Kinaamme työkaverini kanssa seuraavasta asiasta :)
Kertokaa oikea vastaus seuraavaan:
Kummassa palaa rasvaa enemmän, vai palaako yhtä paljon;
Juoksen 10 kilometriä reippaasti keskisykkeellä 160, vai saman matkan hitaasti sykkeellä 120?
Kertokaa oikea vastaus seuraavaan:
Kummassa palaa rasvaa enemmän, vai palaako yhtä paljon;
Juoksen 10 kilometriä reippaasti keskisykkeellä 160, vai saman matkan hitaasti sykkeellä 120?
Vastaukset 19
Vanhimmat
energiaa, jos matka on sama.
Tosiaan, samalla matkalla kuluttaa juostessa suunnilleen yhtä paljon vauhdista riippumatta.
Kovemmalla vauhdilla energiaa kuluu kuitenkin hitusen enemmän, sillä kovemmilla tehoilla keho tuottaa hieman enemmän ns. hukkaenergiaa. Vähän niinkuin autoilla, kovemmalla vauhdilla kuluu bensaa enemmän samalla matkalla...
Sykkeellä 120 palaa lenkin aikana enemmän. Eri asia on, mitä lenkin jälkeen tapahtuu
rasvoista puhutaan. Ja vaikka puhuttaisiinkin, niin jälkipoltto tasaa tilanteen.
“ .. Eri asia on, mitä lenkin jälkeen tapahtuu”
“ .. niin jälkipoltto tasaa tilanteen.”
Totta helkutissa 160 sykkeellä palaa enemmän rasvaa kuin 120 sykkeellä.
Vaikka suhteellisesti 120 syke polttaa tietysti enemmän rasvaa itse juoksun
aikana niin juoksun jälkeen 160 syke polttaa rasvaa jopa MONINKERTAISESTI
aerobiseen 120 sykkeeseen verrattuna.
Tässä puhutaan ’jälkipoltosta’ tai EPOC:sta, (Excess Post-Exercise Oxygen
Consumption). Asiasta on niin valtavasti tutkimustietoa, että siitä on turha
kiistelläkään!
Pistäpä kaverisi kanssa kunnon veto jos itse satut olemaan oikealla tiellä.
kanssa, jos et muuten usko, että yhtäpaljon palaa..
http://www.potku.net/rasvanpoltto.shtml
UKK-Instituutin, ilmeisestikin entinen (?) ravitsemustutkija Patrik Borg on
ehdottomasti monien arvostama eturivin ravintoasiantuntija. Mutta kiinnitäpä
huomiota lauseeseen:
”Rasvanpoltolla” tässä artikkelissa tarkoitetaan tilannetta, jossa rasvan SUH-
TEELLINEN OSUUS ENERGIANKULUTUKSESTA nousee.”
Minä myös mainitsin aivan saman asian: ” .. SUHTEELLISESTI 120 SYKE polttaa
tietysti enemmän rasvaa itse juoksun aikana niin .. ”
Tällä suhteellisuudella tässä tarkoitetaan ”suhteessa hiilihydraattiin”, so. kun
harjoittelun intensiteetti kasvaa elimistö valmistaa ’suhteellisesti’ enemmän ja
enemmän energiaa glykogeenistä ja glukoosista (hiilihydraateista). Tässä on
kysy hapen saatavuudesta, koska rasva palaa vain aerobisesti (hapen kanssa).
Minähän puhuinkin vain harjoituksen jälkeisestä (post-exercise) rasvan palamisesta!
Koska intensiivisen harjoittelun jälkeen lihaksiston ja maksan hiilihydraattivarastot
ovat huvenneet ja kun lepotilassa lihaksisto saa riittävästi happea se tietystikin
katabolisoi energiaa rasvasta.
