Harverit hoi!!!

Minä tarkoitin nimenomaan Harveri-merkkisiä, jotka puivat omaan kuormaansa.
Onko Valmetilla mahdollisesti vastaavia?

Vaari kirjoitti:

Minä tarkoitin nimenomaan Harveri-merkkisiä, jotka puivat omaan kuormaansa.
Onko Valmetilla mahdollisesti vastaavia?

Valmetin Combeja eli yhdistelmäkoneita eli korjureita eli harvereita... Rakkaalla lapsella on monta nimmee. Sama kone hoitaa koko korjuuketjun, eli hakkuun ja metsäkuljetuksen.

isäntämies kirjoitti:

Valmetin Combeja eli yhdistelmäkoneita eli korjureita eli harvereita... Rakkaalla lapsella on monta nimmee. Sama kone hoitaa koko korjuuketjun, eli hakkuun ja metsäkuljetuksen.

Lue lisää

Monitoimikone on eri asia. En ole niistä niinkään kiinnostunut

Vaari kirjoitti:

Monitoimikone on eri asia. En ole niistä niinkään kiinnostunut

Harveri on tuotemerkki, mutta harveri ei ole. Ja eka kysymyksesi koski harveria.. Mutta anteeksi kun vastasin väärin kysymykseen.

Ja toiselle kirjoittajalle voisin mainita, ettei Combi tee sen leveämpää ajouraa kuin muutkaan koneet.

isäntämies kirjoitti:

Harveri on tuotemerkki, mutta harveri ei ole. Ja eka kysymyksesi koski harveria.. Mutta anteeksi kun vastasin väärin kysymykseen.

Ja toiselle kirjoittajalle voisin mainita, ettei Combi tee sen leveämpää ajouraa kuin muutkaan koneet.

Lue lisää

Oli tosiaan tullut kirjoitettua nimi pienellä.

isäntämies kirjoitti:

Harveri on tuotemerkki, mutta harveri ei ole. Ja eka kysymyksesi koski harveria.. Mutta anteeksi kun vastasin väärin kysymykseen.

Ja toiselle kirjoittajalle voisin mainita, ettei Combi tee sen leveämpää ajouraa kuin muutkaan koneet.

Lue lisää

ajouraa, ainakin Valmetin versio, voin tarvittaessa näyttää. Niin toisaalta kai te kaikki ison koneen miehet teette älyttömät ajourat.

Vai joku muu hiukan pienempi kone.

Niin, koneillakin kai harvenneltu, mutta tässä jutussa on tosiaan nyt kyse Harverista, ei mistä tahansa motokoneesta. Siis tehty metsurin apuvälineeksi, kangasalla, niinkuin ylempänä todettiin. Kone on kauko-ohjattu, siinä ei ole alunperin mitään ohjaamoa. (metkossa kai sellainenkin oli?). Harveri painaa reilun 4000 kg. on siis pieni ja kapea kone. Mulla oli metsässä semmoinen toissa talvena tääl kanta-hämeessä. Oli vaan niin monia puulajeja, että se paras ajatus jäi toteutumatta. Siis puida kyytiin, mennä poikittain ajouriin nähden ja jättää joka toisen ajouran puhkaisu vasta seuraavaan harvennukseen.

Niin Harveri on rekisteröity tuotemerkki, joten ei sitä niin vaan yleistetä. Unohtakaa muuten noi kombikoneet, hirveetä jälkeä metsässä ; 6 metriä leveät ajourat ja silti kolhittu kaikki reunapuut ja täälläpäin ainakin jättivät viimeisellä reissulla kaikki kuitupuut tekemättä, kun oli pitkä ajomatka ja ei viitsitty rohjoa enään ajaa perälle.

