25.1.06 koin valaistuksen ja päätin tehä ittelleni hyvän palveluksen!
painoin 116kg ja vaatekoko oli 56. kiloja oli kertynyt hitaaseen tahtiin 7v aikana ja 2 lapsen jälkeen vielä lisää. olin kotona 4v ja en paljon välitt'nyt miltä sitä näytettiin...
rupesin pohtimaan että miksi minä syön näin paljon ja mitä minä oikein itselleni oon tekemässä..
päätin aloittaa uuden elämän ilman itteni pettämistä että huomenna aloitan...jne..rupesin käymään kävelemässä joka toinen päivä 45min ja kevensin ruokavaliota. herkuttelu sai jäädä ja päätin jättää karkit ja pullat kokonaan pois hetkeksi. nyt oon ollut karkitta 9kk ja helppoo on ollut en aijo enään syödä karkkeja koska en niitä kaipaa. jätin sokerin ja suurimman osan rasvoista pois. syön 3t välein ja liikun joka päivä toisinaan enemmän toisinaan vähemmän.
mahalaukku pieneni ja elämä on nyt oikeesti elämää.
koko hommaan en lähtenyt tavoittelemaan kaunista ulkonäköä vaan parempaa oloa ja pidempää terveyttä. että jaksais paremmin töissä ja kotona perheen kanssa.
nyt 32 kiloa tippunut ja olen elämäni kunnossa!
joka aamu herään ihmetykseen että ohhoh miten oon ollut näin sinnikäs ja onnistunut jossakin mitä oo niin kauan aina aikonut.miten hyvä siitä onkaan aloittaa uus päivä! :)
muutama kilo ois vielä jäljellä mutta en jaksa repiä ressiä ne tippuu sitten aikanaan :)
pääsin eroon syyllisyydestä ruokaan nyt syön hyvin mielin, ja löysin syyn miksi oon aina syönyt liikaa. lapsuudessa jäin ilman äitiä isän kanssa kahdestaan ja olen etsinyt lohtua ruuasta tähän. kun sen tajusin niin kaikki kirkastui :)
onnea teille muille onnistuneille ja tsemppiä kilojen kanssa kamppaileville!
painoin 116kg ja vaatekoko oli 56. kiloja oli kertynyt hitaaseen tahtiin 7v aikana ja 2 lapsen jälkeen vielä lisää. olin kotona 4v ja en paljon välitt'nyt miltä sitä näytettiin...
rupesin pohtimaan että miksi minä syön näin paljon ja mitä minä oikein itselleni oon tekemässä..
päätin aloittaa uuden elämän ilman itteni pettämistä että huomenna aloitan...jne..rupesin käymään kävelemässä joka toinen päivä 45min ja kevensin ruokavaliota. herkuttelu sai jäädä ja päätin jättää karkit ja pullat kokonaan pois hetkeksi. nyt oon ollut karkitta 9kk ja helppoo on ollut en aijo enään syödä karkkeja koska en niitä kaipaa. jätin sokerin ja suurimman osan rasvoista pois. syön 3t välein ja liikun joka päivä toisinaan enemmän toisinaan vähemmän.
mahalaukku pieneni ja elämä on nyt oikeesti elämää.
koko hommaan en lähtenyt tavoittelemaan kaunista ulkonäköä vaan parempaa oloa ja pidempää terveyttä. että jaksais paremmin töissä ja kotona perheen kanssa.
nyt 32 kiloa tippunut ja olen elämäni kunnossa!
joka aamu herään ihmetykseen että ohhoh miten oon ollut näin sinnikäs ja onnistunut jossakin mitä oo niin kauan aina aikonut.miten hyvä siitä onkaan aloittaa uus päivä! :)
muutama kilo ois vielä jäljellä mutta en jaksa repiä ressiä ne tippuu sitten aikanaan :)
pääsin eroon syyllisyydestä ruokaan nyt syön hyvin mielin, ja löysin syyn miksi oon aina syönyt liikaa. lapsuudessa jäin ilman äitiä isän kanssa kahdestaan ja olen etsinyt lohtua ruuasta tähän. kun sen tajusin niin kaikki kirkastui :)
onnea teille muille onnistuneille ja tsemppiä kilojen kanssa kamppaileville!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olipa ihan lukea tarinasi, kun itse olen vielä lähtökuopissa. Tavoitteena -42 kiloa, metodina terveellisemmän ruokavalion omaksuminen ja syötyjen määrien arviointi pv-pisteiden avulla soveltaen. Liikuntakipinä ei ole vielä ainakaan puraissut ja sitä odotellessa keskityn ruokavalion muutoksiin.
