Hei kaikki miehet, olen aika kokematon miesten suhteen ja haluaisin tietää, kuinka mies isketään. Olen yrittänyt hymyillä ja joskus olen jopa avannut suuni ja sanonut jotain (ei mitään erityistä). Olen 18v. ja en ole kovin kaunis (ehkä syy siihen kun miehet eivät tunnu välittävän). En ole kiinnostunut ikäisistäni miehistä, vaan hiukan vanhemmista ja kypsemmistä.
Kerran kyllä oli lähellä, yksi mies oli aika kiinnostunut minusta, juttelimme kirjastossa ja hän pyysi puhelinnumeroni.
Kerran kyllä oli lähellä, yksi mies oli aika kiinnostunut minusta, juttelimme kirjastossa ja hän pyysi puhelinnumeroni.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Minihame päälle, joku pusero minkä kaula-aukosta push-upit työntää melkee rinnat pihalle. Sitte joku teinimesta eli HB, Ale tai Ctrl. Eiköhän se ole siinä.
Katsos kovat pelimiehet eivät mene hakemaan sitä baarin kauneinta naista. Miksi turhaa tapella siitä toisten pelimiesten kanssa ja saattaa tulla jopa pakit? Eli mennään lepertelemään sille ei-niin-unelmalle. Sitten se ei-niin-kovin-kaunis luulee vielä että tässähän ollaan ihan ok näköisiä, kun sain noin komeen kundin yöksi kylään. Eli kaikki onnellisia jippii! On se vaan niin kumma kun ei se soittanu vaikka lupas...
Suosittelisin kyllä että jatkat metsästystä sieltä kirjastosta. Voi löytyä ihan kivaakin seuraa ja viimes jo melkein nappas!
Vai, et tuossa vaiheessa. Elikkä itse ja lähes poikkeuksetta kaikki kaverini ovat moittineet suomalaisia naisia lapsellisiksi (sorry). He tulevat esim. baareissa saman ikäisiä miehiä liian paljon jälessä puhetaidoissa. Ehkä johtuu kasvatuksesta?? Tiädä häntä. Teheppä jotain rohkeaa. Et menetä siinä mitään. Voit vain voittaa. Vaikka keskellä kirkasta päivää kirjastossa. Näet jonkun ihan mukavan näköisen/oloisen pojan/miehen ja heti tuumasta mieleen. Kävelet hänen lähelleen ja tönäiset kädellä tätä vähän olkapäähän ja sanot "Soitteleppa tuohon, jos haluat lähteä minun seuraksi iltasella kahvikupin ääreen (joku baari käy ihan hyvin). Tällaisia naisia, jotka uskaltavat tehdä jotain tällaista on Suomessa niin vähän, et varmasti poika muistaa sinut ja tehet ainakin jonkinlaisen vaikutuksen määrätietoisuudellasi. Kuvittele olevasi vaatekaupassa sovittelemassa vaatteita(=miehiä), ei sen kummempaa, rohkeutta vain (eikä se mitään, vaikka vähän ujostelisitkin jotain tällaista tehdessästi)
..varmempi valinta. tosin rahaa niistä ei suurella osalla ole mutta ei ole kaikilla vanhemmillakaan. samanikäisiä löytynee teinidiskoista ja vanhempia tanssilavoilta.
Älä väheksy itseäsi. Olet 18 v, nainen ja osaat vielä hymyillä. Anna palaa, sillä se riittää enemmän kuin hyvin.
Mikään ei mairittele miehen egoa iästä ja kypsyystasosta riippumatta niinkuin nuoren naisen ihailu. Kokeile esim. 30v kriisissä kamppailevaa miestä: osoita ihailevaa kiinnostusta keskustelukumppaniasi kohtaan, kysele niitä näitä ja mies on myyty. Mielenkiintoisinta seuraa löytää yleensä jostain muualta kuin baarista, jossa ihmisillä on kummallinen iskuvirne / ylenkatse päällä.