.......... kirjoitti:

Niin, koneillakin kai harvenneltu, mutta tässä jutussa on tosiaan nyt kyse Harverista, ei mistä tahansa motokoneesta. Siis tehty metsurin apuvälineeksi, kangasalla, niinkuin ylempänä todettiin. Kone on kauko-ohjattu, siinä ei ole alunperin mitään ohjaamoa. (metkossa kai sellainenkin oli?). Harveri painaa reilun 4000 kg. on siis pieni ja kapea kone. Mulla oli metsässä semmoinen toissa talvena tääl kanta-hämeessä. Oli vaan niin monia puulajeja, että se paras ajatus jäi toteutumatta. Siis puida kyytiin, mennä poikittain ajouriin nähden ja jättää joka toisen ajouran puhkaisu vasta seuraavaan harvennukseen.

Lue lisää

Vaikuttiko siltä, että tulisi juurivaurioita?
Ajoiko Harveri normaalitaksoilla, vaikka käytettiin yli 40m uraväliä?
Tällähän pystyisi jättämään kaksikin uraa pois, sehän on vain kustannuskysymys. Varmaan sitä ei enää tehdä normaalitaksoilla. Se merkitsisi kuitenkin pienillä kuvioilla sitä ettei urien takia kovin monta puuta kaadu, jos on vähän piennarteitä yms luontaisia uria.
Nykypäivinä metsäammattilaisiltakin tahtoo unohtua, että sellaisella paikalla, jossa ei ole puuta (esim. ajouralla) kasvu on nolla.

Tienneekö kysyjä mikä se on?
Tulihan sitä sillä aikanaan aloitettua, mutta siirryin jo sentään syksyllä -65 moottorisahaan. Sitä ennenkin naapuri tapasi käydä edes kaatamassa konevoimin.
Onhan sitä sitten käytetty suurempiakin koneita.
Ensiharvennuksessa jokainen hakattu ajoura on liikaa. Pienillä kuvioilla piennartiet, kuviorajat yms luonnolliset ajourat pitäisi riittää.

Vaari kirjoitti:

Vaikuttiko siltä, että tulisi juurivaurioita?
Ajoiko Harveri normaalitaksoilla, vaikka käytettiin yli 40m uraväliä?
Tällähän pystyisi jättämään kaksikin uraa pois, sehän on vain kustannuskysymys. Varmaan sitä ei enää tehdä normaalitaksoilla. Se merkitsisi kuitenkin pienillä kuvioilla sitä ettei urien takia kovin monta puuta kaadu, jos on vähän piennarteitä yms luontaisia uria.
Nykypäivinä metsäammattilaisiltakin tahtoo unohtua, että sellaisella paikalla, jossa ei ole puuta (esim. ajouralla) kasvu on nolla.

Lue lisää

että tämä kyseinen Harveri ei ikävä kyllä tule yleistymään. Tuo kahden uran poisjättäminen on käytännössä täyttä utopiaa. Tuolla toisaalla on ollut kovaa juttua ja vääntöäkin niinsanotusta haamu-urasta. Sen jos ammattimies tekee niin ei voi Vaarikaan sanoa missä kyseinen ura on. Kasvukaan ei siellä ole nolla koska puuston määrä on sama kauttaaltaan.

on se kirjoitti:

että tämä kyseinen Harveri ei ikävä kyllä tule yleistymään. Tuo kahden uran poisjättäminen on käytännössä täyttä utopiaa. Tuolla toisaalla on ollut kovaa juttua ja vääntöäkin niinsanotusta haamu-urasta. Sen jos ammattimies tekee niin ei voi Vaarikaan sanoa missä kyseinen ura on. Kasvukaan ei siellä ole nolla koska puuston määrä on sama kauttaaltaan.

Lue lisää

Harveri olisi jo paljon yleisempi, mutta käsittääkseni on ollut tuotanto-ongelmia.

