Ny oikein vakavissaan näin naistenlogiikalla missä oikein mättää.
Täs nyt jonkin aikaa jo vakavissani etsiskellyt kumppania itselleni ja tosissaan sitä haluankin mut ei hommat ota natsatakseen. Mikähän siinä oikein mättää?
Netissäkin olen sitä yrittänyt ja profiileja sellaillut mut ei satu kohdalleen. Mieleeni tuli vaan et kuinka pahasti pärähdän metsään ku olen sen verran suoraviivainen noiden profiilien suhteen et jos toinen hakee vaikka lyhyempää mitä minä olen ni en ota yhteyttä. Painokin vaatimuksetkin jos ei täsmää en ota yhteyttä. Jos vaikka toisen teksissä lukee et hakee komeaa miestä ni en ota yhteyttä koska en pidä itseäni komeana. Kuinka vakavissaan naiset noita "vaatimuksiaan" oikein kirjoittaa?
Muuten kyllä olen luonteeltani todella hyvä mies ainakin mitä omien ystävien juttuihin on uskomista, siis myös mitä naisystävätkin sanovat.
Jotkut naisetkin mitä olen tavannut ovat sanoneet en mun seurassa on mukava olla kun olen niin helppo ihminen, saa olla ihan sellainen kuin on.
Puheissani olen aikas suora ja sanon asiat aina niin kuin ne on, en kiertele enkä kaartele ja muutenkin perusperiaatteilta todella järkähtämätön.
Olenko minä vaan liian jäykkä, tosikko ja jäärä ihminen kun ei tunnu toista löytyvän tai ei siis sopivaa tunnu löytyvän.
Naisenlogiikalla mikä mättää? Vastata saa ihan rehellisesti ja suoraa, hernettä en vedä nekkuun :)
Täs nyt jonkin aikaa jo vakavissani etsiskellyt kumppania itselleni ja tosissaan sitä haluankin mut ei hommat ota natsatakseen. Mikähän siinä oikein mättää?
Netissäkin olen sitä yrittänyt ja profiileja sellaillut mut ei satu kohdalleen. Mieleeni tuli vaan et kuinka pahasti pärähdän metsään ku olen sen verran suoraviivainen noiden profiilien suhteen et jos toinen hakee vaikka lyhyempää mitä minä olen ni en ota yhteyttä. Painokin vaatimuksetkin jos ei täsmää en ota yhteyttä. Jos vaikka toisen teksissä lukee et hakee komeaa miestä ni en ota yhteyttä koska en pidä itseäni komeana. Kuinka vakavissaan naiset noita "vaatimuksiaan" oikein kirjoittaa?
Muuten kyllä olen luonteeltani todella hyvä mies ainakin mitä omien ystävien juttuihin on uskomista, siis myös mitä naisystävätkin sanovat.
Jotkut naisetkin mitä olen tavannut ovat sanoneet en mun seurassa on mukava olla kun olen niin helppo ihminen, saa olla ihan sellainen kuin on.
Puheissani olen aikas suora ja sanon asiat aina niin kuin ne on, en kiertele enkä kaartele ja muutenkin perusperiaatteilta todella järkähtämätön.
Olenko minä vaan liian jäykkä, tosikko ja jäärä ihminen kun ei tunnu toista löytyvän tai ei siis sopivaa tunnu löytyvän.
Naisenlogiikalla mikä mättää? Vastata saa ihan rehellisesti ja suoraa, hernettä en vedä nekkuun :)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tämän muotoilisi, kirjoitit että jotkut naisetkin ovat sanoneet seurassasi on helppo ja mukava olla. Mukavaltahan tuo kuullostaa, minä vain mietin että siinä on jotain sellaista mikä saattaa vaikuttaa siihen naisen saantiin.
Mietin itseäni, vaikka kuinka mies olisi mukava ja hänen seurassaan olisi helppo olla, kaipaisin jotain sellaista, ei niin kaveri tunnetta, vaan pientä jännitystä pitäisi tuntea kun on miehen seurassa, varsinkin siinä vaiheessa kun tutustutaan, asia erikseen kun suhde jatkunut pidempään. Ymmärrätköhän yhtään mitä ajan takaa?