Sitte sitä luulee, että tuohan on ihan oikeasti kiinnostunu minusta. Kyllä nyt myrkyn lykkäsit :(
Oikeen hapanta naamaa aletaan näyttää...
Jos nuori tyttö hymyilee ja juttelee kanssasi, menetkö aina itkua vääntäen kotiin epäilemään, ettei se voinut oikeasti olla kiinnostunut? Nyyh, se vaan leikki piruparan tunteilla...
Ethän sinä sitä tiedä, onko se oikeasti kiinnostunut vai testaako neito vain viehätysvoimaansa. Eikä sekään ole ihan vähäinen saavutus, että kelpaa viehätysvoimatestiin, sillä eihän vastenmieliselle miehelle flirttaile edes leikillään. En minä käskenyt neitoa nauramaan hetken päästä räkäisesti, että etkai sää hoopo ukko luullu mun OIKEESTI kiinnostuneen.
Jos tyttö hymyilee. Niinpä.
Omasta kokemuksestani voi sanoa, että spontaanisti minulle ei kyllä ole hymyillyt kuin kaksi nuorta naista. Yksi on tuossa naapuritalossa asuva tyttö, joka vastaantullessaan tuon kasvonilmeen joko tahattomasti tai tahallaan muodostaa. Periaatteessa asia on hyvä, sillä hymyilevälle ihmiselle on paljon helpompi sanoa päivää kuin muille. Ongelmalliseksi asian tekee se, että kyseinen neito on sattumalta varmaankin kaupungin kaunein -suorastaan pelottavan täydellinen on hänen ulkomuotonsa, jota ei ole edes pilattu yliyrittämisellä, sillä hän verhoutuu aivan tavallisiin asusteisiin. Ja naapuritalon nörttipoikana pelkään häntä enemmän kuin mitään muuta. Jos katseemme kohtaavat ja näen hänen hymyilevän, valtaa minut niin sanoinkuvaamaton pelko, että kauhu kuvastuu kasvoiltani kuin b-leffassa. Enkä ole edes ihastunut, sillä emme koskaan vaihda sanaakaan -se "päivää" jää toki myös sanomatta. Tuon ulkomuodon voisi vielä kestää, mutta hymy on kertakaikkiaan liikaa, sillä niin harvinaista on paitsi hänen kauneutensa, myös hymynsä, että tilanne on suorastaan epätodellinen. Epäilen, että tyttö huvitteleekin lähiseudun nörttipoikien kustannuksella, sillä kauhun vääristämät kasvot ovat varmasti joka kerta yhtä huvittavat. Viimeksi ratkaisin ongelman sulkemalla silmäni hänen lähestyessään kadulla -todella vaarallista muuten.
Ihan toinen asia olisi sitten se, jos joku tavallinen ihminen hymyilisi. Se kyllä lämmittäisi mieltä, mutta siihen en ole vielä törmännyt.
Itse asiasta sen verran, että en todellakaan tiedä, miten keskivertomiestä pitäisi lähestyä. Olen tosin ehkä liian nuorikin sinua neuvomaan.
Mutta kerronpa sitten siitä toisesta hymyilevästä tytöstä. Kerran kesällä odottelin kaikessa rauhassa bussipysäkillä, nojailin siinä auringosta nauttien. Pysäkki oli muuten tyhjä, kunnes paikalle asteli nuori ja nätti tyttönen. Suureksi hämmästyksekseni hän käveli hiljalleen minua vilkuillen ja asettui seisomaan noin puolen metrin päähän eteeni. Hän katseli muualle, mutta vilkuili välillä minua epävarman oloisesti hymyillen. Hetken päästä hän tuntui kyllästyvän ja kääntyi aivan kuin poistuakseen, keinahteli poispäin, ja palasi sitten keimailevan oloisesti takaisin. Sama toistui pari kertaa, kunnes bussi tuli ja pääsin pakoon. Olisin toki jutellut hänen kanssaan, mutta en oikein voinut, koska hän oli selvästi alaikäinen (ehkä 16) ja olin ulkomailla huonolla paikallisen kielen hallinnalla varustettuna. Ajattelin silloin, että olisipa helppoa, jos naiset Suomessa käyttäytyisivät noin.