Pitkällä tähtäimellä Harverin yleistymisestä päättävät metsänomistajat, eivät suinkaan konemiehet. Johan minäkin ilmoitin joku vuosi sitten urakoitsijalle, kiitettyäni ensin hyvästä ensiharvennusjäljestä, että seuraavalla kerralla sinulla kai on sitten Harveri kun tulet ensiharvennukselle. Ei tiennyt vielä silloin hänkään koko koneen olemassaolosta.
Hanka luutena on vain se ettei muutaman vuoden ohjaamossa istunutta kuskia saa enää jalkautumaan Harverihommaan. Kuskit pitää saada irtisanottavista metsureista, mutta heitähän onkin melkoisesti juuri nyt.

Kahden uran poisjättö tai urattomuus on tietysti utopiaa keskiraskailla koneilla operoiville konemiehille. Niinkuin edellä sanoin se on kustannuskysymys, siitä ilmeisesti olisi mo:n oltava valmis maksamaan.

Haamu-ura on ihan jees, jos on vain kone ja mies paikallaan.

Mistähän muuten johtuu raskaampien koneitten omistajien innokas vähättely, suorastaan panettelu Harverin suhteen?
Olen nyt jo kolme kertaa ollut sellaisessa tilaisuudessa, jossa Harveria on esitelty yleisölle. Joka kerta on ollut paikalla joku isomman koneen omistaja, joka on ryhtynyt agiteeraamaan miten mitätön tuo vehe on, On todisteltu miten paljon on puuta kaadettu ja kuinka kauan "kyllä mie tiiän" tyyliin. Ei kai vain ole pelkoa siitä, että Harverit yleistyisivät, niin että ensiharvennukset menisivät isommilta koneilta sivu suun?

Vaari kirjoitti:

Harveri olisi jo paljon yleisempi, mutta käsittääkseni on ollut tuotanto-ongelmia.

Pitkällä tähtäimellä Harverin yleistymisestä päättävät metsänomistajat, eivät suinkaan konemiehet. Johan minäkin ilmoitin joku vuosi sitten urakoitsijalle, kiitettyäni ensin hyvästä ensiharvennusjäljestä, että seuraavalla kerralla sinulla kai on sitten Harveri kun tulet ensiharvennukselle. Ei tiennyt vielä silloin hänkään koko koneen olemassaolosta.
Hanka luutena on vain se ettei muutaman vuoden ohjaamossa istunutta kuskia saa enää jalkautumaan Harverihommaan. Kuskit pitää saada irtisanottavista metsureista, mutta heitähän onkin melkoisesti juuri nyt.

Kahden uran poisjättö tai urattomuus on tietysti utopiaa keskiraskailla koneilla operoiville konemiehille. Niinkuin edellä sanoin se on kustannuskysymys, siitä ilmeisesti olisi mo:n oltava valmis maksamaan.

Haamu-ura on ihan jees, jos on vain kone ja mies paikallaan.

Mistähän muuten johtuu raskaampien koneitten omistajien innokas vähättely, suorastaan panettelu Harverin suhteen?
Olen nyt jo kolme kertaa ollut sellaisessa tilaisuudessa, jossa Harveria on esitelty yleisölle. Joka kerta on ollut paikalla joku isomman koneen omistaja, joka on ryhtynyt agiteeraamaan miten mitätön tuo vehe on, On todisteltu miten paljon on puuta kaadettu ja kuinka kauan "kyllä mie tiiän" tyyliin. Ei kai vain ole pelkoa siitä, että Harverit yleistyisivät, niin että ensiharvennukset menisivät isommilta koneilta sivu suun?

Lue lisää

Tuotanto-ongelmia ... no joo voihan sen niinkin sanoa kun kone ei käy kaupaksi markkinoilla.

Tuskin ne "raskaiden koneiden" omistajat nyt sentään sen kummemmin panettelee. Tietävät vaan sen tosiasian hommia tehneenä että tuollainen Harveri ei todellakaan ole mikään "monitoimikone". Todettiinhan se tuolla jo aiemmin että jo useamman puulajin palstalla jäi paras ajatus toteutumatta. Niitä ajatuksia kun on vaan tasan yksi minkä voi Harverilla toteuttaa.