Sentäs joku vastata ;)
Hyvä pointti sulla ja varmastikkin jotain perää. Tuskin olen siinä mielessä jännittävä persoona mitä ajoit takaa tai no ehkä siinä mielessä jännittävä kun miettii kerrankin yhtä tilannetta kun istuin yhdessä baarissa.
Lähdin ihan muuten vaan katseleen mitä kylällä tapahtuu. Istuskelin siinä pöydässä ja kaksi naista tuli siihen ja kysyi et onko täs tilaa. He istuivat siihen ja alkoivat jutusteleen keskenään, siinä illan mittaan osallistuin tarinointiin ja sitä jatkuikin sit koko ilta ja kivaa oli. He alkoivat siinä tehdä lähtöä kun toinen kysyi minulta et voiko olla totta et tuollaisia miehiä on olemassa ?
Mitä oikein tarkoitat minä kysyin.
No me ollaan täs istuskeltu jo useampi tunti, juteltu mukavia ja sinä et ole missään kohtaa yrittänyt kumpaakaan iskeä tai yleensä tehdä siihen suuntaan mitään.
Minä vaan tokasin siihen et eikös se ilta mennyt ihan mukavasti näinkin ja teidän kanssa oli niin mukava jutella.
Siinä sit vähän aikaa jatkettiin ja toisen kans joka oli vapaa vaihdeltiin numeroita oikein suudelman kera.
No sit parin päivän päästä yritin ottaa yhteyttä mut ei mitään, ei pihaustakaan? Silloinkin tuli mieleen et missä mahtaa olla oikein vika, tuo jännityksen puute vai toisen uskon puute et olenko todellakin tuollainen tyyppi.
Ihan vähän lisää, en oikeastaan tarkoittanut persoona asiaa, Kirjoitit itse oleellisemman, naisten reaktiot, olivat hämmästyneitä miksi et ole yrittänyt iskeä...!
Jos minä tapaan miehen ensimmäisen kerran ja olisi kuinka mukavaa yhdessä, niin jos mies EI yhtään viestitä, joko pienin sanoin tai luo viipyviä katseita että olisi kiinnostunut. Niin valitettavasti mukava mies jää siihen eikä häntä enää seuraavana päivänä muisteta.
Minua kiinnostaisi tietää, miten sinä osoitat kiinnostuksesi naista kohtaan? Ei vain olemalla mukava sytytetä naista, ymmärrätkö? ;)
Minä kiinnostuksen esitän kun sellainen tilanne tulee, no vaikea sitä on alkaa mitenkään tarkemmin esitteleen kun ei kovinkaan montaa tilannetta ole ollut.
No juu silloin en yrittänyt mitenkään iskeä kun olin muuten vaan liikenteessä ihan iltaa istuskelemassa ja juttelemassa mukavia. Mut toi vaan hämmästytti et ollaan kiinnostuneita mut sit hävitään ku kusilumeen. Eiköhän numeroiden vaihto ja jonkin verran tunnetta mukana oleva suudelmakin kerro jo jotain.
Toi kiinnostuksen näyttäminen on vähän kyllä ongelmallisempi juttu, toi sen lajin kokemus kun on vähän heikonpuoleinen. Tavallaan odotan myös naiseltakin jotain merkkiä hänenkin kiinnostumisesta ennekö edes aloitan mitään. Takemmin sitä on vaikea määritellä mut pari kertaa olen kyllä kysyä täräyttänyt ihan suoraan. Toisesta tuli huta mut toinen kesti vajaa pari vuotta.
Sisimmiltäni olen kuitenkin aikas tunteellinen heppuli ja jos jotain kiinnostuksen tunteita nousee mieleen ni kyllä jotain alkaa tapahtumaan.
Tässä muuta voi sanoa kuin että, meille jokaiselle on vastakappale jossakin, toisille se löytyy lähes "sovittamatta" ja loput joutuvat "sovittamaan" useammin.! :)
Ken uskoo onneen,
onnen löytää,
Sinäkin!