Mitäs tästä voisit oppia? No sen, että jos tekee kiinnostuksensa tarpeeksi selväksi, kuitenkaan suoranaisesti tungettelematta, niin tuloksia voi tulla. Lisäksi pitää olla sitkeä, sillä mies saattaa todella hämmentyä lähestymisestä. Mies voi myös pelästyä sitä hymyä, sillä se on hyvin harvinaista täälläpäin. Toivottavasti kokemuksistani on sinulle apua, sillä parempia neuvoja en osaa antaa.
Olin jo naulaamassa ovea umpeen, ettei vaan pääse baariin.
Voi, kun olet herttainen. Jos mulla olisi pikkusisar, yrittäisin järjestellä sokkotreffejä.
Valitettavasti täällä ei uskalla hymyillä ventovieraille miehille ilman omaa tarkoitusperää. Mies jää kuitenkin takiaisen lailla punttiin kiinni, jos vaikka sais.
Muistan kerran törmänneeni hississä mieheen, joka hymyili kuin Italian aurinko. Sellaista hymyä en ole koskaan nähnyt aikuisella ihmisellä, niin viatonta, puhdasta, sydämen pohjasta lähtevää hymyä. Hymyä, joka saa koko kasvot nauramaan ja jollaisen näkee vain pikkulapsen kasvoilla, kun äiti kutittaa massusta. Sekin mies sanoi "Hi" ja naureskeli ehkä mielessään varautuneille suomalaisille.
Juu siis tuollaiset "tilanteet" on ihan kauheita. Naiset varmaan ihan tahallaan yrittää saada infarktin aikaseksi.
Menin Chicos:iin ja tilasin kahvin. Menin sitten nurkkapöytään istumaan ja tsekkailemaan maisemia...
Ulkona kävelee aivan hirveen söpö nainen. Se on just pahinta kun ei ole edes laittautunut ja silti on niin kaunis että hengitys oli unohtua. Vois mennä pilkkihaalarit päällä missikisoihin ja silti viedä kruunut.
No eikös se sitten tule kans sisään ja ota jotain juotavaa. No sitten se kauhun hetki. Ei ole vapaata tuolia kun just yhdessä päydässä... Neito tulee viereen ja kysyy saako tähän istua? Sen vielä sain vedettyä ihan khuulisti. No eihän se sille syöjättärelle riitä, "ei tarttis ihan noin kylmä ilma olla" tulee seuraavana. Yritä siinä sitten vastailla järkeviä, "Ei". Sitten alkaa kuulua pikkuhiljaa semmosta voimistuvaa narinaa, helvetti paisuva ohimosuonihan se. Ei kestä enää, äkkiä se vielä tulikuuma kaffe kerralla naamaan ja ulos. Lusikka lentää pöydästä lattialle.
Sitte hirveetä viipotusta metrolle ja siinä liukuportaissa miettii että sehän meni ihan jees.
Kieleen sattuu, mutta ei sentään sydän särkyny!
Ehkä oli parempi että erottiin ennenku suhde meni liian vakavaksi.
Kuitenkin näin takapenkiltä voin neuvoa, että kokeiles ihan moikata sitä trinsessaaa seuraavalla kerralla. Monet hyvät jutut menee ohi turhaa jännittäessä...
Hei Piru, sinähän olet sukulaissielu.