Totta on sekin että Harverin kohtalo on pitkälti metsänomistajien käsissä. Ilmaiseksi ei ne työttömät metsuritkaan ulkoiluta. Harveriin sijoittava urakoitsija kun tarvitsee muutakin kuin sen pelkän kiitoksen metsänomistajalta. Niitä Vaareja vaan tahtoo olla nykypäivänä aika harvassa joka sen kiitoksen on valmis antamaan rahana eli kustannusten nousuna.

Sitä ei Vaarin kannata pelätä että ensiharvennukset menevät tulevaisuudessa Harvereille. Siitä kyllä pitävät Vaarin kolleegat huolen, ei isojen koneiden omistajat.

vähättelyä kirjoitti:

Tuotanto-ongelmia ... no joo voihan sen niinkin sanoa kun kone ei käy kaupaksi markkinoilla.

Tuskin ne "raskaiden koneiden" omistajat nyt sentään sen kummemmin panettelee. Tietävät vaan sen tosiasian hommia tehneenä että tuollainen Harveri ei todellakaan ole mikään "monitoimikone". Todettiinhan se tuolla jo aiemmin että jo useamman puulajin palstalla jäi paras ajatus toteutumatta. Niitä ajatuksia kun on vaan tasan yksi minkä voi Harverilla toteuttaa.

Totta on sekin että Harverin kohtalo on pitkälti metsänomistajien käsissä. Ilmaiseksi ei ne työttömät metsuritkaan ulkoiluta. Harveriin sijoittava urakoitsija kun tarvitsee muutakin kuin sen pelkän kiitoksen metsänomistajalta. Niitä Vaareja vaan tahtoo olla nykypäivänä aika harvassa joka sen kiitoksen on valmis antamaan rahana eli kustannusten nousuna.

Sitä ei Vaarin kannata pelätä että ensiharvennukset menevät tulevaisuudessa Harvereille. Siitä kyllä pitävät Vaarin kolleegat huolen, ei isojen koneiden omistajat.

Lue lisää

Niin, en sanoisi tuotanto-ongelmia, vaan myyntiorganisaatio oli toista vuotta vähän hakoteillä. Nyt on homma kummasti piristynyt. Valitettavasti meidänkin joukossa on niitä, jotka eivät täysin tajua Harverin ideaa ja tekevät hommia normaali urilla, mutta suurin osa onneksi sillä 40:llä metrillä. Useamman puulajin palsta ei ole mikään este tai ongelma. Taksakaan ei juuri poikkea isommista koneista, joten kustannustaso on samaa luokkaa, joskus jopa halvempi. Kuinka moni teistä "raskaskoneista" on kokeillut Harveria, ei kukaan, teillä kaikki ajatusmaailma pyörii pelkästään älyttömissä mottimäärissä, ei työn laadussa. Miettikää ensin kuinka paljon vähemmän meillä Harveri-kuskeilla on kuluja verratuna teihin ja laskekaa uudelleen millä kannattaa ensiharventaa = tehdä alle 90 litrasta

ArPa kirjoitti:

Niin, en sanoisi tuotanto-ongelmia, vaan myyntiorganisaatio oli toista vuotta vähän hakoteillä. Nyt on homma kummasti piristynyt. Valitettavasti meidänkin joukossa on niitä, jotka eivät täysin tajua Harverin ideaa ja tekevät hommia normaali urilla, mutta suurin osa onneksi sillä 40:llä metrillä. Useamman puulajin palsta ei ole mikään este tai ongelma. Taksakaan ei juuri poikkea isommista koneista, joten kustannustaso on samaa luokkaa, joskus jopa halvempi. Kuinka moni teistä "raskaskoneista" on kokeillut Harveria, ei kukaan, teillä kaikki ajatusmaailma pyörii pelkästään älyttömissä mottimäärissä, ei työn laadussa. Miettikää ensin kuinka paljon vähemmän meillä Harveri-kuskeilla on kuluja verratuna teihin ja laskekaa uudelleen millä kannattaa ensiharventaa = tehdä alle 90 litrasta

