Itse ennen kuvittelin että menen naimisiin sellaisen miehen kanssa, joka haluaa olla MIES, kantaa vastuun perheestään, rakastaa ja näyttää kaapin paikan (ja tällä en tarkoita nyrkin ja hellan välissä olemista!) siis tekee puolisonsa olon "turvalliseksi". Mies jolle oma perhe olisi kunnia-asia...
Pahasti näyttää siltä että sellaiset miehet taitaa kuulua vanhempaan polveen. Nykyään "miehet" jättää puolisot ja lapset keskenään kun lähtevät bisselle, jossa hurahtaakin koko loma/viikonloppu, mitään ei anneta puolisolle, vieraita naisia kylläkin huomioidaan, jopa petetään.
Tämän olen lähipiirissäni huomannut. Vai olenko vain sattunut alueelle, jossa näitä tapauksia sattuu olemaan paljon?
Nainen joutuu olemaan sekä isä että äiti, vastuun kantaja, kodinhoitaja, ja myös sen kotiin palaavan rentun!
Pahasti näyttää siltä että sellaiset miehet taitaa kuulua vanhempaan polveen. Nykyään "miehet" jättää puolisot ja lapset keskenään kun lähtevät bisselle, jossa hurahtaakin koko loma/viikonloppu, mitään ei anneta puolisolle, vieraita naisia kylläkin huomioidaan, jopa petetään.
Tämän olen lähipiirissäni huomannut. Vai olenko vain sattunut alueelle, jossa näitä tapauksia sattuu olemaan paljon?
Nainen joutuu olemaan sekä isä että äiti, vastuun kantaja, kodinhoitaja, ja myös sen kotiin palaavan rentun!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tottahan toki niitä löytyy nykypäivän miehiltäkin ja tuo sinun kuvaamasi miestyyppi ei kyllä vaikuta kovinkaan hyvältä tyypiltä !
Kyllä itselleni ainakin perhe on perhe, koti on koti ja jos joskus tälläiset mahtanen saavuttaa ni kyllä palikat pistetään uuteen järjestykseen.
Sen verran pitää löytyä ihmisarvostusta ja kunnioitusta toista kohtaan kun parisuhteeseen aletaan ettei toiselle jätetä ihan kaikkea.
Hyvä että edes jossain ;)
Tarkoitukseni ei sitten ollut yleistää kaikkia miehiä tähän kastiin!
Se vain pistää miettimään, että mitä em. miesten päässä liikkuu, miten voi olla pää täynnä aina pelkkää omaa hyvää ja itsensä ajattelua!?
Siinä sivussa kuvitellaan että kun tulen kotiin, kaikki on ok, jos puoliso erehtyy jotain sanomaan asiallisesti (ei siis nalkuttaen!) niin voi kauhiaa kun on kurja ämmä, mitä se siinä valittaa, nythän mies on kotona ja mitään pahaa ei ole tapahtunut?
Aaaargh, kokemuksen syvällä rintaäänellä!
Sitä kirjoittaa mitkä ovat kokemukset omalta kohdalta. Tuollaisia äijä kun itselleen on siunaantunut ni kyllä ajatukset siihen suuntaan kääntyy et kaikki ovat samanlaisia.
Se hyvä puoli kuitenkin täs asiassa on et meistä jokainen on aivan erinlainen ihminen kuin toinen ja se tämän elämän viehätys sit onkin.
Tuollaiset miehet jota sinun kohdalle on saatunut ni he tuskin edes kuuluvat parisuhteeseen, ikävä vaan et he vaan helpoiten sen suhteen itselleen saavat? Nimimerkkini tyyliset suo, kuokka ja jussi tyyppiset joilla on vielä jonkinlaista romantikonkin vikaa jäävät useimmiten nuolemaan näppejään. Samaan kategoriaan itsenikin kyllä sijoitan.
Tuollaiset miehet kenestä sinä kirjoitat ovat vaan pelkän suhteen perään ja kun sen saavuttavat he kokevat et kaikki tarpeellinen on tehty. Asutaan saman katon alla, nainen hoitaa naisen työt ja mies loput, seksiä sillon tällön et tarpeet tulee tyydytettyä ja akka pysyis tyytyväisenä (heidän käsitys läheisyydestä)! Sit ihmetellään et mitähän tuo akka oikein nalkuttaa, pysys hiljaa ku justhan mää sitä panin viime kuussa.
tilaa ...
periaatteita täytyy olla. Muuten tuo juttusi sisälsi aika vanhoillisia asioita. Vastuunkanto kuuluu nykyään tasa-arvoisesti molemmille, ei se ole enää mikään miehen tehtävä. Eikä miehen tarvi vain nyhjöttää kotona, mies tarvii myös omaa aikaa mutta ei nyt renttu tarvi olla.
nykypäivää, tervetuloa elämään...