Olen ollut koko aikuisikäni ylipainoinen ja aloittanut laihdutuksen noin sata kertaa, välillä paremmin ja välillä huonommin tuloksin (se tavallinen tarina). Enimmillään sain pois 30kg 7 vuotta sitten, mutta kaikki on tullut vuosien saatossa takaisin.
Ongelmani laihdutusyrityksissäni on aina ollut se, että en välttämättä itse koe painoani todelliseksi ongelmaksi. Toki tiedän terveysriskit, olen kokenut ahdistukset vaateostoksilla, kun mitään päälle sopivaa ei löydy ja lentokoneen ahtaahkot penkit jne. Periaatteessa olen kuitenkin tyytyväinen itseeni tällaisena ja koen, että pystyn tekemään kaikkia niitä asioita, mitä hoikempanakin tekisin. Vaikka hoikempana moni asia olisi tietenkin fyysisesti helpompaa..
Peiliin katsoessani näen kotona usein ihan nätin, joskin pulskan naisen. Suuremmassa joukossa omakuvani jotenkin latistuu..
Huono itsetunto, I know..
Koen tarvetta laihtua, mutten tiedä miksi. Siihen kai motivaationi on aina loppujen lopuksi tyssännyt.
Nyt anyway aloitin jälleen kerran hoikutusprojektin ja tällä kertaa tuntuu, että jokin asia on eri tavalla kuin ennen. En vain ole vielä hoksannut, mikä. No, tavoite on tuo alussa mainittu ja reilun vuoden ajattelin antaa sille aikaa. Saa nähdä kuinka käy. Toisaalta tuntuu, että olisi kiva, jos jakaisi ajatuksia säännöllisesti samassa tilanteessa olevan/olleen kanssa, mutta toisaalta tää tuntuu aika henkilökohtaiselta, "omalta" jutulta.
Hyvää jatkoa sinulle ja kaikille muillekin saman asian kimpussa taisteleville/taistelleille!
Hei,
olen seuraillut näitä kimppajuttuja ja päällimmäiseksi on jäänyt ajatus, että enemmän puheita kuin tekoja!!
Olen noin 30 kg ylipainoa mukanaan kantava 51 v. nainen. Itsekin olen kokenut kiloista huolimatta olevani ihan OK nainen. Kunnes... sain vakavan sairaskohtauksen jokin aika sitten. Syynä ilmiselvästi koholla olevat kolesterolit ja verenpaine, vähäinen liikunta, jatkuva stressi! Nyt tajusin, että jos aion jatkaa elämääni terveenä jotain on tehtävä. Olen siis opettelemassa uutta kevyempää elämäntapaa. Toki olen matkan varrella ennenkin laihduttanut silloin lähinnä "kauneussyistä", nyt motivaationa ovat terveyssyyt.
Itsekin mielelläni löytäisin itselleni kimppakaverin laihdutukseen. Sellaisen, joka olisi tosissaan liikkeellä ja jonka ajatusmaailma muutenkin vastaisi omaani. Olen vaativassa työssä oleva virkanainen, ihan tavallinen kaikista hienoista kiireistä huolimatta. Jos tunnistat itsessäsi samoja ominaisuuksia, mielelläni ryhtyisin kimppaan kanssassi!
www.msn.fi>yhteisöt>terveys ja hyvinvointi>tukiryhmät>paino>ihanaiset lihavaiset
Siellä meitä on mukava joukko juttelemassa ja löytämässä uusia vinkkejä ja keinoja...eikun mukaan vaan, tervetuloa
ei aiheuta mitään kohtauksia, mutta korkea verenpaine ja stressi ei sovi yhteen.
Kaikki ongelmasi saattaakin johtua stressistä, eli ylipaino, kolesteroli ja verenpaine.
Joo, tuossa voisi olla ajatusta. Itse kokisin mielekkäämmäksi ajatusten vaihdon juuri kahden kesken kuin suuressa ketjussa. Ja toisen tuesta voisi oikeasti olla hyötyä, kun tietää, että taival ei tule olemaan pitemmän päälle helppo.
