Kun kaikki on ohi ja katsot kännykkääsi.
Eikä siihen enää tule tuttuja, sinut
onnelliseksi tekeviä viestejä.
Et tiedä mitä hänelle kuuluu ja
ikävöit edelleen muutenkin.
Et halua lähteä mihinkään, tehdä mitään,
tuijotat vaan tyhjää tylyä näyttöä.
Sitten tulee viesti ja sinussa syttyy
varovainen toivonkipinä.
Äh! se olikin joku muu.
Eikä siihen enää tule tuttuja, sinut
onnelliseksi tekeviä viestejä.
Et tiedä mitä hänelle kuuluu ja
ikävöit edelleen muutenkin.
Et halua lähteä mihinkään, tehdä mitään,
tuijotat vaan tyhjää tylyä näyttöä.
Sitten tulee viesti ja sinussa syttyy
varovainen toivonkipinä.
Äh! se olikin joku muu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
että joskus toivon, etten olisi tyhjentänyt puhelimesta niitä kaikkia viestejä, sähköpostista. niitä oli useita satoja molemmissa. nyt niitä olisi ihana(n tuskallista) lukea uudestaan. kauniit sanat alkaa painua muistoihin ja ikävä on ihan järkyttävän kova vieläkin välillä...
muistan kuinka sydän hyppäsi onnesta aina kun viesti tuli puhelimeen, aina kun avasin sähköpostin ja siellä oli odottamassa uusia viestejä, häneltä. iltaisin nukkumaan mennessä luin uudestaan ja uudestaan noita viestejä ja nukahdin ikävästäni huolimatta onnellisena.
ei enää.
-so so sad-
Sinä ajattelet noista samoin kuin minä :)
Juuri noin minäkin tein ja tunsin.
Mutta olen säilyttänyt onneksi sähköpostit.
Vaikka viimeisimmät aika kiukkuisiakin.
Sama tunne kun ovikello soi, ja siellä on aivan väärä ihminen :(
Kuin olisi sydän revitty rinnasta..ei tule viestiä,ei soi puhelin,,niin yksin,kaivaudun peiton alle hiljaisuuteen,kumpa uni tulisi,pääsisi hetkeksi pois ajattelemasta sitä mitä olisi voinut olla.Ei ole vierellä ketään,eikä varsinkaan häntä,johon ihastuin,luullen jotain kaunista olleen välillämme,pettymys on niin musertava..se olikin vaan s....ä.Lankesin yhden yön juttuun,voi mies,minkä teit..toki sanoit,että onhan näitä..suljin vain korvani..nyt suljen sydämmeni,ei,ei ikinä enää,vannon!
aivan sama vika :( koko ajan odottaa
Hankkikaa elämä. Ei voi olla jostain viesteistä kiinni henkinen tasapaino. Miettikää niitä ihmisiä jotka kaipaa teitä ja tehkää asialle jotain.
(ps. ex-rakkaani sanoi minulle aikanaan että mun pitäisi hankkia elämä, tai siis ostaa...:)
Osta elämä. Näin ollen menet ensin töihin ja hankit ne rahat, ja sit pääset shoppaileen! Jestas ku ihanaa! Mä ostan ja ostan, kulutan. Mul on niin hienot kuteet hei, et joka jätkä kyykistyy ku kävelen ohi. Parfyymi leijuu...:) Huumaava tuoksu. Sit shuitsuttelen sitä kotonakin ja autos, itteni vuoksi. Otan vastaan kaikki ihanat mitä mulle tarjotaan, drinkit, illalliskutsut, kehut, ystävälliset eleet. Aah ja töissä älykkyysosamäärä ja fyysinen kunto kohoaa. Ja sosiaalisia uusia suhteita syntyy, pikkuhiljaa, sen lomassa et palvon ja hemmottelen itteeni. Olen myös ystävällinen muille, sillä olen hyvyyden lähettiläs, pohjimmiltani hyvä (kaikesta toisinaisesta ilkeilystä ja vittuilusta huolimatta) Hmmmhhhh. OSTAKAA ELÄMÄ.
Jo Freudkin sanoi että rakasta ja tee työtä. Rakasta elämää!
Onko hyvä elämä?
no on todellaki!
tiedän tuon tunteen se tulee itellenikin monta kertaa sitä kun tulee aina pettymään melkein kyynel silmän kulmaan:(
Tallessa on viestejä, sekä ihania että pahoja...
Kumma kyllä eniten olen säästänyt niitä pahoja, ehkä siksi etten koskaan unohtaisi sitä että rakkaus on jotain mikä ei koskaan kuulu elämääni. Ei enää.
...juuh. Oisin voinut itse kirjoitaa tämän=(
Yhtä kauheaa on kun menettää ystävän. Yli kaksi vuotta viestitimme päivittäin, joskus yli kymmenenkin viestiä kunnes kaikki loppui. Äkkiä ei ollutkaan ketään jolle kirjoittaa, jonka viestiä odottaa. Nyt puhelimeni on ollut täysin hiljaa puoli vuotta, se soi vain virallisissa asioissa ja viestit ovat mainoksia. Sitä tuskaa ei voi kuvailla, tietää ettei ole ketään.