Minulla on käynyt pari kertaa vähän samalla tavalla. Kun poikkean ohimennen opiskelijaruokalaan aterioimaan, on aina olemassa se vaara, että joku seireeni huomaa vapaan paikan pöydän vastakkaisella puolella. Pari kertaa on oikeasti käynyt niin, että tyttö on istunut siihen tyhjään tuoliin, kun nörttipoika on vasta aloittelemassa ateriaa. Jos tämä tunkeilija sitten sattuu kuulumaan tähän poikkeuksellisen hämmentävään naistyyppiin, alkaa kyllä hiki pukkaamaan ohimoille. Sitten sitä jo huomaakin kiskovansa keittoa naamaan niin kuin kerkiää. Myönnän kyllä kerran karanneeni, kun lautanen oli vielä puolillaan. Enpähän kuitenkaan kaatanut lasia neidon syliin, heittänyt lusikkaa olan yli tai mitään vastaavaa. Ja tämä tyttö ei edes sanonut mitään Eli hyvin meni kieltämättä.
Sellaista se vain on. Pari kertaa vuodessa sitä joutuu tuollaisiin hankaliin tilanteisiin.
Vältän yleensä ongelmatilanteet menemällä ravintoloihin, joissa on vapaata tilaa. Silloin ei voi käydä niin, että joku joutuu istumaan viereeni. Ei mene kummankaan ilta pilalle.
Minä ainakin oletan että jos joku hymyilee minulle, niin se johtuu hassusta ulkomuodostani.
Bussissa voi ilman jännitteitä ihailla kaukaa niitä söpöjä keijukaisia. Istuu ikkunan viereen ja lehti siihen käytäväpenkille. Näin ei törkeästi varata kahta penkkiä ja jostain syystä lehti torjuu tehokkaasti istujat. Eli ei voi käydä niin, että seireeni istuukin viereen ja aiheuttaa ennenaikaisen poismenon.
Toinen hyvä paikka on Poppiksen ikkunajakkarat, siinä lasi ainakin välissä.
Ainut ongelma on ne tilanteet, kun onkin kännissä. Silloin sitä saattaa aloittaa ihan itse keskustelun. Hauskaa on ja sitä heittää niin rennosti läppää, että joku saattaa tulla ihan juttelemaankin.
Vapaasti Matti af Hagelbergiä mukaillen; paras paikka linja-autossa on aivan takana. Sieltä voit nähdä kaikki muut matkustajat heidän näkemättä sinua.
Tulipa mieleeni vielä yksi hauska kokemus, jossa edes alkoholista ei ollut apua. Saavuin kerran erääseen pienen piirin ulkoilma-illanviettoon, kun huomasin yhden minulle oudon seurueen jäsenen seisoskelevan iltahämärässä järvelle katsellen aivan yksinään. Katsoin velvollisuudekseni käydä esittäytymässä. Lienee syytä huomauttaa, että hän oli selin, enkä siis voinut mitenkään varautua tulevaan tilanteeseen.
Kävelin siis tämän naisen luo, ja huomautin jotain yhdentekevää veden mahdollisesta lämpötilasta. Silloin tämä nainen kääntyi puoleeni, ja tilanteen hirvittävyys paljastui minulle hetkessä. En muista, mitä silloin sain änkättyä, mutta en kai kovinkaan paljoa. En sitten tiedä johtuiko hämmennykseni vain hänen jumalaisesta ulkomuodostaan, vai järkytyinkö enemmänkin siitä, että olin itse mennyt selvin päin juttelemaan tälle kauneuden ruumiillistumalle. Joka tapauksessa hän istui myöhemmin vieressäni tuntikausia, ja vaikka kuinka join olutta, en saanut sanottua koko iltana hänelle enää mitään. Mahtoi hän pitää minua epäkohteliaana, kun en "ollut huomaavinanikaan". Jälkeenpäin kyllä hävetti.
No, nyt saavat kyllä nämä modernit kauhujutut riittää. Tuli vain vähän sellainen oli, että aloittaja ei kaipaa ainakaan meikäläisen neuvoja vastauksena kysymykseensä.