Minun pitäisi käydä tarkemmin läpi hänen artikkelinsa ja lähdeviitteensä, muuta
äkkiseltään tämä näyttäisi aika .. !?
http://jap.physiology.org/cgi/content/full/92/3/1045
Toisaalta onhan UKK-Instituutin johtaja Mikael Fogelholmkin ”sekoillut” näissä
asioissa mm. Coca Cola Corporationin mannekiinina! Olisikohan Borgkin
lähtenyt kaupallisiin hommiin?
Minulle tässä asiassa riittää 1920-luvulla juoksuvalmentajana aloittaneen englantilaisen
Hillin todistus; ja Noakes’n et al. jutut hypoxiasta eivät vakuuta ..
http://jeb.biologists.org/cgi/content/full/204/18/3225
Näyttääpä siellä joukossa olevan Jyväskylän Heikki K. Ruskokin ..
Vaatisi kuitenkin paljon aikaa ja resursseja lähteä tappelemaan kovapalkkaisten
ja vieläpä kaupallisesti tuettujen virkamiesten kanssa ko. asiasta. Jopa meidän
’pikkuruinen’ Orion pistää tänä päivänä rahaa kukkurakaupalla enemmän myyntiin
ja markkinointiin kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseen:
Jotta saat minun puolestani säilyttää uskosi, ja jokainen saa minun puolestani kantaa
omat läskinsä ... Hitto minulla meni tähänkin .. kallista aikaa!
kaverillekin, jos alkaa sinun neuvojasi noudattamaan..
Pitää heti korjata kun muistin väärin tai vain vähän kiireissäni ’haksahdin’ väärille
urille. Sehän oli Nobel-palkittu Hill joka puhui ’governorista’ eikä Noakes:
“ The origins of this classical hypothesis can be traced
to work undertaken by Nobel Laureate A. V. Hill and
his colleagues in London between 1923 and 1925.
According to their classical model, peripheral fatigue
occurs only after the onset of heart fatigue or failure.
Thus, correctly interpreted, the Hill hypothesis predicts
that it is the heart, not the skeletal muscle, that is at risk
of anaerobiosis or ischaemia during maximal exercise.”
Sen sijaan nykytutkimuksen mukaan sydämemme on jopa ”perso maitohapoille”
ja lihaksiston ’uupuminen’ johtuu metabolisista muutoksista lihaksistossa.
“ An enduring hypothesis in exercise physiology holds
that a limiting cardiorespiratory function determines
maximal exercise performance as a result of specific
metabolic changes in the exercising skeletal muscle,
so-called peripheral fatigue.”
Taidatkin olla kovan luokan asiantuntija näissä .. Fat Burning -jutuissa, - Sorry!
Fysiikkaa: Oletetaan, että henkilö no. 1 yksi juoksee tietyn matkan tasaisella nopeudella v ja henkilö no. 2 nopeudella kv. Henkilö 1 kuluttaa ilmanvastuksen (ilmavastusvoima kasvaa suhteessa nopeuden neliöön) seurauksena energiamäärän E1=v^3*i*t, missä i on tilanteelle ominainen ilmanvastusvakio ja t matkaan kulunut aika. Vastaavasti henkilön 2 kuluttama energia E2=v^3*k^2*i*t/k. Saadaan E2/E1=k, eli nopeammin juossut kuluttaa lenkin aikana k-kertaisesti energiaa hitaampaan nähden, kun vastusvoimana tarkastellaan ilmanvastusta! Lisäksi kun otamme huomioon sen pikku seikan, että poltettavan rasvan määrä ei todellakaan laske sykkeen kasvaessa (tosin ei se kovin paljoa nousekaan, sillä hiilihydraatit ovat dominoivassa asemassa korkeilla sykkeillä), niin totta helvetissä lukema ei ainakaan ole korkeampi matalammalla sykkeellä juostessa. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon se pikku seikka, että kunto kasvaa PIKKASEN paremmin, kun syke on ihan jotain muuta kuin 120. Ei saa olla tyhmä, siksi meillä on alakoulut.
on vastauksesi alkuperäiseen kysymykseen?
ja tästä aiheutuva turhautuminen näkyy näilläkin palstoilla katkerana "asiantuntija"käyttäytymisenä.