Haluaisitko jatkaa yhteydenpitoa täällä keskustelupalstalla vai olisiko sähköposti mukavampi vaihtoehto? Minulla ei ole tällä hetkellä nettiä viikonloppuisin käytössä, joten palataan maanantaina asiaan?
kyllä - minulle varmaan sopisi paremmin kahdenkeskinen ajatuksenvaihto sähköpostitse, tulee hieman henkilökohtaisempi fiilis. Tapasin tänään tuttavani, joka ei ole ollut mitenkään huomattavan ylipainoinen, pikkuisen vaan pullea. Hän on terveyssyistä laihduttanut tammikuun jälkeen 16 kiloa ja oli kapoinen ja hyvänoloinen. Kertoi olonsa parantuneen niin, että olisi sanojensa mukaan laihduttanut jo paljon ennen, jos olisi tiennyt kuinka paljon elämänlaatu paranee... Hän ei ole noudattunut mitää erityistä ruokavaliota, on vain radikaalisti vähentänyt rasvan ja sokerin käyttöä ja pyöräillyt paljon kolmosvaihteella!
Olen niin osaamaton näiden palstojen suhteen, etten tiedä miten tuo sähköpostin vaihto onnistuu - en mielelläni antaisi sähköpostiosoitettani kaikkien nähtäville, se kun tulee suoraan nimestäni...
siellä voi antaa yksityisesti sp-osoitteensa eikä tule muita. Tai sinä voit luoda sellaisen varapostin,tyyliin enoolä[email protected]
ja antaa sen sitten siellä ryhmässä...
Mä voin laittaa tähän oman vanhan sähköpostiosoitteeni. Kun kirjoitat ensimmäisen kerran, annan sitten osoitteen, jota käytän pääasiassa (nimellä olevan).
Elikkäs [email protected]
Aamulla oli iloinen yllätys, kun kävin vaa'alla. Kolme kiloa on viikossa lähtenyt! Iso osa on tietysti nesteitä, mutta kyllä se antaa rohkaisua jatkaa uuden elämäntavan opettelemista.
Kirjoittelemisiin!
Hei vaan!
Kiitos tarinastasi sitä oli mukava lukea.
Et uskokaan miten tuollainen kannustaa meitä
muita ja antaa uskoa onnistumiselle.
Hyvän elämänjatkoa sinulle ja kiitos kannustuksesta!
Juuri näitä tarinoita tänne tarvitaan!Kuka vaan pystyy laihduttamaan,jos niin haluaa.Sain tuosta kirjoituksesta tosi paljon lisää intoa laihduttamiseen.Varsinkin kun itse laihdutan juuri tuolla tavalla:terveellisempää ruokaa ja lisää liikuntaa.Tuo tapa siis todella tuottaa tuloksia ajan kanssa. :)
aika vähän olen tähän aiheeseen liittyen löytänä netistä materiaalia, joten kysyn suoraan henkilöltä joka asiaan osaa vastata. Kun noin paljon olet laihtunut, niin onko nahka jääny roikkumaan mistään kohin kroppaa? Mulla olis ainakin 30kg:n laihdutus edessä ja huolettaa, josko on sitten sellanen tyhjä nahkasäkki mahan päällä, tai jossain muualla. Tietysti mieluummin löysä nahka kuin 30kg ylipainoa, mutta ajattelinpa kysellä ihmisiltä miten tuon nahkan kanssa on käynyt itsekullakin. Kiitos vastauksesta jo etukäteen :)
kyllähän sitä löysää nahkaa on jäänyt mutta kaks lasta tehneenä en usko että ihan kaikesta varsinkaan vatsan seudulta pääsen koskaan eroon mutta nahka on nyt lähtenyt meneen kasaan kovan jumppaamisen kanssa ja tietty se on auttanut kun on ikää kuitenkin vasta 25 että vanhempana menee vielä huonommin, uskoisin ainaskin.
käsivarret ja reidet oon saanut kutistuun kuitenkin ihan hyvin just jumppaamalla ranne ja nilkka painoilla ja vatsaa taas vatsalihas treenillä ja pilateksella yleensä jokapuolelta.
Kiitos kaikille kannustajille ja tsemppi teille kaikille matkaan :)