On parempi kyllä ettei enää jatketa näitä juttuja. Kohta joutuu vetään sua töttiin. Eihän tommosia "elokuvarakastumisia" saa kusta tuolla lailla!
näistä poikien viesteistä on kai sitten pääteltävä, ettei pidä mennä kenellekkään edesvastuuttomasti hymyilemään, juttelusta nyt puhumattakaan. Mitä enemmän heitä miellytät, sitä vähemmän he sitä osoittavat - sehän on heille suorastaan karmea kokemus! Ja koskaanhan ei voi tietää, kuka kenenkin mielestä on se kauneuden (tai miellyttävällä tavalla persoonallisen) esikuva, jokaisella lienee oma makunsa. Eriasia on sitten ne oikeat huippukaunottaret, jotka tietävät itsekin olevansa hyvännäköisiä (tosin he harvoin kiinnittävät huomiota tavallisiin kuolevaisiin?).
No siis ne on just ne huippukaunottaret jotka aiheuttaa niitä infarkteja. Eli siis ihan söpöt ei aiheuta kauheeta paniikkireaktiota (ehkä ihan pienen).
Samahan se on naisten kanssa. Ei voi ikinä tietää käskeekö se painua vittuun vai sanooko että mennään vaan. Minä en esimerkiksi koskaan sano tylysti tai vastaan ainakin kohteliaasti, ettei nyt käy. Naiset sen sijaan käskee vetää ittensä kiikkuun, tai ei edes vaivaudu kääntään päätä ja vastaamaan.
Kaikista ihanimpia on ne kaunottaret jotka ehhä tiedostaakin kauneutensa, muta eivät tee siitä suurenpaa numeroa. Heiluvat vaan ihan tavallisien kuolevaisten kanssa ja pitävät hauskaa.
Voi helvetti jätkät te olette uskomattoman hauskoja
veikkoja ! Tässä oon käkättänyt vedet silmissä teidän
muisteloita lukiessani. Näinhän se homma etenee.....!??!
Kiitos Piru ja nörde. Minä olen luullut itseäni toivottomaksi, mutta jos te olette edes puoliksi tosissaan niin minä olen todellinen naistenkaataja.
heips..
täs yksinäinen sielu
eli anna maili niinkirotellaan ja tavataan
minä voisin olla sinun kanssasi. Kaipaan kosketusta..
heippa
oliko minulle
koskettelu todella on tärkeää
ja sensuellia!
laita yhetys tietosi
tosiaanko luulet saavasi nuoren kauniin tytön tuolla ensimmäisen luokan kirjoituksillasi...!et todellakaan tule onnistumaan.itse olen nuori perheen äiti ja onnettomasti rakastunut naapurin mieheen, mutta tietoinen siitä että en voi tehdä mitään ennenkuin hän on vapaa!!joten ota sinäkin järki käteen ja etsi naisia vaikka bingosta...
haluasin perustaa sun kaa sexsi ja tarkoitus suhteen.
..olet nuori perheen äiti ja rakastunut naapurin mieheen ja tiedostat ettet voi tehdä mitään ennenkuin HÄN on vapaa?!
Haloo! Tiedostaako nuori perheen äiti siellä nyt yhtään mitään muuta?
Tajusin juuri, että myös miehet ovat ujoja...kiitos "piru" ja muut nörtit...Ja hiukan vanhemmalla tarkoitin paria vuotta...ehkä mä haluankin löytää jonkun joka olis se oikea, tai ainakin tarpeex lähellä. Kiitti!
Hyviä puheenaiheita = jutunjuurta:
- harrastukset: "sä varmaan harrastat sitä-ja-sitä?" tai "se-ja-se harrastus on aika mielenkiintosta, oletko kokeillut?"
- työ: "sähän olet siellä töissä vai sielläkö mä sut olen nähnyt?"
- kello: "ei sulla ois kelloa, paljonkohan se on? Ai kun sulla on hieno kello/takki/sormus"
- "missä mä olen sut nähnyt, oletko meidän asiakas vai jostain muualta tuttu?"
Ja huom! Jutunjuurilla ei tarvitse oikeasti olla mitään tekemistä totuuden kanssa. Voithan epäillä kenen tahansa muka olleen asiakkaanasi vaikkapa kassalla...?
Ja muista hymy!