Hei! Olen menossa aupairiksi Lontooseen ja nyt oon saanu perheen, mutta en oo varma haluaisinko mennä siihen et te joilla on kokemusta näistä jutuista niin olis kiva ku kertoisitte mitä kannattaa kysyä tältä perheeltä, mikä on tärkeää jne.. Mä tarvin oikeesti jotain apua ku meinaa vähä pelottaa.
Ja kertokaa kokemuksista, millaista siellä oli jne..
Olisin hyvin kiitollinen näistä tiedoista!!
Ja kertokaa kokemuksista, millaista siellä oli jne..
Olisin hyvin kiitollinen näistä tiedoista!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
etta au pairina olo on yhta yla- ja alamakea!mutta se pitaa kokea itse,jos siita on haaveillut."glamour" haviaa hyvin pian ja arki astuu eteen.kavereita ei loydy niin helposti....on paivia jolloin ajattelen et taa on niin upeeta ja paivia jolloin mietin etta miks oon taalla...mutta jos loysit perheen lontoosta niin anna palaa!se on upea kaupunki jossa on aina tekemista.itseani harmittaa kun olen pienessa kaupungissa,kun en silloin loytanyt sopivaa perhetta lontoosta.onnea matkaan!
Kannattaa kysya tarkasti tyoajoista, ja mita jos joskus joudut tyoskentelemaan paljon sovittua enemman, saatko siita ekstraa? Kuka maksaa lennot? Ja kannattaa vertailla muiden saman seudun aupairien kanssa palkkoja ja ottaa selville mika on yleinen aupairin palkka, etta et ainakaan saa alle sen! Lontoo on viela aikas kallis kaupunki, etta jos Suomessa palkka kuulostaa hyvalta, ei se paikanpaalla valttamatta riitakaan... Paasetko esim. jouluksi tulemaan suomeen jne..
Ja kannataa varautua aluksi Todella pahaan koti-ikavaan! Itse ajattelin 2kk sitten kun tulin, etta koti-ikavahan ei minua vaivaa, mutta aluksi itkin vaan pari ensimmaista paivaa!
Tallasia tulee nyt ekana mieleen!
Perheeltä kannattaa kysellä kaikkea mahdollista! Työnkuva, työtunnit, vapaa-aika, palkka, odotukset jne on ne tärkeimmät luulisin.
Itse olen ollut au pairina pian 2kk ja itselläni on kertakaikkiaan ollut ihan unelma-aikaa.Perheeni on ihan unelmaisäntäperhe ja mulla on muitakin kontakteja täällä. Luulen että Lontoon kokoisesta paikasta löytyy kyllä viihdykettä kun haluaa lähteä pois välillä!
Koti-ikävä iskee välillä, mutta itselläni se ei ole ollut kovinkaan kummoinen. Viihdyn tosi hyvin ja on ihan unelmahommaa :)
Toki lasten kanssa tulee niitä päiviä kun vettä sataa ja tyttö itkee täysillä ja lastenvaunut hajoaa juuri silloin keskelle tietä.Realistisena kannattaa lähteä matkaan.Jokainen vähänkään lasten kanssa työskennellyt kuitenkin tietää, että kärsivällisyyttä tarvitaan ja huonojen hetkien jälkeen tulee taas tosi hyviä :) Lapsirakas pitää olla!
Onnea matkaan!
pitää tosiaan olla joka päivässä asenteella mukana. ja ikävöiminen on aina normaalia ja "hyvä" perhekin ymmärtää sen! epänormaalia olisi jos ei mitään eikä ketään ikävöisi koskaan.
kysele kaikkia mahollista juuri työhön liittyen mutta muista olla myös kiinnostunut perheestä muutenkin, heidän vapaa-ajanvietto tavoistaan ja kaikesta mahdollisesta mikä liittyy heidän yhteiseen perhe-elämään... jos utelet vain töistä joudut mahdollisesti juuri sellaiseen perheeseen missä sinua pidetään pelkkänä työtekijänä eikä niin kuin perheenjäsenenä.
minulla lontoossa palkka oli 60 puntaa. joka päivä töitä noin 4 asti, 7 ylös... mutta työ on niin erilaista joka paikassa. viikonloput olivat vapaat. muutamia poikkeuksia joista maksettiin. 60 puntaa on normaali palkka lontoossa ja sillä todellakin pärjää. kannattaa varoa kuitenkin liiallista vertailua muiden aupairien kanssa koska työnmäärä ja monet muut seikat vaikuttavat palkan suuruuteen.
itselleni olisi riittänyt palkaksi vaikka 40 puntaa jos olisin ollut perheelle muutakin kuin pelkkä "aupairi". nyt eri maassa ja kokonaan eri kulttuurissa aupairina ollessani ajattelen ettei sitä voi edes rahassa mitata. perheeni on aivan ykkönen täällä ja palkasta en välitä...
rohkeasti vaan utelet ja muista klisee: avoimuus kaiken a ja o.
Ei kaikilla tule ikävää kotiin tai oikeastaan koko ikävän tunnetta. Eikä se ole mitenkään epänormaalia. En ainakaan koe olevani epänormaali vaikken ole lähes puolentoista vuoden aikana mitään ikävöinyt ja tuskinpa ikävöinkään. Asenne kysymys minulle. Kotini on siellä missä minä olen. Läheiset Suomessa kyllä pysyy minulle läheisinä ilman ikävää ja itkua. Enkä ole yksinkertaisestivehtinyt ikävöimään! Elämässäni on niin paljon kaikkea ja ihanaa täälläkin.
Kiitos kaikille tiedoista!! oli iha huippu ku kerroitte omia kokemuksia. oon lähdössä nyt ens viikolla Lontooseen ja vähä jo jännittää!
Mut kaikki menee varmasti hyvin ku on niin mahtava järjestö!
Missä päin oleskelet au pairina? Mukava kuulla positiivisiakin kokemuksia. Itse olisin lähdössä heinä-syyskuussa 2007 au pairiksi 4-6kuukaudeksi. Perhe on vielä etsinnässä ja olisi kiva löytää sellainen, jonka entisen au pairin kanssa voisi ensin keskustella perheen tavoista jne. Saisi samalla varmuuden, että perhe todellakin on yhtä mukava ja reilu kuin väittää.
Mie oon Norjassa Oslossa tällä hetkellä ruotsalaisessa perheessä :) Ihana maa ja ihana paikka, että siitä vaan etsimään perhettä :) Omani löysin aupairworldin kautta