Vastaus on, että poltat enemmän rasvaa lenkin aikana, kun juokset saman matkan kovemmalla sykkeellä. Tämä ero ei kuitenkaan ole kovin merkittävä, mutta tämän lisäksi on otettava huomioon lenkin jälkeinen rasvan palaminen levossa, joka on edelleen korkeampi korkeasykkeisen lenkin jälkeen.
Energian kulutus ja rasvan palaminen on kaksi hieman eri asiaa. Lyhyesti: Rasvaa palaa tehokkaammin hitalla lenkillä. Kovalla sykkeellä keho ottaa energiansa jo ihan muualta!
Ei todellakaan mene noin, vaan rasvanpolton tehokkuus nousee tiettyyn rajasykkeeseen asti, jonka jälkeen se ei juurikaan nouse sykkeen kasvaessa (eikä todellakaan myöskään laske), sillä energia tuotetaan pääosin hiilihydraattien avulla.
LIIKUNNAN VAIKUTUS RASVAN KÄYTTÖÖN ENERGIAKSI ON PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ SUORAAN SUHTEESSA LIIKUNNAN ENERGIANKULUTUKSEEN!
Esitin asiani ehkä närkästyneen yksinkertaisesti ja epäselvästi, mutta kerrankin olen samaa mieltä asiantuntijan kanssa. Juuri noin se menee kun asiantuntija on kirjoittanut.
Juoksin ennen n. kympin lenkkejä muutaman kerran viikossa aika reippaasti.Paino-ongelmia ei ollut, sain syödä mitä vaan ja koska vaan.Jouduin polvivaivan takia lopettamaan juoksemisen ja nyt hoidan kuntoilun reippaalla sauvakävelyllä.Lenkin pituus on edelleen n. 10km ja viikkokerratkin samat.Ruokailuun oli kuitenkin tehtävä aika suuretkin muutokset jotta paino pysyisi hallinnassa.Enää en voi syödä mitä vaan ja koska vaan.On katsottava suhteellisen tarkkaan mitä suuhunsa mättää.Olen jo tottunut tilanteeseen hyvin ja olo on oikeastaan parempi tällä kevennetyllä ja terveellisemmällä ruokavaliolla.Mitä tästä voimme päätellä?No sen että, reipas juoksu vie huomattavasti enemmän energiaa kuin reipas kävely samalla matkalla ja varmaan myös rasvaa palaa enemmän.Teoriat on aina teorioita jotka käytäntö useinmiten kumoo.Eikun sauvakävelemään niin että pulssi nousee ja paita kastuu muuten ei kannata lenkille lähteä.
Kaksi eri näkökantaa:
1. Oletetaan että olet 55 vuotias max. sykkeesi on 165 (220-ikä). Kun juokset 160 sykkeellä juokset maksimi sykkeillä.
Ja kun juokset 120 sykkeellä juokset 72% max sykkeestä, jolloin rasvanpolttosi on lähes samalla tasolla. Ja kun 10km lenkkiin kuluu huomattavasti pitempi aika,joten tässä tapauksessa 120 sykkeellä palaa enemmän rasvaa.
2. Oletetaan että olet 25 vuotias max. sykkeesi on 195 (220-ikä). Kun juokset 160 sykkeellä juokset 82% max. sykkeestä rasvanpolttosi on korkealla tasolla.
Juostessasi 120 sykkeellä juokset 62% max. sykkeestä( tämä on kyllä jo lähinnä kävelyvauhtia) ja rasvan polttosi huomattavasti alemmalla tasolla.
Joten 160 sykkeellä palaa tässä tapuksessa enemmän rasvaa.