Olen surkea ylläpitämään ystävyyssuhteita. Uusiin ihmisiin tutustuminen on välillä hankalampaa ja välillä helpompaa.
Aloitin juuri tänä syksynä opiskelut ammattikorkeassa ja ajattelin, että nyt olisi uusien ystävien aika. Luokkakavereiden mukana menen ja olen ollut mukana "opiskelijaelämässäkin" jonkin verran. Kuitenkin tunnen olevani ulkopuolinen. He suunnittelevat yhteisiä juttuja, joista en ole kuullut, vaikka heidän kanssaan koululla liikunkin. En tiedä mikä minussa on vikana.
Masentaa olla tämä viikonloppu yksin. Haluaisin tehdä jotain kivaa, mutta ei ole ketään kenen kanssa mennä. Mieheni on ainoa seurani ja hänkin on välillä reissuillaan, niin kuin kuuluukin. Olisi mukavaa, että minullakin olisi jotain kerrottavaa...
Ihmettelen, että olen saanut yhden ystävän pysymään. Johtuu ehkä siitä, että meillä molemmilla on samankaltainen elämäntilanne (opiskelu ym.) tällä hetkellä. Ymmärrämme toisiamme.
Olen ystävästäni iloinen ja kiitollinen, olemme tunteneet toisemme pienestä pitäen. Haluaisin kuitenkin nyt laajentaa piiriäni, mutta en tiedä miten..
Aloitin juuri tänä syksynä opiskelut ammattikorkeassa ja ajattelin, että nyt olisi uusien ystävien aika. Luokkakavereiden mukana menen ja olen ollut mukana "opiskelijaelämässäkin" jonkin verran. Kuitenkin tunnen olevani ulkopuolinen. He suunnittelevat yhteisiä juttuja, joista en ole kuullut, vaikka heidän kanssaan koululla liikunkin. En tiedä mikä minussa on vikana.
Masentaa olla tämä viikonloppu yksin. Haluaisin tehdä jotain kivaa, mutta ei ole ketään kenen kanssa mennä. Mieheni on ainoa seurani ja hänkin on välillä reissuillaan, niin kuin kuuluukin. Olisi mukavaa, että minullakin olisi jotain kerrottavaa...
Ihmettelen, että olen saanut yhden ystävän pysymään. Johtuu ehkä siitä, että meillä molemmilla on samankaltainen elämäntilanne (opiskelu ym.) tällä hetkellä. Ymmärrämme toisiamme.
Olen ystävästäni iloinen ja kiitollinen, olemme tunteneet toisemme pienestä pitäen. Haluaisin kuitenkin nyt laajentaa piiriäni, mutta en tiedä miten..
Vastaukset 2
Vanhimmat
puuttuu hiukkasen rohkeutta ja itseluottamusta. Jos siellä luokallasi on joku ihminen, joka on mielestäsi mukava ja jonka seurassa uskot viihtyväsi, pyydä häntä mukaasi vaikka leffaan tai johonkin ulos seuraksi. Älä lannistu vaikkei heti onnistuisi, kaikki nyt vaan eivät pidä kaikista.
Sanot ettet osaa ylläpitää ihmissuhteita. Eihän siinä mitään ihmetaitoja tarvita, pidät vain silloin tällöin yhteyttä ihmiseen joka tuntuu sinusta sen arvoiselta. Monilla ei ole edes tuota yhtä ystävää, joten pidä hänestä kiinni, kirjoita vaikka sähköpostia tai tekstiviesti aina silloin tällöin. Pelkkä joulu- ja synttärikorttien lähettäminenkin on auttaa jo asiaa paljon.
Älä ajattele, että vika on sinussa. Ole oma itsesi ja luota itseesi.
Oletko koskaan kysynyt luokkakavereiltasi, voitko mennä mukaan johonkin mitä ne suunnittelee (jos se on jotain sellaista mihin sopii "tuppautua" seuraksi)? Oletko koskaan ehdottanut heille mitään sellaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka ei ole sellaisen ainejärjestön tms. toimintaa, josta he varmasti tietävät? Jos olet pysytellyt "kiltisti" omissa oloissasi ja antanut muiden suunnitella omia menojaan, on paljon mahdollista, että muut kuvittelee ettet ole kiinnostunut heidän seurastaan luentojen ja opiskelijarientojen ulkopuolella. Silloin ei auta muu kuin olla itse aktiivinen ja osoittaa, että seura ei pelkästään kelpaa vaan se myös kiinnostaa.
Tietysti kyse voi olla jostain täysin muusta, mutta tämä mahdollisuus mulle tuli mieleen tekstiäsi lukiessani.