Lue lisää

Osaatko sanoa jotain konkreettista taksan noususta jos tosiaan aletaan käyttämään Harverin ominaisuuksia kunnolla?
Tuo 60m on jo sellainen väli, että jos tieverkko on kunnossa, ei kovin paljon urilta puita kaadeta, kun kuviot kuitenkin pieniä monesti.

ArPa kirjoitti:

Niin, en sanoisi tuotanto-ongelmia, vaan myyntiorganisaatio oli toista vuotta vähän hakoteillä. Nyt on homma kummasti piristynyt. Valitettavasti meidänkin joukossa on niitä, jotka eivät täysin tajua Harverin ideaa ja tekevät hommia normaali urilla, mutta suurin osa onneksi sillä 40:llä metrillä. Useamman puulajin palsta ei ole mikään este tai ongelma. Taksakaan ei juuri poikkea isommista koneista, joten kustannustaso on samaa luokkaa, joskus jopa halvempi. Kuinka moni teistä "raskaskoneista" on kokeillut Harveria, ei kukaan, teillä kaikki ajatusmaailma pyörii pelkästään älyttömissä mottimäärissä, ei työn laadussa. Miettikää ensin kuinka paljon vähemmän meillä Harveri-kuskeilla on kuluja verratuna teihin ja laskekaa uudelleen millä kannattaa ensiharventaa = tehdä alle 90 litrasta

Lue lisää

Mites se liikkuminen kun lunta on 50cm? Alkaa vissiin menemään saappaan varresta sisään?

Eli toi harveri on hyvä kone harvennukselle kun siihen rakentaa kopin valot lämmityksen. Voin jonkunlaisella kokemuksella sanoa, että kuski tekee parempaa jälkeä iltapäivällä,kun istuu vaikka 1,5m korkeudella maasta ja on lämmitetty koppi. Voi olla että, puomin vierestä katseltuna tulee vähempi noita leimojakin pystyyn jääviin puihin.

Näitä harvennuksella sopivia pikkukoneitahan on ollut jo 10 vuotta, jotka uskaltaa päästää kuusikkoon vaikka toukokuussa (maa juuristot on silloin pehmeinmillään). Eipä tuossa harverissa ole mitään uutta.

ArPa kirjoitti:

Niin, en sanoisi tuotanto-ongelmia, vaan myyntiorganisaatio oli toista vuotta vähän hakoteillä. Nyt on homma kummasti piristynyt. Valitettavasti meidänkin joukossa on niitä, jotka eivät täysin tajua Harverin ideaa ja tekevät hommia normaali urilla, mutta suurin osa onneksi sillä 40:llä metrillä. Useamman puulajin palsta ei ole mikään este tai ongelma. Taksakaan ei juuri poikkea isommista koneista, joten kustannustaso on samaa luokkaa, joskus jopa halvempi. Kuinka moni teistä "raskaskoneista" on kokeillut Harveria, ei kukaan, teillä kaikki ajatusmaailma pyörii pelkästään älyttömissä mottimäärissä, ei työn laadussa. Miettikää ensin kuinka paljon vähemmän meillä Harveri-kuskeilla on kuluja verratuna teihin ja laskekaa uudelleen millä kannattaa ensiharventaa = tehdä alle 90 litrasta

Lue lisää

Se työjälki oli Harverimiehen jäljiltä hyvä. Kokenut metsuri. Osassa leimikkoa normaaliajourat, vaikutti kenties ajomiehen asenne sekakasoihin, tai mikä lie? Oli kunnon talvi, ei ehkä olisi sotkeutunu tms. isommankaan moton alla. Mhy tarjosi Harveria, joten mikä ettei kokeilemaan.