Minä siihen luotankin et näin käy, se tulee jos on tullakseen tai sit ei. Jälkimmäistä en kyllä toivo noin ihan yhtäkkiä. Useimmiten kaikki on vaan kiinni sattumien summasta et kaksi ihmistä kohtaa. Loppu on sit jokaisesta itsestä kiinni :)
Tän keskustelun aloituksen ideana oli vähän saada uusia ajatuksia ja mietteitä et missähän mahtaisi olla oikein vikana. Tai tavallaan tiedänkin et pahasti mitään ei ole pielessä mut sitä vähän alkaa hätäileen kun tän asian tiimoilta innostuu tässä iässä. Varsinkin ku itsestään on huomannut sellaisia piirteitä mitä ei ole aikaisemmin tiennyt edes olevan olemassakaan. Siis tuota tunteellista ja rakastavaa puolta :)
Siinä vaan vähän alkaa ajatukset sekoileen ja harhaileen kun kaikki tuo tapahtuu hetkessä. Paikka paikoin tunne on hivenen ahdistavakin kun sydän haluaa jonkun vierelleen mut ei tunnu ihan heti löytyvän. Toivottavasti joskus. :D
mikä?
Minäkin mietin, miksi ne jotka itse sanovat olevansa mukavia, sosiaalisia ja kaikkien kanssa toimeentulevia, ja joilla yleensä on (oman kertomansa mukaan) paljon ystäviä - eivät löydä sitä oikeaa millään live-elämässä, mutta eivät sitten myöskään netistä.
Miksiköhän näinkin voi käydä?
Itselläni ei ole oikein live-elämää - kuin työn muodossa, siksi etsin netistä, huonoin tuloksin, tosin.
Olen jo kokemuksistani jotain oppineena todennut, että nettiprofiilissa kannattaa keskittyä siihen todelliseen minään, millainen on itse, oikeasti. Samoin kannattaa rehellisesti ilmoittaa millaista kumppania etsii.
Ainakin minä toivon, että mahdollisuudet löytää sopiva kumppani suurenevat näin.
Yksi teoriani on, etteivät minun oikeani etsi kumppania netin kautta lainkaan, mikä on minun kannaltani tosi surullista. Mutta minkäs teen?
Sinulle, myötätuulta!
37 v. itseasiassa kohta vielä vuosi tulee lisää plakkariin.
Olen kyllä todella sosiaalinen välillä vähän liikaakin :) Harrastuksetkin ovat sellaisia missä ihmisten kanssa joutuu paljon tekemisiin. Eikä kontaktien luominen minulle ole mikään ylitsepääsemätön ongelma vaikka itse koen ujo olevanikin vaikka monet jotka minut tuntee väittävät ettei pidä paikkaansa.
Olen kyllä netissäkin noita profiileja kirjoitellut ihan rehellisesti millainen olen ja mitä haen mut joku vaan tökkii ja sitä täs vähän ikään kuin yritän selvittää.
Vaikka nyt tälläisiä juttuja kirjoittelenkin ni joku voi vetää sellaisen vaikutelman et mikäs perässä vedettävä ja säälittävä ukkeli tuolla raapustelee mut siinä menee kyllä harhaan.
En väkisin halua itselleni ketään vaan haen pelkkää hyvää suhdetta ja toimivaa sellaista. Tässä iässä ei hirveemmin viitsisi enää yritellä.
Uskoisin kyllä et tuo toinen tulee eteen jos vaan on tullakseen, väkisin hakemalla ei muuta kuin katkeroittaa itseään moniin turhiin yrityksiin. Luottamus siinä itseensä vaan menee.
Tuosta syystä vedin noi netti jutut vallan pois ainakin vähäksi aikaa kun alko koko homma jo vähän ahistaan.
Sinulle myös paljon muötätuulta ja lykkyä tulevaan, pidetään peukkuja :)
"Uskoisin kyllä et tuo toinen tulee eteen jos vaan on tullakseen".
