan.
Tiedän useita liittoja, jossa tilanne syyllistämisen ja mollaamisen osalta on kuvatunlainen. Mies kestää paljon vittuilua, mutta rajansa kaikella.
Kun vaimo kaataa kaiken miehensä niskaan, lienee turha odottaa hemmottelua ja hellimistä. Kierre on valmis. Onneksi olen kiusaajastani jo vapaa. Ja nyt saan kuulla jälkeenpäin vielä toisen mokoman.