Katsopa vastaavasti noita perheenäitejä ja niiden baarisekoiluja...
Nim. Montaa perheenäitiä "hoitamassa" käynyt
Miksi te naiset valitsette sen kaljaa kittaavan ja vastuuttoman rentun? Suomi on täynnä raittiita, kilttejä kunnon miehiä, jotka ei kelpaa kenellekään.
Periaatteita on, mutta yksikään niistä ei ole parisuhdeorientoitunut. Otetaan nyt vaikka esim. että akkoja ei ruveta pelkän sukupuolen takia suosimaan. Tai että kusettajille ei armoa anneta.
Nuo kaipailemasi perusluterilaiset periaatteet taitavat olla hiljakseen kuolemassa sukupuuttoon.
vantaalla vai itä-helsingissä, niin voisin kuvitella olevan.
rentut nyt vaan sattuvat kiinnostamaan näitä nykyajan naisia. Onhan ne alkuun niin ihanan sosiaalisiakin, siis ne rentut.
Kunnon mies saa naiselta lähtöpassit siitä syystä, että ei ole tarpeeksi "jännittävä" eli ei kännää eikä juokse vieraissa.
Sitä saa mitä tilaa,... hyvin usein,... valitettavasti.
Itse kuulun tähän kunnon miesten joukkoon, mutta en pilaa elämääni näillä nykyajan "vaativilla" tasa-arvonaisilla.
tilaa, kommenttien antajille, tiedoksi vaan, että en todellakaan ole tilannut.
Suhteen alkaessa mies ei ollut ihan sellainen, mitä nykyään...
Parempaa kohtelua olen vaatinut/pyytänyt, mutta kovin on tuloksetonta ollut.
Enkä kirjoituksellani tarkoittanut, että miehen pitäisi koko ajan olla kotona ja "palvoa" perhettään ;)
Ehkä sitten olen "vanhanaikaisempi" kuin useimmat tänä päivänä. En ole mikään feministi, ja tasa-arvo (liiallinen) on mielestäni typerää vouhotusta.
En asu Helsingin lähelläkään. Miksi "kljejdsö " niin kuvittelit?
Kai se on alettava muutosta tekemään, jos mies ei pysty olemaan niin, että molemmilla olisi hyvä olla.
Pakko vielä lainata tähän "Juntti einari jääräpään" todellakin osuva vertaus:
"seksiä sillon tällön et tarpeet tulee tyydytettyä ja akka pysyis tyytyväisenä (heidän käsitys läheisyydestä)! Sit ihmetellään et mitähän tuo akka oikein nalkuttaa, pysys hiljaa ku justhan mää sitä panin viime kuussa. " !!!!
Hah hah haa, onneksi vielä osaan nauraa vaikka omaan nilkkaan kävikin!!
Enkä minä täällä mitään uutta uroota ole etsimässä, ihmettelen vaan, missä te periaatteelliset kunnon miehet olette?
Niin, ja kiitos vaan kaikille kommentoijille!
Hyvää syksyn jatkoa!
kunnon miehiä ei kandee ainakaan juottoloista etsiä. Ihan vaan yks vinkki.
poikaystäväni baarista ja ihme kyllä olen positiivisesti yllättynyt! Tämä mies (hieman yli 20v) on hyvin perhesuuntautunut ja olisi valmis viemään minut vaikka samantien alttarille (olemme seurustelleet vajaa kaksi vuotta) ja perustamaan perheen. Jos tarvitsee valita kaverit/rellestäminen tai minun seurani, olen aina valittu. Ja mikä mahtavinta, olen tälle miehelle ensimmäinen seurustelu (ja sänky)kumppani. Arvostan todella paljon sitä, että vielä löytyy ihmisiä, jotka aidosti luottavat, rakastavat ja huolehtivat. Kun nykyään tuntuu trendinä olevan sinkkuus ja irtosuhteet, voi vain kuvitella kuinka rikkinäisiksi ne ihmiset tekevät.
Periaatteet ovat pepusta, mutta arvoja pitää olla.
Elämme hedonistisessa yhteiskunnassa, jossa ns. perinteisiä perhearvoja kunnioittavat miehet eivät ole muodissa.
Lisääntynyt itsekkyys on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia. Eletään vain tätä yhtä elämää ja nautitaan. Unohdetaan se, että nautintoa voisi saada myös siitä, että kantaa vastuunsa.
Mutta tämä pätee molempiin sukupuoliin mielestäni.
Kyllä niitä arvomaailmaltaan perhekeskeisiäkin ihmisiä on, mutta pitää osata peräänkuuluttaa ja etsiä.