Noin se menee :)
Olen lukenut Sun kirjoituksia ja musta tuntuu että oot mukava ja kiinnostava mies. Ajatuksesi ovat hyviä.
Toi nikki Juntti Einari ei oiken istu Sun kirjoituksiisi.
Eikä toi 37 oo ikä eikä mikään. Pidän peukkuja Sulle ja ^edelliselle kirjoittajalle.
Juntti Einari Jääräpää!
Olen vasta vähän aikaa lueskellut näitä palstoja, mutta olen erityisesti tykästynyt sinun ajatuksiisi. Olet harvinaisen mukava mies, kyllä se oikea nainen vielä sinullekin löytyy ja tajuaa löytäneensä kultakimpaleen.
Harmi, että itse olen sinulle liian vanha!
No onneksi ollaan molemmat liaan vanhoja Juntti Einarille :D
Olis saattanut tulla riitta ... mut olen samaa mieltä kanssasi, Einarilla on hyviä pointteja kirjoituksissaan.
Hyvä juttu, ettei tarvitse riidellä miehestä!
Kyllä Juntti Einarissa menee hyvä mies hukkaan, jollei sille löydy oikeaa naista. Älykäs, tunteva, miehekäs mies. Mitä vielä voisi toivoa?
Kyllä kai huudetan Einari paikalle ja kerrotaan hänelle ettei huolen häivää. On tuolla jossain Söpö-Einarille kohtalokas nainen joka osaa arvostaa Junttia ;)
Se menee, kyllä se toinen tulee jos on tullakseen. Kaikki on vaan sattuminen summaa :)
Tuli täs oltua viikonloppu möksällä ja nyt vasta pääsi tietämyskoneen ääreen.
No joo, jossain määrin kyllä istuu vaikka kirjoituksista saa toisenlaisen kuvan. Välillä kyllä aikasmoinen jäärä olen ja hivenen varmaan juntinkin vikaa jos nyky suuntausta käytetään mittapuuna. Mut sehän nyt on vain nikki ja todellisuus on se tärkein.
Eihän tuo 37 v. nyt ole ikä eikä mikään, parhaimmassa vauhdissahan täs ollaan ;)
On tullutkin sellainen vaikutelma et iältäni vanhemmat kiinnostuvat meikäläisestä eniten, eihän se tietysti mitään haittaa ikähän on vain numero. Muut esteet siinä saattaa tulla.
No enivei mut mistähän syystä olen mietiskellyt, eikö nuoremmat vielä osaa arvostaa oikeita juttu vaan ravaavat kaiken näkyvän perässä. Hmm, mistäs sen tietää.
mutta kuvittelisin että nuorempien joukossa on myös naisia jotka arvostavat "oikeita juttuja".
Varmasti löytyy kuhan vaan sellaisen paikallistaa. Hakusessa tuntuu olevan tai sit ei vaan ole sattunut kohilleen, no ehkä joskus kun vaan malttaa etsiä.
Jotenkin jäänyt sellainen vaikutelma et eivät taida oikein liikuskella siellä missä minä tai sit en vaan osaa katsoa oikeita ihmisiä.
hmmm ja kuunnella ;)
Tulee mieleen eräs 37 mies jonka tunnen. Hän on nyt viimeisen vuoden aikana tapaillut kolmea eri naista, joista kaikki ovat olleet mielestäni hänelle "vähemmän oikeita". Ja kahden kanssa hän on mennyt kihloihin ...
Mies on mukava mutta todella "katsoo" naisia, ei kuuntele. Ja se kiire, miksi ihmeessä kihloihin ennen kuin edes tuntee ihmistä ?
Hän haluaa vaimon ja perheen. Naisessa hänelle on tärkein ulkonäkö. Ajattelisin että kun hän löytää "oikean" vastakappaleensa niin sille naiselle on aika ikävä kuulla kihlausten määrästä. Niitä kun on tähän mennessä ainakin neljä....