Yksi motomiesten argumentti on kai ollut, että harvennukset on usein niin erikokoisia puita sisältävä ja kone alimittainen isompiin puihin... Nykyään ja eteenpäin katsellen on varmasti aina vain lisääntyvässä määrin tasaisia nuoria metsiä.

Ainakin tällä yrittäjällä Harverin taksa oli puun keskitilavuuden mukaan. Ei silti noussut älyttömäksi. Eikö taksat yleensä korkeampia kuin motoilla keskimäärin, mutta reilusti alle sahametsurin hinnan? Olen sitä mieltä että taksa ei ainut merkitsevä asia- työnjälki tulevaisuuteen paremminkin...

Harveri ei varmaankaan ole oikea kone joka paikkaan, mutta niillekin on varmasti paikkansa. Hyvissä käsissä kysyntää on varmasti. Itsekin saatan teettää taas seuraavaksi Harverilla...

ArPa kirjoitti:

Niin, en sanoisi tuotanto-ongelmia, vaan myyntiorganisaatio oli toista vuotta vähän hakoteillä. Nyt on homma kummasti piristynyt. Valitettavasti meidänkin joukossa on niitä, jotka eivät täysin tajua Harverin ideaa ja tekevät hommia normaali urilla, mutta suurin osa onneksi sillä 40:llä metrillä. Useamman puulajin palsta ei ole mikään este tai ongelma. Taksakaan ei juuri poikkea isommista koneista, joten kustannustaso on samaa luokkaa, joskus jopa halvempi. Kuinka moni teistä "raskaskoneista" on kokeillut Harveria, ei kukaan, teillä kaikki ajatusmaailma pyörii pelkästään älyttömissä mottimäärissä, ei työn laadussa. Miettikää ensin kuinka paljon vähemmän meillä Harveri-kuskeilla on kuluja verratuna teihin ja laskekaa uudelleen millä kannattaa ensiharventaa = tehdä alle 90 litrasta

Lue lisää

Ei se ajatusmaailma pyöri pelkästään niissä älyttömissä mottimäärissä. Se pyörii koneiden hankintakustannuksissa, mitä, miten ja missä niillä sitä harvennusta tehdään.

Kuluja me lasketaan ihan yhtä lailla kuin te Harveri-kuskit (ja omistajat). Kannattavuus ei meille raskaskoneketjuilla tekeville ole tänä päivänä sellainen ongelma että sitä kannattaisi edes vaivautua laskemaan.

Jotain rajaa voisi täälläkin tuossa paskanpuhumisessa harrastaa ja perustaa puheensa enemmän tosiasioihin.

Koneketju kirjoitti:

Ei se ajatusmaailma pyöri pelkästään niissä älyttömissä mottimäärissä. Se pyörii koneiden hankintakustannuksissa, mitä, miten ja missä niillä sitä harvennusta tehdään.

Kuluja me lasketaan ihan yhtä lailla kuin te Harveri-kuskit (ja omistajat). Kannattavuus ei meille raskaskoneketjuilla tekeville ole tänä päivänä sellainen ongelma että sitä kannattaisi edes vaivautua laskemaan.

Jotain rajaa voisi täälläkin tuossa paskanpuhumisessa harrastaa ja perustaa puheensa enemmän tosiasioihin.

Lue lisää

Niin se vaan tuntuu olevan tilastojen valossa, ettei se ensiharvennus ole kannattavaa isolla koneella. Kaippa tilastonikkarit on sitten väärässä.

Vaari kirjoitti:

Osaatko sanoa jotain konkreettista taksan noususta jos tosiaan aletaan käyttämään Harverin ominaisuuksia kunnolla?
Tuo 60m on jo sellainen väli, että jos tieverkko on kunnossa, ei kovin paljon urilta puita kaadeta, kun kuviot kuitenkin pieniä monesti.