Etsiminen on kyllä rankkaa; mulla kolahti kun olin aatellut mielessäni että tää on tässä. Oon yksin loipun elämääni. Oikeestaan mielessäni meni "tapahtukoon Sinun tahtosi, jos näin kuuluu olla niin sit on". Aika naurettavaa, mut noin se meni ja oli vissiin kuukausi kun tapasin miehen joka vei jalat alta.
Ennen kaikkea kuunnella. Ei tuolla ulkonäköis suuntaisella ajattelulla ei kyllä kovinkaan pitkälle pötkitä. Kyllähän ulkonäkökin merkitsee paljon mut mut mitkä ne kriteerit sen suhteen ovat onkin sit eri asia.
Ei minullekkaan pidä olla mikään kaunis missityyppi vaan ihan normi näköinen ja hymyilevä nainen ni johan sukat alko pyöriin jaloissa. Etsin kuitenkin toisen kasvoilta jotain mitä en sanoin osaa selittää. Sanotaan näin et ulkoisesti kaunis ei minun päätäni käännä mut tuo tavallinen, ulkoilupuvussa ja kauppakassit kädessä kävelevä tavallinen hymyilevä nainen kääntää minun katseeni puoleensa.
Kaverillasi taitaa olla vähän pakoittava tarve saada itselleen kumppania mut todellisuudessa ei siihen ole edes valmis. Etsii ja etsii mut ei sopivaa löydä. Siinä rikkoo vaan itseään ja katkeroituu lopullisesti.
Kiva lukea et sinulle on noin käynyt :) Toivoisin et itsellenikin kävisi ihan juuri vastaavanlailla. Toinen tulis vaan ja pätkähtäs nokan eteen, se olis siinä :)
joku tulee Sun etees ja se on menoo :D
Vaikutat semmoselta tyypiltä että muulla tavoin ei vaan mee.
Mukavaa Syksyä - katselemisen ja kuuntelemisen merkeissä !
Vaan taitaa olla et sen toisen täytyy tulla ihan puskista noka eteen ennekö meikäläistä viedään.
Toi hakeminen ja etsiskeleminen ei oikein tunnu meikäläisen jutulta johtuuko kenties siitä et olen enempi impulsiivinen ihminen. Tykkään touhuta hetken mielijohteen mukaan. No tiiä häntä.
Juu hauskaa ja kaunista syksyä sinulle :D
Mikä minulle tulee mieleen on se, että et ole tarpeeksi monta naista treffannut/tavannut etkä vain ole siitä harvemmasta joukosta löytänyt naista, jonka kanssa homma voisi toimia. Tiedä häntä sitten.
Yksi helpoin tapa on lähettää oma kuva. Etpähän sitten pääse vähättelemään itseäsi. Yhtä monta kuin on naista, niin on myös makuja. Tällä tavalla pystyt myös sivuuttamaan noita tarkkoja kriteereitä.
Ja kannattaa tuoda omaa persoonallisuutta esiin. Eli turha jäykkyys pois..
Mutta sen verran lohdutuksena, ei se muillekaan ole sen helpompaa.
Kun noita naisten vaatimuslistoja selaa menettää uskonsa koko sukupuolen täysjärkisyyteen. Suosittelen tekemään kuten itse tein: laadit oman ilmoituksen jossa kerrot rehellisesti itsestäsi ja kerrot etsiväsi tavallista fiksua naista tositarkoituksella.
Et saa montaa vastausta mutta yksi riittää jos se on tulevalta vaimoltasi. Itse löysin oman kumppanini juuri näin. Toisien treffien jälkeen muutettiin yhteen, ja kohta tulee 5 vuotta onnellista yhteiselämää täyteen.
Kuomaseni ;) Nuo vaatimuslistat ovat kyllä välillä vähän huh huh tekstiä. Mistähän kuvittelevat sopivan itselleen löytävän?
Totuus se on millä oikea kumppani löydetään ja siitä voi seurata jotain mikä kestää vaikka läpi koko elämän. Valhella tallatut jalan jäljet eivät kyllä kestä kovinkaan pitkään.