Lue lisää

No en nyt heti pysty sanomaan, mutta täytyypä funtsia ja laskeskella.

lunta 50cm? kirjoitti:

Mites se liikkuminen kun lunta on 50cm? Alkaa vissiin menemään saappaan varresta sisään?

Eli toi harveri on hyvä kone harvennukselle kun siihen rakentaa kopin valot lämmityksen. Voin jonkunlaisella kokemuksella sanoa, että kuski tekee parempaa jälkeä iltapäivällä,kun istuu vaikka 1,5m korkeudella maasta ja on lämmitetty koppi. Voi olla että, puomin vierestä katseltuna tulee vähempi noita leimojakin pystyyn jääviin puihin.

Näitä harvennuksella sopivia pikkukoneitahan on ollut jo 10 vuotta, jotka uskaltaa päästää kuusikkoon vaikka toukokuussa (maa juuristot on silloin pehmeinmillään). Eipä tuossa harverissa ole mitään uutta.

Lue lisää

Kuka käskee tarpomaan umpihangessa. tekeehän kone jäljen tai toisaalta onhan se hyvää liikuntaa. Mikä se sun kokemukses on, ootko ajanu Harverilla ? Ja kyllähän Harveriinkin on saatavilla hytti mainituilla ominaisuuksilla, mutta sitten menee se ajouraväli 20 metriks.

ArPa kirjoitti:

No en nyt heti pysty sanomaan, mutta täytyypä funtsia ja laskeskella.

Vaikea ilman suurempaa kokemusta nyt sanoa siitä 60 metrin ajouravälistä, mutta laskennallisesti n. 20 %:n lisäys saattaisi olla lähimailla. Asiaanhan vaikuttaa aika lailla poistuvan puuston määrä, elikkä pääseekö ajouralta toiselle ennenkuin kuormatila tulee täyteen, vai joutuuko peruuttelemaan lähtöuralle.

ArPa kirjoitti:

Vaikea ilman suurempaa kokemusta nyt sanoa siitä 60 metrin ajouravälistä, mutta laskennallisesti n. 20 %:n lisäys saattaisi olla lähimailla. Asiaanhan vaikuttaa aika lailla poistuvan puuston määrä, elikkä pääseekö ajouralta toiselle ennenkuin kuormatila tulee täyteen, vai joutuuko peruuttelemaan lähtöuralle.

Lue lisää

Ei tuo aivan poskettomalta erolta tunnu. Tarkoitushan on kasvattaa puuta, eikä ajouria.

Käytännön tilanteissahan taksoja on kai aika vaikea verrata muutenkaan.

ArPa kirjoitti:

Kuka käskee tarpomaan umpihangessa. tekeehän kone jäljen tai toisaalta onhan se hyvää liikuntaa. Mikä se sun kokemukses on, ootko ajanu Harverilla ? Ja kyllähän Harveriinkin on saatavilla hytti mainituilla ominaisuuksilla, mutta sitten menee se ajouraväli 20 metriks.

Lue lisää

Työ muistuttaa toki enemmän metsurin työtä koneellistettuna kuin motokuskin hommaa, joka on siisti sisätyö. No tiedänhän minä toki ettei motomieskään kaikkea työtään tee hytissä istuen.

Jos nykyiseen Harveriin pannaan hytti, niin siitä tulee silloin harveri. Idea katoaa täysin. Sitten pitäisi kone suunnitella kokonaan uusiksi, että hytti ja kuormatila olisivat molemmat mahdollisia.

ArPa kirjoitti:

Niin se vaan tuntuu olevan tilastojen valossa, ettei se ensiharvennus ole kannattavaa isolla koneella. Kaippa tilastonikkarit on sitten väärässä.

Taitaa niiden nikkareiden työpaikalla olla sen verran huonot valot, toisin kuin meillä. Saavat ne tilastotkin näyttämään mitä sattuu. Me sieltä kuitenkin se leipä hankitaan, ensiharvennuksiltakin.